Alkuvuonna syntyneet miehet menestyvät paremmin politiikassa ja jalkapallossa
Alkuvuodesta syntyneillä miesehdokkailla on kaksinkertainen todennäköisyys päästä eduskuntaan loppuvuodesta syntyneihin nähden.
Kuva: Heikki Venhola / Flickr.com (rajattu)
Naisehdokkailla vastaavaa etua alkuvuonna syntymisestä ei havaittu, eikä kunnallisvaaleissa syntymäajankohdalla ole merkitystä miehilläkään.
Janne Tukiaisen (VATT), Tuomas Takalon (Suomen Pankki) ja Topi Hulkkosen (Statfinn Oy) uusi tutkimus valaisee, sinänsä varsin hyvin tunnetun, ns. suhteellisen iän ilmiön syitä ja laajuutta soveltamalla sitä suomalaiseen jalkapalloon ja politiikkaan. Suhteellisella iän ilmiöllä viitataan siihen, että samana kalenterivuonna syntyneiden lasten kesken alkuvuodesta syntyneillä on suhteellinen etu nuorempiin lapsiin verrattuna koulussa ja urheilujoukkueissa. Tutkimus osoittaa, että ilmiö vaikuttaa hyvin kauaskantoisesti, jopa valittaessa ehdokkaita merkittäviin poliittisiin asemiin.
Tutkimuksesta selviää myös, että ikäluokan vanhimmilla pojilla on korkeampi todennäköisyys pelata jalkapalloa alue- ja nuorisomaajoukkueissa ja myöhemmin aikuisina Veikkausliigassa kuin nuoremmilla. Tytöillä vastaava etu on tulosten mukaan pienempi myös jalkapallossa kuin pojilla.
”Suhteellisen iän ilmiötä selitetään usein kahdella teorialla: suhteellisesti vanhemmat voivat saada enemmän resursseja käyttöönsä, koska he menestyvät paremmin ikänsä takia. Tai vanhemmat lapset voivat saada enemmän itseluottamusta siitä, että he menestyvät paremmin”, Janne Tukiainen kertoo.
Itseluottamuksella ja muilla psykologisilla tekijöillä lienee keskeinen rooli ilmiössä, koska ilmiö näkyy erityisesti miehillä ja vain hyvin kilpailullisessa ympäristössä.
”Tutkimuksemme perusteella itseluottamuksella ja muilla psykologisilla tekijöillä lienee keskeinen rooli ilmiössä, koska ilmiö näkyy erityisesti miehillä ja vain hyvin kilpailullisessa ympäristössä. Tulosten valossa olisi tärkeää, että kouluissa ja urheiluseuroissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota lasten kypsyyteen kuin syntymävuoteen”, hän jatkaa.
Syntymäajankohdan ja vaalimenestyksen välinen syy-seuraussuhde osoitetaan vertailemalla aivan joulukuun lopussa syntyneitä ehdokkaita aivan tammikuun alussa syntyneisiin. Tällaiset henkilöt ovat käytännössä samanikäisiä, mutta ovat olleet koulussa eri luokka-asteilla – toiset ryhmänsä nuorimpina ja toiset vanhimpina. On käytännössä satunnaista kumpaan kalenterivuoteen heidän syntymänsä on osunut.
Syntymäajankohdan ja urheilumenestyksen syy-seuraussuhde osoitetaan hyödyntämällä vuoden 1987 sääntömuutosta. Ennen vuotta 1987 ikäluokan määrittävä raja jalkapallossa oli 1. elokuuta. Vuoden 1987 jälkeen ikäluokat ovat noudattaneet kalenterivuotta. Vanhassa järjestelmässä syksyllä syntyneet ovat olleet yliedustettuina Veikkausliigassa, ja uudessa järjestelmässä taas alkuvuonna syntyneet. Tämä kertoo siitä, että suhteellisella iällä on syy-seuraussuhde myös urheilumenestykseen, eikä kyse ole pelkästä korrelaatiosta tai tiettyyn vuodenaikaan syntymiseen liittyvästä edusta.
Tutkimuksen pääaineistona ovat eduskuntavaaliehdokkaat vuosilta 1999–2007 ja kunnallisvaaliehdokkaat vuosilta 1996–2012, sekä kaikki Veikkausliigassa ennen vuotta 2015 pelanneet. Tämän lisäksi hyödynnetään tietoja tyttöjen ja poikien nuorisomaajoukkueista.
Julkaisu:
Gender Specific Relative Age Effects in Politics and Football
VATT Working Papers 94. Helsinki 2017.
Lisätiedot:
Janne Tukiainen, Johtava tutkija, VATT, ja Vieraileva apulaisprofessori, London School of Economics, [email protected], +358 295 519 451
Tuomas Takalo, Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki, ja Vieraileva tutkija, VATT, [email protected], +358 50 373 1399
Janne Tukiainen
Offentliga tjänster och lokal offentlig ekonomi
Pressmeddeland
Pressmeddelande
könsskillnader
relative age effect
