Suomessa maksetaan vuosittain yritystukia verotuet mukaan lukien noin neljä miljardia euroa. Useimpien tukien vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole luotettavaa tietoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkijan Elias Einiön ja Hankenin professori Ari Hyytisen tuore raportti ehdottaa satunnaistettujen vertailukokeiden vakinaistamista osaksi yritystukijärjestelmän kehittämistyötä.
Palkeiden kehityspäällikkö Markku Kivioja aloittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uutena talous- ja hallintojohtajana 1.9. lukien.
Pienemmät eläkevakuutusmaksut lisäävät yritysten taloudellista aktiivisuutta mutta vain alle 5-vuotiailla yrityksillä, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.
Seuraavien neljän vuoden aikana VATTissa selvitetään Suomen Akatemian rahoituksella kannustimia ja kilpailua terveyspalveluiden tuotannossa.
Verojärjestelmä kannustaa omistusasumiseen ja velkaantumiseen, asuntomarkkinoille kohdistetut makrovakaustoimet puolestaan pyrkivät rajoittamaan velkaantumista. Olisikin tärkeää tarkastella verotuksen ja makrovakaustoimien vaikutuksia yhdessä, kirjoittaa Essi Eerola.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan työllistymistä edistäviin palveluihin osallistui aikaisempaa useampi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. Myös työskentely työttömyysaikana yleistyi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijat ovat selvittäneet yritystukien vaikutusta Suomen kilpailukykyyn. 29.4. julkaistun tutkimuksen mukaan tukien painotuksista löytyy niin hyvää kuin korjattavaakin. Tulokset tukevat eniten johtopäätöstä, että energiaverojen palautukset eivät ole parantaneet yritysten taloudellisia tuloksia, työllisyyttä tai energiatehokkuutta. Fossiilisten polttoaineiden kireämpi verotus ja valkoisten sertifikaattien käyttö ovat edistäneet vihreiden innovaatioiden tuottamista.
Yhdenmukainen vero kaikille kasvihuonekaasupäästöille ohjaisi vähentämään päästöjä mahdollisimman edullisesti, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksessä. Muutospaineita verotukseen tuovat ilmastopolitiikan lisäksi globalisaatio, väestön ikääntyminen, tekoälyn ja robotiikan nopea kehitys sekä digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden yleistyminen.
Yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään arvonlisäveron alarajan ylittämistä, todetaan VATT:n tutkijoiden Policy Briefissä. Vaikutusta selittävät suurilta osin järjestelmän tuottamat hallinnolliset kustannukset, eikä niinkään veron määrä.
Kilpailuttamisen tavoite julkisten varojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä ei näytä tällä hetkellä toteutuvan. VATT:n ja Aalto-yliopiston uuden tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että oikeaa kilpailua ei käytännössä ole: yli puoleen kilpailutuksista tulee vain 0-2 tarjousta.
Maatalouden tuet ovat muotoutuneet kotimaisten tuottajien tukemisen ja kansainvälisten markkinoiden ristiaallokossa. Tulevaisuudessa maankäyttösektorin rooli ilmastopolitiikassa tulee vahvistumaan, mikä asettaa uusia reunaehtoja maatalouspolitiikan uudistamiselle. Millä tavalla maatalouspolitiikkaa tulisi uudistaa, jotta pystyttäisiin turvaamaan viljelijöiden tulotaso sekä välttämään markkinoille ja ympäristölle aiheutuvat haitat?
Sähköinen resepti helpottaa reseptien uusintaa. Tämä kannustaa jatkamaan lääkehoitoa, mutta voi lisätä lääkehaittoja, selviää VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja University of Pennsylvanian tutkijoiden tutkimuksesta.
