Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta. Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.
Datahuone on tuoreessa raportissaan selvittänyt, että suomalaisyritysten tavaravienti useisiin Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella sijaitseviin Venäjän lähimaihin on kasvanut merkittävästi Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Selvityksen kohteena olevat maat ovat Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia. Näillä mailla on läheiset taloussuhteet tai yhteinen raja Venäjän kanssa.
Sosiaaliturvan leikkaukset alentaisivat erityisesti pienituloisten käytettävissä olevia tuloja, kun tulonveron kiristykset kohdistuvat parempituloisiin. Yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuisi tätä tasaisemmin eri tuloluokkiin.
Sote-uudistus loi Suomeen 21 uutta hankintayksikköä, joiden toimintamenoista yli 40 prosenttia kuluu ulkopuolisiin hankintoihin. Kaikkiaan hyvinvointialueet tekevät ulkopuolisia hankintoja yli kahdeksalla miljardilla eurolla. Julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta kilpailu on hyvin vähäistä: hankintoihin tulee keskimäärin vain 2,7 tarjousta. Kilpailun lisääminen tehostaisikin hankintoja merkittävästi.
Venäjän-kauppaa käyneiden suomalaisyritysten kokonaisvienti ja -tuonti vähenivät selvästi muihin ulkomaankauppayrityksiin verrattuna Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tästä huolimatta sota ei juuri vaikuttanut Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liikevaihtoon, palkkasummaan tai palkansaajien määrään. Sodan vaikutukset näiden yritysten kokonaisliiketoimintaan ovat olleet vähäiset. Syksyn 2022 aikana Venäjän-kauppaa käyneiden vientiyritysten kokonaisvienti on toipunut, mikä osoittaa, että nämä yritykset ovat kyenneet löytämään korvaavia vientimarkkinoita vähentyneelle Venäjän-viennille.
Valtioneuvosto asetti talouspolitiikan arviointineuvoston toimikaudelle 1.4.2023–31.3.2027. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen valmistelun laatua, avoimuutta ja ymmärrettävyyttä.
Hallitus antoi juuri esityksen uudesta sähkötuesta kuluttajille. Se on sähkölaskuun tehtävä sähköhyvitys, joka toteutettaisiin siten, että sähköyhtiöt hyvittävät kuluttajille osan aiemmista sähkölaskuista, ja valtio korvaa tämän hyvityksen sähköyhtiöille. Datahuone on analysoinut tuoreeltaan eri sähkötukien vaikutuksen kotitalouksiin.
Pandemia ja Ukrainassa puhjennut sota ovat osoittaneet, että talouspolitiikan kyky tukea taloutta on tärkeää. Talouden pysyvän alijäämän johdosta uuden hallituksen tulisi aloittaa sopeutussuunnitelman toteuttaminen heti kautensa alussa. Euroopan tiukentuvilla ilmastotavoitteilla tulee olemaan taloudellisia vaikutuksia myös Suomelle.
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee keskiviikkona 1.2.2023 vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikan linjasta ja julkisen talouden kestävyydestä. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin julkaisun yhteydessä järjestetään avoin seminaari, jonka aiheena on muun muassa vihreä siirtymä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen taustaraportin mukaan könttäsummakorvaus olisi tehokkain tapa kompensoida pienituloisten autoilijoiden polttoainekuluja. Tulo- ja polttoaineverojen alentaminen hyödyttäisi enemmän korkeatuloisia kotitalouksia ja erityisesti polttoaineverojen madaltaminen laskisi autoilun kustannuksia ja pienentäisi kannustimia vähentää ajamista.
Energian hinta on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, minkä on pelätty vaikuttavan yritysten toimintaan ja kannattavuuteen. Tässä tuoreessa Datahuoneen raportissa tutkitaan energian hinnannousun vaikutusta suomalaisiin yrityksiin toimialatasolla käyttäen Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja ja vapaasti saatavilla olevia yritysaineistoja.
2035Legitimacy 
SustAgeable 
Taloustieteen taju 
Taidot työhön 
Oma linja 
BCDC Energia 
Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka 
Smart Energy Transition 
Talouspolitiikan arviointineuvosto 
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 
