Lukioiden valtionosuusrahoitukseen sisältyvä korotettu kerroin pienten lukioiden tukemiseksi on tehokas ja tarkasti kohdistuva politiikkatoimi, selviää VATT:n tutkimuksesta. Kuntien välillä on silti eroja: eläkeläisten korkea osuus on yhteydessä siihen, että kunta ohjaa vähemmän rahoitusta lukiokoulutukseen.
Tutkijaryhmä esittää uutta kokeilua, jonka avulla saataisiin luotettavaa tutkimustietoa sosiaaliturvan informaatio- ja byrokratialoukuista. Ehdotettu kokeilu pureutuisi työllistymistä haittaaviin tekijöihin jäsennellymmin kuin vuosina 2017–2018 toteutettu ja laajaa huomiota saanut perustulokokeilu.
Perustulokokeilu ei tuottanut toivottuja työllisyysvaikutuksia, hyvinvointivaikutukset näyttäisivät jäävän plussan puolelle. Tarkempaa analyysia on tulossa maaliskuussa ja lopullisia tuloksia loppuvuodesta.
Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä.
Toisen asteen koulutukseen pääsy vähentää selvästi poikien todennäköisyyttä syyllistyä rikoksiin, selviää VATT:n, Etlan ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Verotusoikeuden puuttuminen voi heikentää merkittävästi maakuntien kannustimia tuotannon tehostamiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat.
Suomen muutokset autoverotukseen vuosina 2003, 2008 ja 2012 eivät näytä vaikuttaneen merkittävästi uusien autojen määrään tai heijastuneen vanhojen autojen poistumiseen autokannasta. Myös vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ovat vähäiset.
Staattiset simuloinnit voivat antaa uskottavan arvion uudistusten lyhyen aikavälin vaikutuksista. Pitkällä aikavälillä käyttäytymisvaikutusten puuttuminen voi kuitenkin johtaa vaillinaiseen kuvaan uudistusten kokonaisvaikutuksista, Olli Kärkkäinen ja Tuomas Matikka kirjoittavat Talous & Yhteiskunta -lehdessä.
Tutkimusinvestoinneilla halutaan luoda vaurautta; turvata hyvää elämää ja mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, millaiseen tutkimukseen tulisi panostaa, kirjoittaa Anni Huhtala.
Varhaisen lapsuuden hoitomuodoista ja lapsiperheiden tukemisesta käydään vilkasta julkista keskustelua meillä ja muualla. Mitä taloustieteellisen tutkimuksen perusteella tiedetään varhaisvuosiin tehtyjen investointien vaikutuksista?
Monella Euroopan maalla on jo kokemusta uusiutuvan energian lisähinnan eli preemioiden huutokaupoista. Niissä tuotantokustannuksia heijastelevat tarjoukset ovat tulleet koko ajan alas, ja parhaimmillaan preemiot ovat lähestyneet nollaa, Anni Huhtala kirjoittaa.
EU:n veronkierron vastaiset toimet eivät kykene korjaamaan järjestelmän rakenteellisia heikkouksia. Samalla ne synnyttävät suuren määrän uutta lainsäädäntöä, johon sopeutumisesta aiheutuu sekä reaalitaloudellisia että hallinnollisia kustannuksia, arvioidaan EconPol Europe -tutkimuslaitosverkoston tuoreessa raportissa.
23 toukokuu 2019
Zareh Asatryan (ZEW)
Klo 10.30-11.30
25 huhtikuu 2019
Ari Hyytinen (Hanken)
Klo 10.30-11.30
11 huhtikuu 2019
Paul Muller (University of Gothenburg)
Klo 10.30-11.30
04 huhtikuu 2019
Simon Lapointe (VATT)
Klo 10.30-11.30
28 maaliskuu 2019
Jouko Verho (VATT)
Klo 10.30-11.30
21 maaliskuu 2019
Pengpeng Xiao (Yale University)
Klo 10.30-11.30
