Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä

Kouluvalinnalla tarkoitetaan kansainvälisessä keskustelussa usein valintaa julkisen ja yksityisen koulun välillä. Suomessa kouluvalinta on yleensä vanhempien tekemä, oppilaaksiottoalueesta poikkeava, valinta.

Ennen 1990-luvun alkua lapsen peruskoulu määräytyi Suomessa kunnan määrittämän oppilaaksiottoalueen mukaan. Kouluvalinnat rantautuivat Suomeen 1990-luvulla lakimuutosten seurauksena ja lisäsivät painotetun opetuksen luokkia ja erityistehtäväkouluja, joiden oppilaaksiottoalueena voi olla koko kaupunki. Kouluvalintojen asteittainen vapautuminen on vähitellen johtanut kouluvalintojen yleistymiseen Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Kouluvalintoja käsittelevä tutkimus on Suomessa keskittynyt vanhempien tekemien valintojen ja koulujen välisen eriytymisen selvittämiseen. Tutkimukset perustuvat lähinnä poikkileikkaus- ja kyselyaineistoihin. Tämänkaltainen tutkimus ei yleensä anna tietoa kouluvalintojen tai kouluvalintauudistuksen syy-seuraussuhteista tai kausaalivaikutuksista. Monet asiat voivat korreloida keskenään ilman, että taustalla olisi syy-seuraussuhdetta. Arvokasta tietoa on toki kerätty esimerkiksi kouluvalintojen taustatekijöistä, mutta uskottavaa, kvantitatiivista tutkimusta kouluvalintojen tai -valintauudistuksen kausaalivaikutuksista ei vielä ole.

Aineistorajoitteista huolimatta moni suomalainen tutkimus on esittänyt väitteitä kouluvalintojen kielteisistä vaikutuksista. Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet, että kouluvalinnat lisäävät koulujen välisiä eroja¹, vaikuttavat koulujen oppimistuloksiin² sekä vahvistavat alueellista eriytymistä³. On kuitenkin epäselvää, pitävätkö nämä väitteet paikkansa.

Mitä taloustiede sanoo kouluvalinnoista?

Talousteorian mukaan mahdollisuus valita koulu vapaasti voi lisätä hyvinvointia monista eri syistä. Kouluvalintojen alkuperäinen ja ehkä tärkein perustelu liittyy valinnanvapaudesta aiheutuviin kilpailuhyötyihin. Kun koulu on mahdollista valita, koulut joutuvat kilpailemaan oppilaistaan. Kilpailu kannustaa kouluja käyttämään resurssejaan tehokkaasti, esimerkiksi palkkaamalla parhaita opettajia tai parantamalla kouluviihtyvyyttä. Kilpailun voidaan näin ollen ajatella johtavan koulutuksen laadun, tuottavuuden ja tarjontavalikoiman kasvuun taloustieteen logiikan mukaisesti.

Kilpailun suotuisat vaikutukset ovat kuitenkin mahdollisia vain tietyin ehdoin: koulutuksen tarjonnan täytyy joustaa ja rahoituksen perustua koulun oppilaspohjaan⁴. Toisin sanoen, suosittujen koulujen pitäisi pystyä laajentumaan ja heikommat koulut pitäisi pystyä lakkauttamaan.

Toinen kouluvalintoja tukeva perustelu liittyy oppilaiden sijoittumiseen. Valinnanvapaus voi hyödyttää oppilaita, koska perhe voi valita koulun, joka vastaa parhaiten lapsen tarpeita. Siten valinnanvapaus voi vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi lapsen oppimistuloksiin tai siihen, kuinka hän viihtyy koulussa.

Kolmas usein esitetty perustelu kouluvalinnoille liittyy perheiden muuttopäätöksiin, joihin yleisesti vaikuttavat paikalliset julkispalvelut, kuten alueen koulut⁵. Perheet, jotka arvostavat samoja kouluja – ja ovat valmiita maksamaan kyseisestä alueesta asuntomarkkinoiden kautta – todennäköisesti asettuvat asumaan samalle alueelle. Kun asuntojen kysyntä suositun koulun alueella kasvaa ja asuntojen hinnat nousevat, eri alueiden tai kaupunginosien erot lisääntyvät. Köyhemmät perheet niin sanotusti hinnoitellaan ulos alueelta ja sen kouluista varsinkin, jos oppilaat eivät voi vapaasti hakeutua kouluihin oman alueensa ulkopuolelle⁶. Talousteorian mukaan koulujen valinnanvapauden odotetaan hillitsevän alueellista eriytymistä, kun asuinpaikka ei määrää lasten koulua.

Taloustieteessä on tarkasteltu myös kriittisemmin kouluvalintojen seuraamuksia. Muutamassa viimeaikaisessa tutkimuksessa on esitetty syitä sille, miksi valinnanvapaudesta aiheutuva koulujen välinen kilpailu ei välttämättä johda hyvinvointiparannuksiin⁷. Ajatellaan tilannetta, jossa koulut kilpailevat oppilaistaan, mutta vanhempien mielikuva koulun ”laadusta” perustuu paitsi opetuksen tasoon myös koulun muihin oppilaisiin eli vertaisryhmään. Talousteorian mukaan suosittu koulu laajenee kysyn­nän kasvaessa, kun hinnat ovat kiinteät. Mikäli koulun laajentuminen kuitenkin johtaisi oppilaspohjan muutokseen, muutos saattaisi vaikuttaa kielteisesti koulun ”laatuun” ja näin ollen kysyntä voisi tulevina vuosina heikentyä. Tämä rajoittaisi koulun laajentumishalukkuutta ja kannustimia käyttää resurssejaan mahdollisimman tehokkaasti. Jos vanhempien mieltymykset lapsen vertaisryhmän suhteen ovat vahvat, on jopa mahdollista, että kouluvalinnat heikentävät keskimääräisen kotitalouden hyvinvointia⁸.

Valinnanvapaus voi johtaa myös siihen, että kouluihin hakeutuu samankaltaisia oppilaita ja koulujen väliset erot kasvavat. Monissa maissa kouluvalintoja on kritisoitu siitä, että niiden uskotaan asettavan oppilaat eriarvoiseen asemaan, mikäli koulujen väliset erot kasvavat⁹. Koulujen välisten erojen kasvu on mahdollista, jos koulujen oppilaaksioton perusteena käytetään aikaisempia arvosanoja tai pääsykokeita ja jos parempiosaiset perheet tekevät kouluvalintoja todennäköisemmin kuin huonompiosaiset perheet.

Vaikka kouluvalinnat johtaisivat koulujen välisten erojen kasvuun, ei ole kuitenkaan selvää, miten koulujen eriytyminen vaikuttaa oppimistuloksiin järjestelmän tasolla¹⁰. Oletetut hyödyt tai haitat koulujen eriytymisestä ja oppilaiden valikoitumisesta liittyvät mahdollisiin vertaisryhmävaikutuksiin kouluissa. Vertaisryhmävaikutus tarkoittaa sitä, että ryhmän jäsenten ominaisuudet tai käytös vaikuttavat muihin ryhmän jäseniin. Taloustiede tai muutkaan tieteet eivät anna yksiselitteistä vastausta, onko oppimisen tai oppimistulosten kannalta parempi, että koulut ja luokat olisivat oppilasainekseltaan homogeenisia vai mahdollisimman heterogeenisia¹¹.

Kansainvälinen tutkimus kouluvalintojen vaikutuksista

Kouluvalintojen vaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti paljon. Tutkimuksen kohteena ovat pääasiassa olleet kouluvalintojen tai -valintauudistusten vaikutus koulujen ja alueiden eriytymiseen, oppimistuloksiin ja koulujen tuottavuuteen. Tutkimuksissa löydetyt vaikutukset ovat osittain epäselviä. Vaikutukset riippuvat koulutusjärjestelmästä, kouluvalintojen toteutuksesta, käytetystä tutkimusasetelmasta ja tutkimusaineiston laajuudesta. Lisäksi syy-seuraussuhteen osoittaminen kouluvalintojen ja havaitun ilmiön välillä on vaikeaa. Silti uskottavimpiin tutkimusasetelmiin ja -menetelmiin perustuvien kansainvälisten tutkimusten tulokset on syytä huomioida keskusteltaessa kouluvalintojen vaikutuksista.

