Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus osoittaa työnantajien olevan keskeisessä roolissa sukupuolten palkkaeron selittämisessä

16.12.2025

11 maassa toteutettu tutkimus osoittaa, että työnantajat ovat merkittävä tekijä siinä, miksi naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, vaikka työskentelisivät samoissa ammateissa.

Tutkijat havaitsivat, että yrityskohtaiset palkkapreemiot selittävät 10–30 prosenttia sukupuolten palkkaerosta yksityisen sektorin tuntipalkoissa kymmenessä Euroopan maassa sekä Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltiossa. Palkkapreemiolla tarkoitetaan lisäpalkkaa, jota osa yrityksistä maksaa kaikille työntekijöilleen heidän yksilöllisten ominaisuuksiensa perusteella ennustetun palkan lisäksi.

Suomessa yrityskohtaiset palkkapreemiot selittävät noin 15 prosenttia sukupuolten välisestä tuntipalkkaerosta yksityisellä sektorilla. Tämän perusteella Suomi kuuluu niihin maihin, joissa yrityksillä on selvästi merkitystä sukupuolten välisen palkkaeron synnyssä, vaikka yhteys ei ole yhtä voimakas kuin Saksassa, Unkarissa tai Yhdysvalloissa. Pohjoismaiden joukossa Suomi vertautuu Tanskaan ja Ruotsiin, joissa yritysten osuus palkkaerosta on noin 15–20 prosenttia. Norjassa yritysten merkitys on jonkin verran suurempi, noin 20–25 prosenttia.

Tutkimus keskittyy kahteen mekanismiin, jotka liittyvät palkkaeroon kaikissa maissa. Ensinnäkin naiset työskentelevät miehiä useammin yrityksissä, jotka maksavat kaikille työntekijöilleen matalampia palkkapreemioita. Tätä kutsutaan valikoitumiskanavaksi. Toiseksi saman yrityksen sisällä naiset saavat pienempiä palkkapreemioita kuin mieskollegansa, mitä kutsutaan palkanasetantakanavaksi.

”Analyysimme osoittaa, että naiset saavat jossain määrin alempaa palkkaa kuin mieskollegansa saman yrityksen sisällä. Useimmissa maissa palkkaeron pääasiallinen selittäjä on kuitenkin valikoitumiskanava. Tämä tulos ei muutu, vaikka huomioidaan naisten ja miesten sijoittuminen eri ammatteihin. Tulokset viittaavat siihen, että ammatinvalinnan lisäksi työnantajilla on tärkeä rooli sukupuolten välisten palkkaerojen synnyssä”, sanoo erikoistutkija Stefano Lombardi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Kolme syytä sille, miksi palkkaero säilyy

Naisten valikoituminen matalampaa palkkaa maksaviin yrityksiin voimistuu iän myötä. Miehet etenevät uralla todennäköisemmin ja siirtyvät korkeampia palkkapreemioita maksaviin yrityksiin noin 30–50-vuotiaina, kun taas naiset tekevät tällaisia siirtymiä harvemmin. Tämän seurauksena miesten ja naisten välinen ero yrityskohtaisten palkkapreemioiden tasossa kasvaa elinkaaren aikana.

Lisäksi naiset työskentelevät miehiä useammin osa-aikaisesti, ja he ovat myös useammin töissä yrityksissä, joissa osa-aikatyö on yleistä. Nämä yritykset maksavat järjestelmällisesti matalampia palkkapreemioita kaikille työntekijöille sukupuolesta riippumatta.

Kolmas tekijä on se, että korkeita palkkapreemioita maksavissa yrityksissä naiset saavat keskimäärin vain noin 90 prosenttia siitä preemioiden kasvusta, jonka miehet saavat. Toisin sanoen, kun yrityksen ylijäämä kasvaa, naiset hyötyvät siitä – mutta vähemmän kuin miehet.

”Nämä kolme ilmiötä ovat hämmästyttävän yhdenmukaisia eri maiden välillä, ja mekanismit toimivat samankaltaisesti, vaikka instituutiot työmarkkinoilla ovat paikoin hyvin erilaiset. . Tämä viittaa siihen, että kyse on rakenteellisista ja yleistettävissä olevista tekijöistä, jotka vahvistavat sukupuolten välistä eriarvoisuutta yritysten palkanasetannan kautta”, Lombardi toteaa.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet tutkimusverkosto OECD-LinkEEDin jäsenet. OECD-LinkEED kokoaa yhteen kansainvälisiä tutkijoita, jotka työskentelevät yhdistetyllä työntekijä-työnantaja-aineistolla.

 

Lisätietoja

Tutkimus:  Firms and the Gender Wage Gap: A Comparison of Eleven Countries

Stefano Lombardi
Työmarkkinat palkkaero yritykset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot