Hallituksen esittämän suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, ja sen vaikutukset talouskasvuun ja päästövähennyksiin ovat epävarmoja. Hyvitys kohdistuisi ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja jo suunnitteilla oleviin hankkeisiin, mikä heikentäisi uusien ja pienempien yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin toimijoihin.
Älykkyyden pitkän aikavälin kehityksestä eli Flynnin efektistä on saatu uutta tietoa. Pelkästään terveyden ja ravitsemuksen muutokset eivät selitä älykkyyden muutoksia, vaan niitä selittävät myös muutokset työmarkkinoilla kulloinkin arvostetuissa kyvyissä, esittää VATT:n erikoistutkija Miika Päällysaho väitöstutkimuksessaan.
VATT:n vt. ylijohtaja ja tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo on nimitetty Ruotsin talouspolitiikan arviointineuvoston jäseneksi 5.9.2024–30.6.2027 väliseksi ajaksi.
Suomi on päättänyt panostaa TKI:hin eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin myös taloudellisesti vaikeana aikana. Mikä olisi järkevin tapa käyttää kasvavat TKI-panostukset? Kysymykseen vastaavat useat taloustieteilijät Suomesta ja ulkomailta torstaina 19.9.2024 järjestettävässä VATT-päivässä.
Tuloerot ja erityisesti huipputuloiset herättävät toistuvasti kiivasta akateemista ja talouspoliittista väittelyä. Useimmissa kehittyneissä maissa yrittäjien osuus tulojakauman huipulla on huomattavan suuri. Suomessa listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat kattavat liki puolet kaikista ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvista tulonsaajista.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tehnyt valtiovarainministeriön toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin kuntien palvelutuotannon menoja sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Tutkimuksen tuottamaa tietopohjaa hyödynnetään kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä osana muuta pohja-aineistoa.
Uudenlaista sopimusmallia hyödyntänyt kokeilu vaikutti myönteisesti siihen osallistuneiden maahanmuuttajien työllistymiseen, työtuloihin ja maksettujen verojen määrään pidemmälläkin aikavälillä. Tuoreen arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella erityisesti työnantajien tiiviit yhteydet työllisyyttä edistäviin palveluihin olivat hyödyllisiä.
Korkeakouluopiskelijoiden yksinasuminen yleistyi merkittävästi sen jälkeen, kun he siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Samalla opiskelijoille maksetun asumistuen määrä kasvoi voimakkaasti.
Työperusteisesti Suomessa oleskelevien reilun 20 000 palkansaajan joukossa työsuhde loppuu vuosittain noin joka kymmenennellä. Työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa. “Työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksot kestivät usein kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan parhaiten menestyvien yritysten perustajat ovat usein entuudestaan hyvätuloisia tai tulevat yrittäjäperheestä. Yrittäjäksi ryhtyminen kasvatti kuitenkin merkittävästi tuloja pidemmällä aikavälillä taustasta ja aiemmista tuloista riippumatta.
Suomi on yksi maailman johtavia maita terveydenhuollon digitalisaatiossa. Kansallinen sähköinen reseptijärjestelmä on erinomainen esimerkki tästä. Hyötyvätkö potilaat ja terveydenhuollon toimijat sähköisestä järjestelmästä? Voiko digitalisaatiosta olla joillekin potilaille haittaa?
Hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus kasvattaa sähköautoilun kustannuksia, kun päästövähennysvelvoitteet edellyttäisivät sähköautokannan nopeaa kasvua. Kaavailtu muutos jatkaa linjaa, joka vaarantaa liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja on ristiriidassa Suomen EU-sitoumusten kanssa.
2035Legitimacy 
SustAgeable 
Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT 
Datahuone 
Talouspolitiikan arviointineuvosto 
BCDC Energia 
Smart Energy Transition 
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 