Kansainvälinen empiirinen tutkimus on pitkälti linjassa sen kanssa, että kouluvalinnat voivat vaikuttaa myönteisesti oppimistuloksiin. Löydetyt vaikutukset ovat kuitenkin olleet pääosin pieniä tai jopa tilastollisesti merkityksettömiä¹², ja vaikutukset katoavat pidemmän aikavälin tarkastelussa¹³. Näin ollen ainakaan peruskoulun valinnat eivät näyttäisi vaikuttavan esimerkiksi työmarkkinoille sijoittumiseen. Toisaalta on havaittu, että kouluvalinnat vaikuttavat myönteisesti sellaisten koulujen oppimistuloksiin, jotka saavat vapaammin päättää esimerkiksi oppilaaksioton kriteereistä tai opettajien palkkauksesta¹⁴.

Kouluvalintojen vaikutus koulujen välisten erojen kasvuun on ollut suosittu tutkimuskohde, koska koulujen eriytymistä pidetään pääasiassa kielteisenä ilmiönä. Useassa tutkimuksessa on havaittu, että kouluvalintauudistuksen tai lisääntyneen kilpailun jälkeen koulujen erot kasvavat¹⁵, mutta myös epäselviä tuloksia on löydetty¹⁶. Kasvaneet erot koulujen välisissä oppimistuloksissa pystytään usein selittämään vanhempien tulo- ja koulutustaustalla: koulutettujen vanhempien lapset tekevät kouluvalintoja¹⁷ muita todennäköisemmin.

Kouluvalinnat voivat vähentää alueellista eriytymistä. Useissa luotettavilla tutkimusasetelmilla tehdyissä tutkimuksissa kouluvalintojen on havaittu heikentävän yhteyttä asuntojen hintojen ja alueen koulujen välillä: kun koulu on mahdollista valita, ei asuinpäätöksellä ole enää niin suurta merkitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa¹⁸ ja Norjassa¹⁹ kouluvalintojen vapautus on vähentänyt merkittävästi oppimistulosten ja asuntojen hintojen välistä yhteyttä. Lisäksi Etelä-Koreassa hyvätuloiset perheet muuttivat kouluvalintoja rajoittaneen uudistuksen jälkeen todennäköisemmin koulun perässä kuin ennen uudistusta²⁰.

Kouluvalintojen kritiikki Suomessa

Suomessa on kritisoitu kouluvalintoja ja keskusteltu koulutuksen tasa-arvoisuudesta. Julkisuudessa on jopa ehdotettu kouluvalintojen rajoittamista koulujen välisten erojen pienentämiseksi²¹. Monia huolestuttaa Helsingin tilanne: peruskoulujen oppimistulosten erot ovat maamme suurimpia, ja erot ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien²². Huolena on ollut se, että suurituloiset ja korkeammin koulutetut vanhemmat ovat yliedustettuina kouluvalintoja tekevien parissa ja vain harvat pienempituloisten alueiden lapset hakeutuvat muuhun kuin oman alueensa kouluun. Helsingissä alueellinen eriytyminen on myös maamme suurinta. Kouluvalintojen uskotaan korostaneen alueiden eriytymistä sekä alueen koulujen jakau­tumista torjuttuihin ja suosittuihin peruskouluihin.²³

Kouluvalintojen kritiikistä on hyvä erottaa ainakin kolme asiaa. Ensinnäkin osa vanhemmista valitsee lapsen koulun muuttamalla koulun oppilaaksiottoalueelle²⁴. Muuttamista koulun perässä ei pystytä mittaamaan hyvin, joten käytännössä ei voi tietää, vaikuttiko kouluvalintauudistus vanhempien tekemiin kouluvalintoihin. Tutkijat pystyvät havaitsemaan vain ne kouluvalinnat, joita tehdään koulujen oppilaaksiottoalueiden ulkopuolelta. Perheiden muuttamista koulujen perässä voidaan kuitenkin tutkia epäsuorasti tarkastelemalla oppimistuloksien tai koulun ominaisuuksien sekä asuntojen hintojen välistä yhteyttä. Ainakin Helsingissä koulujen välisten erojen on havaittu vaikuttavan alueen asuntojen hintoihin, joten kouluvalintoja tehdään myös asuinpaikan valinnalla²⁵.

