VATT:ssa energia- ja ilmastotaloustiede nostettiin omaksi tutkimusteemakseen vuonna 2015 alkaneella ohjelmakaudella. Energia- ja ilmastopolitiikan kysymysten tarkastelussa hyödynnetään myös VATT:n osaamista muilla julkistaloustieteen osa-alueilla. Energia- ja ilmastopolitiikan kysymykset kytkeytyvät esimerkiksi yritystoiminnan sääntelyyn, kansainväliseen talouteen ja verotukseen. Liikenteen päästövähennyksistä puhuttaessa keskustelu kääntyy nopeasti verotukseen ja sen mahdollisiin eriarvoistaviin vaikutuksiin.
Energiamurros lisää kysyntää sähköjärjestelmän älykkäille ratkaisuille
Energiamarkkinoilla on käynnissä murros pois fossiilisista polttoaineista ja kohden uusiutuvia energiamuotoja. Olemme tutkineet tätä murrosta Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Smart Energy Transition -hankkeessa.
Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina niin globaalisti kuin Suomessakin. Pohjoismaissa sähkön hinta on tuulivoiman lisääntymisen seurauksena laskenut, mutta samalla hinnan ennustaminen on tuotannon vaihtelevuuden vuoksi vaikeutunut. Sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen on myös aiempaa haasteellisempaa ja tulee jatkossa vaatimaan niin tuotannon kuin kulutuksenkin säätöä.1
VATT:ssa on tutkittu, miten lisääntynyt tuulivoiman tuotanto Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa on muuttanut yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintaa.2 Tuulivoiman osuuden kasvaessa kunkin tunnin sähköntuotantoa on vaikeampi ennustaa tarkasti. Tutkimuksessa havaittiin, että tämä on kasvattanut päivän sisäisen sähkömarkkinan ja säätösähkömarkkinan merkitystä, sillä niillä hinta muodostuu lähempänä sähkön käyttöhetkeä. Tämä on tärkeä havainto, kun esimerkiksi pohditaan, mikä on sähkön tukkumarkkinoiden oikea viitehinta vaikkapa hintariskien suojaamisen, kapasiteettimarkkinoiden tai muun päätöksenteon kannalta.
Säästä riippuvan vaihtelevan tuotannon kasvu lisää tarvetta sähköjärjestelmän älykkäille ratkaisuille. Tämä näkyy myös uusiutuvien energiateknologioiden patentoinnissa. Kaiken kaikkiaan uusiutuvien energiateknologioiden patentointi kasvoi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä voimakkaasti. Erityisesti on voimistunut sellaisten patenttien merkitys, jotka on luokiteltu samalla sekä uusiutuvien energiateknologioiden että digitaaliteknologioiden patenteiksi.
VATT:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi tuulivoimateknologioissa älykkäiden patenttien osuus on kasvanut järjestelmällisesti viime vuosikymmenellä.3 Älykkäät uusiutuvan energian patentit ovat myös arvokkaita. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti älykkäiden aurinko- ja tuulivoimateknologioiden patentteihin viitataan useammin kuin muiden, ja ennen kaikkea tavanomaisten, energiateknologioiden patentteihin, mikä viittaa niiden suhteellisesti suurempaan arvoon.4
Ilmastotavoitteet vaativat energiaverotuksen remonttia
Osana kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin pääsyä Suomessa ollaan uudistamassa energiaverotusta. VATT on tutkinut vuosina 2011 ja 2012 energiaverotukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia energiaintensiivisen teollisuuden energiankäyttöön ja kilpailukykyyn. Energiaverotusta kiristettiin ensin vuonna 2011, mutta energiaintensiiviselle teollisuudelle kohdennettua sähkö- ja lämmityspolttoaineiden verojen palautusjärjestelmää laajennettiin heti sen jälkeen vuonna 2012.
