Yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään arvonlisäveron alarajan ylittämistä, todetaan VATT:n tutkijoiden Policy Briefissä. Vaikutusta selittävät suurilta osin järjestelmän tuottamat hallinnolliset kustannukset, eikä niinkään veron määrä.
Kilpailuttamisen tavoite julkisten varojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä ei näytä tällä hetkellä toteutuvan. VATT:n ja Aalto-yliopiston uuden tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että oikeaa kilpailua ei käytännössä ole: yli puoleen kilpailutuksista tulee vain 0-2 tarjousta.
Maatalouden tuet ovat muotoutuneet kotimaisten tuottajien tukemisen ja kansainvälisten markkinoiden ristiaallokossa. Tulevaisuudessa maankäyttösektorin rooli ilmastopolitiikassa tulee vahvistumaan, mikä asettaa uusia reunaehtoja maatalouspolitiikan uudistamiselle. Millä tavalla maatalouspolitiikkaa tulisi uudistaa, jotta pystyttäisiin turvaamaan viljelijöiden tulotaso sekä välttämään markkinoille ja ympäristölle aiheutuvat haitat?
Sähköinen resepti helpottaa reseptien uusintaa. Tämä kannustaa jatkamaan lääkehoitoa, mutta voi lisätä lääkehaittoja, selviää VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja University of Pennsylvanian tutkijoiden tutkimuksesta.
Perustulolla ei kokeilun ensimmäisenä vuonna ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työllisyyteen, eikä se näytä vähentäneen perustulon saajien halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin, todetaan VATT:n tutkijoiden raportissa.
Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että Suomessa olisi vähennettävä päästöjä 85–100 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jotta toimet olisivat linjassa Pariisin ilmastokokouksessa sovittujen globaaleiden tavoitteiden kanssa. Tavoite on kova mutta saavutettavissa maltillisin kustannuksin. Päästövähennysten toteuttaminen vaatii kuitenkin selkeää poliittista ohjausta.
Nuoret ja työttömät ovat suurimmat perustoimeentulotukea saavat ryhmät. Asuminen muodostaa lähes puolet perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien menoista. Tämä käy ilmi 19.3. julkaistusta Kelan, VATT:n ja Helsingin yliopiston osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteuttamasta tutkimuksesta.
Lukioiden valtionosuusrahoitukseen sisältyvä korotettu kerroin pienten lukioiden tukemiseksi on tehokas ja tarkasti kohdistuva politiikkatoimi, selviää VATT:n tutkimuksesta. Kuntien välillä on silti eroja: eläkeläisten korkea osuus on yhteydessä siihen, että kunta ohjaa vähemmän rahoitusta lukiokoulutukseen.
Tutkijaryhmä esittää uutta kokeilua, jonka avulla saataisiin luotettavaa tutkimustietoa sosiaaliturvan informaatio- ja byrokratialoukuista. Ehdotettu kokeilu pureutuisi työllistymistä haittaaviin tekijöihin jäsennellymmin kuin vuosina 2017–2018 toteutettu ja laajaa huomiota saanut perustulokokeilu.
Perustulokokeilu ei tuottanut toivottuja työllisyysvaikutuksia, hyvinvointivaikutukset näyttäisivät jäävän plussan puolelle. Tarkempaa analyysia on tulossa maaliskuussa ja lopullisia tuloksia loppuvuodesta.
Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä.
Toisen asteen koulutukseen pääsy vähentää selvästi poikien todennäköisyyttä syyllistyä rikoksiin, selviää VATT:n, Etlan ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
13 kesäkuu 2019
Michalis Drouvelis (University of Birmingham)
Klo 10.30-11.30
23 toukokuu 2019
Zareh Asatryan (ZEW)
Klo 10.30-11.30
16 toukokuu 2019
Mira Fischer (WZB Berlin)
Klo 10.30-11.30
09 toukokuu 2019
Ari Hyytinen (Hanken)
Klo 10.30-11.30
02 toukokuu 2019
Marko Terviö (Aalto University)
Klo 10.30-11.30
25 huhtikuu 2019
Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto & VATT)
Klo 10.30-11.30