Toinen asia on, ettei mikään Suomessa tehty tutkimus osoita syy-seuraussuhdetta kouluvalintojen ja koulujen eriytymisen välille.

Emme siis tiedä, miksi koulujen väliset erot ovat kasvaneet tai miten erot olisivat muuttuneet, jos kouluvalintoja ei olisi Suomessa vapautettu 1990-luvulla²⁶.

Kolmas asia on, ettei suomalaisen tutkimuksen perusteella selviä, kuinka koulujen lisääntyneet erot vaikuttavat oppimistuloksiin. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin esitetty korrelaatioihin tai yksinkertaisiin tilastollisiin malleihin perustuvia väitteitä siitä, että koulujen välisten erojen kasvu olisi heikentänyt oppilasainekseltaan haastavampien koulujen oppimistuloksia²⁹. Näissä tutkimuksissa käytettyjen tutkimusasetelmien avulla on kuitenkin vaikeaa osoittaa syy-seuraussuhdetta. Moni asia vaikuttaa eroihin oppimistuloksissa, erityisesti oppilaiden valikoituminen, jota kuitenkin on vaikea erottaa kouluvalintojen vaikutuksista.

Kouluvalintoja vastaan esitetyssä kritiikissä ei ole kunnolla huomioitu alueellisia tai kaupunginosien eroja. Alueellisten erojen syntyyn riittää, että asuinalueet poikkeavat asukkaiden tulotason tai joidenkin asuntojen mukavuuksien, kuten vaikkapa merinäköalan suhteen. Alue-erot riittävät luomaan eroja kaupungin eri osien koulujen välille: kun alueet eriytyvät, eriytyvät alueiden koulutkin.

Kouluvalintojen kieltäminen ei välttämättä johtaisi koulujen välisten erojen kaventumiseen, koska vaihtoehtoisessa järjestelmässä vanhemmat voisivat vaikuttaa lastensa kouluun asuinpaikan valinnalla. Hyvätuloisten perheiden on luonnollisesti helpompaa vaikuttaa lastensa kouluun asuinpaikan valinnalla kuin pienituloisten perheiden. Tätä ei ole kuitenkaan otettu esille kouluvalintoja kritisoitaessa.

Tarvitaan lisää tutkimusta kouluvalintojen vaikutuksista

Kouluvalintojen vaikutuksia olisi syytä tutkia entistä tarkemmin Suomessa. Erityisen tärkeää olisi selvittää, ovatko valinnat vaikuttaneet peruskoulun oppimistuloksiin. Esimerkiksi Ruotsissa kouluvalintauudistusten vaikutuksia on selvitetty perusteellisesti käyttämällä kattavia, oppilaskohtaisia rekisteriaineistoja lähes 20 vuoden ajalta³⁰.

Suomalaisen tutkimuksen ongelmana on se, että käytettävissä olevat aineistot ovat osin puutteellisia ja on hankalaa löytää uskottavia tutkimusasetelmia. Jos halutaan päästä käsiksi kouluvalintojen syihin ja seurauksiin, suomalaistutkimusten pitäisi olla kvantitatiivisia ja käyttää rekisteriaineistoja, joilla voi seurata kouluja ennen ja jälkeen kouluvalintauudistusten.³¹ Lisäksi perusteellisen kuvan saamiseksi pitäisi eriytymisen ohella tutkia kouluvalintojen vaikutuksia oppimistuloksiin sekä koulujen väliseen kilpailuun ja koulujen tuottavuuteen.