Muutosten jälkeen energiaverojen palautuksia sai huomattavasti aiempaa laajempi joukko yrityksiä. Energiaverojen palautusjärjestelmää on perusteltu teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämisellä. VATT:n tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu, että veronpalautus olisi vaikuttanut teollisuuslaitosten taloudellisiin tuloksiin, kun veronpalautusjärjestelmään mukaan tulleita teollisuuslaitoksia verrattiin muuten vastaaviin mutta veronpalautusjärjestelmän ulkopuolelle jääneisiin teollisuuslaitoksiin.5
VATT oli myös mukana laajassa selvityshankkeessa, jossa arvioitiin, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittaen parhaiten tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen. Sipilän hallituksen tavoitteena oli hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Selvityksessä arviointiin, että tavoite olisi nykykeinoilla jäänyt saavuttamatta. Suurimmat päästövähennykset energiantuotannossa saavutettaisiin selvityksen mukaan yhdenmukaistamalla polttoaineverot erilaisista verotuista luopumalla.6
Korkeasti koulutetut talonrakentajat suosivat maalämpöä
Myös kuluttajien valinnoilla on ilmastovaikutuksia. VATT:ssa näitä on tarkasteltu omakotitalojen lämmitysjärjestelmän valinnan osalta.7 Maalämpö on ilmastoystävällinen valinta, mutta tutkimustiedon perusteella järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista myös puhtaasti kustannusten näkökulmasta.
Tarkastelimme vuosina 2000–2011 rakennettujen uusien omakotitalojen rakentajien lämmitysjärjestelmävalintoja. Sähkön hinta näyttää vaikuttavan huomattavasti lämmitysjärjestelmän valintaan, joten verotuksen kautta tapahtuvalla hintaohjauksella voidaan vaikuttaa kuluttajien investointipäätöksiin. Tutkimuksessa myös ilmeni, että kotitalouksien valitsema lämmitysjärjestelmä vaihtelee kotitalouden ominaisuuksien mukaan, hinnasta riippumatta. Erityisesti koulutustasolla havaittiin vahva yhteys lämmitysvalintaan. Maalämmön havaittiin olevan erityisesti korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten valinta.
Kuluttaja maksaa polttoaineverojen korotuksesta maalla enemmän kuin kaupungissa
VATT selvitti yhdessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa, miten Suomen vuoden 2012 polttoaineverojen korotus siirtyi kuluttajahintoihin, ja oliko veron välittymisessä hintoihin eroja alueiden tulojen ja varallisuuden tai väestötiheyden mukaan.8
Dieselin hiilidioksidin veronkorotuksesta hintoihin siirtyi suurempi osuus verrattain pienituloisilla ja alhaisen asuntovarallisuuden alueilla. Pienituloisimmilla ja alhaisimman varallisuuden alueilla veronkorotuksesta siirtyi hintoihin lähes 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin vauraammilla alueilla. Myös tiheämmin asutuilla ja kaupunkimaisemmilla alueilla veronkorotuksesta siirtyi hintoihin pienempi osa.
Kaikilla alueilla vain osa veronkorotuksesta siirtyi hintoihin. Vauraimmilla ja tiheimmin asutuilla alueilla veronkorotuksesta siirtyi hintoihin noin 76 prosenttia, pienituloisimmilla ja harvimmin asutuilla alueilla 90 prosenttia.
Lähteet:
1) Annala, S., Lukkarinen, J., Primmer, E., Honkapuro, S., Ollikka, K., Sunila, K., Ahonen, T. (2018) Regulation as an enabler of demand response in electricity markets and power systems, Journal of Cleaner Production 195, 1139-1148.
2) Spodniak, P., Ollikka, K., Honkapuro, S. (2021) The Impact of Wind Power and Electricity Demand on the Relevance of Different Short-term Electricity Markets: The Nordic Case, Applied Energy, 283.
3) Kangas, H.-L., Ollikka, K., Ahola, J., Kim, Y. (2020) Digitalization in wind and solar power technologies. (Julkaisematon käsikirjoitus.)
4) Ollikka, K., Kangas, H.-L., Kim, Y. (2020) Knowledge spillovers from renewable, clean, and smart energy technologies. (Julkaisematon käsikirjoitus.)
5) Laukkanen, M., Ollikka, K. & Tamminen, S. (2019) The impact of energy tax refunds on manufacturing firm performance: evidence from Finland’s 2011 energy tax reform, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2019.
6) Koljonen, T., Laukkanen, M., Ollikainen, M., Lehtilä, A., Eerola, E., Koreneff, G., Kyritsis, E., Lindroos, T. J., Ollikka, K., Pursiheimo, E., Rämä, M., & Siikavirta, H. (2019) Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa: Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta, VTT Technology 359.
7) Sahari (2019) Electricity prices and consumers’ long-term technology choices: Evidence from heating investments, European Economic Review, 114, 2019.
8) Harju, J., Kosonen, T., Laukkanen, M., Palanne, K. & Sallee, J. (2018) Studying fuel and car tax policies using microdata: evidence from Finland, Sweden and Norway, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 70/2018.
