Helsinki GSE:n, VATT:n ja Tilastokeskuksen tavoitteena on tarjota lähes reaaliaikaista tietoa kehityksestä yrityssektorilla, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. Tuoreimmassa analyysissä (2.7.) tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta.
"Taksimarkkinoilla on useita piirteitä, joiden vuoksi markkinat toimivat epätäydellisesti. Jos markkinoiden ongelmia ei voida korjata, tehokkainta voikin olla sääntelyn avulla vähentää ongelmien kielteisiä vaikutuksia", kirjoittaa kesäharjoittelijamme Ida Kankaanranta blogissaan.
Suojamaskien käyttöpakko vähensi hieman ihmisten liikkuvuutta lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä päätöksellä ei ollut vaikutusta liikkuvuuteen. Näin todetaan tuoreessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin suojamaskien käyttöpakon vaikutuksia liikkuvuuteen Saksassa.
Kansainvälinen yritysverotus on uudistamisen tarpeessa, mutta mikään tähän mennessä ehdotetuista verouudistuksista ei tarjoa täysin tyydyttävää ratkaisua. Euroopan unionin yhteinen yhdistetty yritysveropohja (CCCTB) muuttaisi kansainvälisen verojärjestelmän perusrakennetta ja rajoittaisi voittojen siirtelyä. Samalla se todennäköisesti pienentäisi Suomen yhteisöverotuottoja. Erilaisten yritysverouudistusten yhdistelmän on vaikea nähdä tuottavan yhtenäistä kokonaisuutta.
Aktiivimalli sotki perustulokokeilun työllisyysvaikutusten tulkintaa, mutta onko sillä lopulta väliä? Joka tapauksessa arvio on tarkempi kuin mitä juuri mistään muusta työllistämistoimesta on saatavilla: perustulon työllisyysvaikutus oli niin pieni, ettei se missään tapauksessa ole ensimmäinen keino jos tavoitteena on työllisyyden parantaminen.
Suomen yhteisöveropohja pienenisi noin 16% nykyisestä siirryttäessä Euroopan komission direktiiviesityksen mukaiseen yhteiseen yhdistettyyn veropohjaan (CCCTB), arvioidaan VATTin tutkijoiden tuoreessa raportissa. Syynä tähän ovat erityisesti komission esitykseen sisältyvät mahdollisuus konsernien sisäiseen maiden rajat ylittävään tappiontasaukseen konsernin sisällä, avokätinen T&K-vähennys sekä omasta pääomasta tehtävä AGI-vähennys.
Työpaikan menettäminen toimipaikan lakkauttamisen vuoksi lisää merkittävästi irtisanotun ja hänen puolisonsa kuolemanriskiä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa, jossa seurattiin 1990-laman aikana työpaikkansa menettäneitä ja heidän perheitään.
Yritysten voitonsiirto aiheuttanee Suomen verottajan kukkaroon satojen miljoonien loven. Maailmanlaajuisesti voitonsiirron seurauksena syntyneet yhteisöverojen menetykset lasketaan sadoissa miljardeissa euroissa. Tuore muistio arvioi yritysten voitonsiirron aiheuttamia verotuottomenetyksiä taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella.
Euroopan komissio ehti julkistaa vuodenvaihteessa vihreän kehityksen ohjelman. Ohjelmaa puitiin myös Suomen eduskunnassa juuri ennen koronapandemian puhkeamista. Nyt kun EU:ssa suunnitellaan pandemian pelastuspaketteja, kannattaa palauttaa mieleen vihreän kehityksen ohjelman tueksi kaavailtu Kestävä Eurooppa -investointiohjelma. Vuosille 2021-2027 tavoiteltiin vähintään 1000 miljardin investointeja, joista puolet olisi rahoitettu EU:n budjetista.
Patenttisuojan keston pidennys on tehoton tapa kannustaa uusien lääkkeiden kehittämiseen. Pitkä patenttisuoja kannustaa rinnakkaislääkkeiden valmistajia kiertämään alkuperäislääkkeen patenttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaampaa olisi myöntää lyhyempiä mutta vahvempia patentteja. Patenttisuoja on juuri nyt ajankohtainen, kun EU:n IPR-strategiaa ja sen myötä immateriaalioikeuksia uudistetaan.
Aki Kangasharju oli 2000-luvulla kymmenen vuoden ajan VATT:lla tutkimusjohtajana ja vuoden verran ylijohtajana. ”Tärkeintä tutkimuslaitoksen johtamisessa yleensä on tasapainon löytäminen tieteellisen uskottavuuden, poliittisen päätöksenteon tukemisen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen välillä”, hän kiteyttää johtamisoppinsa.
Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset jäivät vähäisiksi ja niiden tulkintaa vaikeuttaa vuonna 2018 käyttöön otettu aktiivimalli. VATT toteutti kokeilun työllisyysvaikutusten arvioinnin.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on saanut aikaan maailmanlaajuisen talouskriisin. Nyt kun alkushokista on selvitty, on julkisessa keskustelussa alkanut pohdinta kriisin taloudellisista seurauksista. On selvää, että Suomi syöksyy lamaan. Kuinka syvään, sitä ei vielä tiedä kukaan. 1990-luvun alun laman kanssa yhteistä on kokonaiskysynnän romahtaminen, joka näyttää johtavan työttömyyden voimakkaaseen kasvuun. Voisiko laman oppeja käyttää hyväksi nykyisen kriisin ratkaisemisessa?
Oma linja 
Taidot työhön 
BCDC Energia 
Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka 
Smart Energy Transition 
Talouspolitiikan arviointineuvosto 
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 