Ulkomaalaistaustaiset maksavat suomalaistaustaisia enemmän nettotulonsiirtoja – kuva muuttuu, kun huomioidaan ikärakenne

Suorat tulonsiirrot eli yksilöiden maksamat tuloverot ja vakuutusmaksut sekä saamat rahamääräiset tulonsiirrot muodostavat merkittävän osan julkisyhteisöjen tuloista ja menoista. VATT Datahuone tarkasteli Tilastokeskuksen tutkimusaineistojen avulla ulkomaalaistaustaisten tulonsiirtoja (Toikka ym. 2026). Selvitys on tehty osana valtiovarainministeriön Datahuoneelle antamaa toimeksiantoa Maahanmuuton kustannukset ja hyödyt julkiselle taloudelle.

Ulkomaalaistaustaisia ovat Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Täten myös Suomessa syntynyt, jolla on kaksi ulkomailla syntynyttä vanhempaa, lukeutuu ulkomaalaistaustaiseksi. Suomalaistaustaisia ovat ne, joilla on vähintään yksi Suomessa syntynyt vanhempi.

Nettotulonsiirroilla tarkoitetaan yksilön maksamien tulonsiirtojen (suorat verot ja sosiaaliturvamaksut) ja saamien tulonsiirtojen (eläkkeet ja sosiaaliavustukset) erotusta. Positiiviset nettotulonsiirrot tarkoittavat sitä, että yksilö maksaa julkiseen talouteen enemmän suoria tulonsiirtoja kuin saa. Julkisella taloudella tarkoitetaan valtiota, paikallishallintoa (kunnat ja hyvinvointialueet), työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja.

Nettotulonsiirrot eivät riitä arvioimaan yksilön vaikutusta julkisen talouden menoihin ja tuloihin. Tulopuolelta ne jättävät huomioimatta esimerkiksi työnantajan osuuden palkansaajan työeläkevakuutusmaksusta sekä välilliset verot. Julkisista menoista taas puuttuu esimerkiksi julkisten palveluiden käyttö. Selvityksessä tarkastellut tulonsiirrot kattoivat vuonna 2023 noin kolmasosan julkisen sektorin tuloista ja menoista. Lisäksi kattava kuva yksilön vaikutuksesta julkiseen talouteen vaatii tämän koko elinkaarensa aikana tuottamien tulojen ja aiheuttamien menojen arviointia. Nettotulonsiirtojen keskiarvoja ja summaa ei siis pidä ottaa täsmällisenä kuvauksena väestöryhmien kustannuksista ja hyödyistä julkiselle taloudelle. Väestön saadut ja maksetut tulonsiirrot ovat kuitenkin merkittävä osa julkisen talouden tuloja ja menoja, ja ne voidaan mitata ja kohdentaa tarkasti olemassa olevien rekisteriaineistojen avulla ja siten niiden tarkastelu tuottaa mielekästä, vaikkakin vain osittaista tietoa maahanmuuton julkiselle taloudelle aiheuttamista menoista ja tuottamista tuloista.

Vuosittaisten tulonsiirtojen keskiarvo laskettiin 20 vuotta täyttäneille ja koko vuoden väestössä olleille ja summa kaikille vuoden lopussa väestössä olleille.¹ Kaikki luvut esitetään vuoden 2023 rahanarvossa, kuluttajahintaindeksin mukaan.

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten toisistaan poikkeava ikärakenne pitää huomioida nettotulonsiirtoja verrattaessa

Tulonsiirrot vaihtelevat elinkaaren vaiheissa. Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on hyvin erilainen. Siksi ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtoja verrattiin: 1) suomalaistaustaisten keskiarvoon ja 2) suomalaistaustaisten keskiarvoon väestössä, joka painotettiin vastaamaan ikä- ja sukupuolijakaumaltaan ulkomaalaistaustaisia. Suomalaistaustaisten painotetun keskiarvon avulla voidaan verrata ulkomaalaistaustaisia samassa elinkaaren vaiheessa oleviin suomalaistaustaisiin.

Kuvio 1 esittää ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten tulonsiirtojen keskiarvon ja summan vuonna 2023. Suomalaistaustaisilla sekä maksettujen että saatujen tulonsiirtojen keskiarvo oli ulkomaalaistaustaisia suurempi. Suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat keskimäärin negatiiviset, ulkomaalaistaustaisilla hieman positiiviset.

Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtojen summa oli noin 100 miljoonaa euroa ja suomalaistaustaisten nettotulonsiirtojen summa oli noin -5,5 miljardia euroa. Vuoden 2023 lopussa Suomen väestöstä noin 90 prosenttia oli suomalaistaustaisia ja 10 prosenttia ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtojen keskiarvo oli kuitenkin selvästi alempi kuin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisilla suomalaistaustaisilla. Ero johtui erityisesti maksetuista tulonsiirroista, jotka olivat vertailtavilla suomalaistaustaisilla selvästi korkeammat kuin ulkomaalaistaustaisilla.

Kuvio 1: Tulonsiirtojen keskiarvo ja summa vuonna 2023

Suomalaistaustaisten ulkomaalaistaustaisia suurempi saatujen tulonsiirtojen keskiarvo selittyy eläkkeillä. Suomalaistaustaisten eläkkeiden keskiarvo (kuvio 2) oli yksinään suurempi kuin ulkomaalaistaustaisten kaikkien saatujen tulonsiirtojen keskiarvo (kuvio 1). Ulkomaalaistaustaisten saamien työttömyysetuuksien, asumistukien ja toimeentulotuen keskiarvo oli kuitenkin selvästi suomalaistaustaisia suurempi. Eläkkeet ovat muita tulonsiirtoja paljon merkittävämpi menoerä julkiselle taloudelle: niitä maksettiin väestöön kuuluneille noin 37 miljardia euroa, ja ne muodostivat noin kolme neljäsosaa yksilöiden saamista tulonsiirroista.

Kuvio 2: Saatujen tulonsiirtojen keskiarvo ja summa lajeittain vuonna 2023

Ulkomaalaistaustaiset ovat suomalaistaustaisia useammin työikäisiä

Kuvion 3 vasen puoli havainnollistaa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten ikärakenteen eron. Vuoden 2023 lopussa ulkomaalaistaustaisista noin 69 prosenttia ja suomalaistaustaisista noin 55 prosenttia oli 20–64-vuotiaita (työikäisiä). 20 vuotta täyttäneistä ulkomaalaistaustaisista noin 92 prosenttia oli työikäisiä, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli 68 prosenttia.

Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten työikäisten keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat lähes kaikissa ikäluokissa positiiviset (kuvion 3 oikea puoli). 65 vuotta täyttäneiden nettotulonsiirrot olivat sen sijaan molemmissa ryhmissä keskimäärin negatiiviset. Ulkomaalaistaustaisten suomalaistaustaisia suurempia nettotulonsiirtoja siis selittää se, että lähes kaikki 20 vuotta täyttäneet ulkomaalaistaustaiset ovat työikäisiä, kun taas suomalaistaustaisissa on suhteessa paljon enemmän eläkeikäisiä.

Kaikissa työikäisten ikäluokissa suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat ulkomaalaistaustaisia positiivisemmat, leveimmillään ero oli 45–55-vuotiaissa noin 9 000 euroa. Ero selittyy ensisijaisesti maksetuilla tulonsiirroilla; työikäisissä ulkomaalaistaustaisten saamien tulonsiirtojen keskiarvo oli vain vähän suomalaistaustaisia korkeampi. Eläkeikäisten suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat kuitenkin ulkomaalaistaustaisia negatiivisemmat, sillä suomalaistaustaisten eläkkeet ovat keskimäärin suurempia kuin ulkomaalaistaustaisilla.

Kuvio 3: Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten ikäjakauma ja nettotulonsiirtojen keskiarvo iän mukaan vuonna 2023

Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot kehittyivät vuoteen 2023 asti positiivisesti – jatkosta ei tarkkaa kuvaa

Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtojen keskiarvo oli suomalaistaustaisia heikompi vielä 2010-luvun lopulla, mutta vuoden 2020 jälkeen se kipusi suomalaistaustaisten yläpuolelle ja positiiviseksi (kuvio 4). Kehitystä selittää etenkin ulkomaalaistaustaisten saamien tulonsiirtojen pieneneminen. Vuosina 2022 ja 2023 yleinen työllisyystilanne oli hyvä, ja maahanmuuttajataustaisten työllisyys reagoi suhdannemuutoksiin yleensä keskimääräistä vahvemmin. Vuosina 2024 ja 2025 yleinen työllisyystilanne heikkeni, mutta nettotulonsiirtojen kehityksestä näinä vuosina ei saada tarkkaa kuvaa, koska selvitykseen käytössä olleissa aineistoissa on nettotulonsiirrot vertailukelpoisesti vain vuoteen 2023 asti. Tulorekisterin palkka- ja etuustietojen avulla arvioituna muutokset eivät kuitenkaan vaikuta huomattavilta.

