Yritysverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä ei lisää investointeja tai talouskasvua merkittävästi, todetaan VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden tuoreessa kirjoituksessa. Verotulojen menetys myös harvoin täysin kompensoituu talouskasvun kautta.
VATT pyrkii kehittämään Afrikan maiden verotusta useilla tutkimushankkeilla. Verotuksen kehittäminen kehittyvissä maissa on osa kansainvälistä trendiä, joka voi vahvistaa hyvää hallintoa ja vähentää kehitysapuriippuvuutta, kirjoittaa VATT:n erikoistutkija Elina Berghäll.
“Panostukset t&k-investointien lisäämiseen eivät välttämättä suoraviivaisesti kiihdytä talouden kasvua, muistutettiin vuoden VATT-päivässä. Pahimmassa tapauksessa huonosti kohdistetut julkiset tuet voivat jopa hidastaa uraauurtavien innovaatioiden syntymistä”, kirjoittaa ekonomisti Roger Wessman. Blogikirjoitus on alun perin julkaistu MustRead-verkkomediassa 14.10.2024. VATT:lla on lupa blogin uudelleenjulkaisuun.
Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). "Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan", sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari.
Hallituksen esittämän suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, ja sen vaikutukset talouskasvuun ja päästövähennyksiin ovat epävarmoja. Hyvitys kohdistuisi ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja jo suunnitteilla oleviin hankkeisiin, mikä heikentäisi uusien ja pienempien yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin toimijoihin.
Älykkyyden pitkän aikavälin kehityksestä eli Flynnin efektistä on saatu uutta tietoa. Pelkästään terveyden ja ravitsemuksen muutokset eivät selitä älykkyyden muutoksia, vaan niitä selittävät myös muutokset työmarkkinoilla kulloinkin arvostetuissa kyvyissä, esittää VATT:n erikoistutkija Miika Päällysaho väitöstutkimuksessaan.
VATT:n vt. ylijohtaja ja tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo on nimitetty Ruotsin talouspolitiikan arviointineuvoston jäseneksi 5.9.2024–30.6.2027 väliseksi ajaksi.
Suomi on päättänyt panostaa TKI:hin eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin myös taloudellisesti vaikeana aikana. Mikä olisi järkevin tapa käyttää kasvavat TKI-panostukset? Kysymykseen vastaavat useat taloustieteilijät Suomesta ja ulkomailta torstaina 19.9.2024 järjestettävässä VATT-päivässä.
Tuloerot ja erityisesti huipputuloiset herättävät toistuvasti kiivasta akateemista ja talouspoliittista väittelyä. Useimmissa kehittyneissä maissa yrittäjien osuus tulojakauman huipulla on huomattavan suuri. Suomessa listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat kattavat liki puolet kaikista ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvista tulonsaajista.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tehnyt valtiovarainministeriön toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin kuntien palvelutuotannon menoja sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Tutkimuksen tuottamaa tietopohjaa hyödynnetään kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä osana muuta pohja-aineistoa.
Uudenlaista sopimusmallia hyödyntänyt kokeilu vaikutti myönteisesti siihen osallistuneiden maahanmuuttajien työllistymiseen, työtuloihin ja maksettujen verojen määrään pidemmälläkin aikavälillä. Tuoreen arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella erityisesti työnantajien tiiviit yhteydet työllisyyttä edistäviin palveluihin olivat hyödyllisiä.
Korkeakouluopiskelijoiden yksinasuminen yleistyi merkittävästi sen jälkeen, kun he siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Samalla opiskelijoille maksetun asumistuen määrä kasvoi voimakkaasti.
2035Legitimacy 
SustAgeable 
Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT 
Datahuone 
Talouspolitiikan arviointineuvosto 
BCDC Energia 
Smart Energy Transition 
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 