Kuvio 4: Nettotulonsiirtojen keskiarvon kehitys vuosina 2015–2023

EU-oleskeluoikeudelle tai työperusteella maassa oleskelevien nettotulonsiirrot positiivisimmat

Kuvio 5 esittää ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtojen keskiarvon vuoden lopun maassaolon arvioidun perusteen mukaan jaoteltuna.² Vasen puoli kuviosta esittää kunkin ryhmän keskiarvon ja oikea puoli ryhmän keskiarvon verrattuna ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisiin suomalaistaustaisiin. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset muodostavat oman ryhmänsä oleskelun perusteesta riippumatta; muut luokat sisältävät vain ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Luokittelussa on käytetty vuonna 2023 viimeisimpänä voimassa ollutta oleskelun perustetta, joka ei ole välttämättä sama kuin maahanmuuton alkuperäinen peruste.

Työperusteisella oleskeluluvalla tai EU-oleskeluoikeudella maassa olevien nettotulonsiirrot olivat positiivisimmat. Myös pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saaneiden keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat lievästi positiiviset. Suojelu- tai perheperusteella maassa olevien nettotulonsiirrot olivat negatiivisimmat. Suojeluperusteella olevien keskiarvossa ei otosrajausten takia ole juurikaan tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia.³

Työperusteisella oleskeluluvalla maassa olevien keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat positiivisemmat kuin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisilla suomalaistaustaisilla. Muissa ryhmissä keskiarvo oli vertailtavia suomalaistaustaisia heikompi.

Kuvio 5: 20 vuotta täyttäneiden ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtojen keskiarvo oleskelun perusteen mukaan vuonna 2023

Kuviossa 6 esitetään kunkin oleskeluperusteen nettotulonsiirtojen summa ja väestömäärä. Työperusteisesti oleskelevat maksoivat nettomääräisesti noin 280 miljoonaa euroa tulonsiirtoja. Suojelu- tai perheperusteella oleskelevat saivat nettona yhteensä noin 250 miljoonaa euroa.

Vuoden 2023 lopussa lähes puolet ulkomaalaistaustaisista oli pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saaneita ulkomailla syntyneitä. Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli lähes satatuhatta, heistä suurin osa alle 20-vuotiaita. Hieman alle 30 prosenttia oli tilapäisellä oleskeluluvalla, pääasiassa perhe-, työ-, suojelu- tai opiskeluperusteella. Pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saaneet ovat alun perin tulleet maahan pääosin jollain tilapäisellä oleskeluluvalla, joten havaintohetken oleskelun perusteen mukainen tarkastelu ei kerro millaisia taloudellisia ja väestöllisiä seurauksia maahanmuuton eri perusteilla on.

Kuvio 6: Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirtojen summa ja väestömäärä oleskelun perusteen mukaan vuonna 2023

________

¹ Keskiarvoihin ei ole laskettu mukaan väestöön kuuluneita, joista ei ollut kertynyt mitään merkintöjä Datahuoneen käytössä oleviin lukuisiin rekisteriaineistoihin, koska nämä henkilöt ovat todennäköisesti muuttaneet maasta ilmoittamatta siitä.

² Luokittelussa on käytetty Maahanmuuttoviraston (Migri) oleskelulupatietoja ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja.

³ Keskiarvoja koskeva otos on rajattu koko vuoden 2023 väestössä olleisiin. Ukrainasta helmikuun 2022 jälkeen paenneet ja tilapäistä suojelua saaneet eivät lähes poikkeuksetta täytä tätä ehtoa, koska he saattoivat saada kotikunnan (tulla väestöön) vasta vuosi tilapäisen suojelun saamisen jälkeen.

________

Lähteet ja viitteet

Toikka, M., Alasalmi, J., & Korpela, H. (2026). Ulkomaalaistaustaisten tulot ja tulonsiirrot. Datahuone-raportti 1/2026. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 25.3.2026.