Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Huipputuloiset reagoivat tuloverotuksessa tapahtuviin muutoksiin

9.12.2025 Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Reetta Varjonen-Ollus selvitti tutkimuksessaan, miten tuloverotuksen ylimmän marginaaliveroprosentin korottaminen vaikutti suurituloisten henkilöiden tuloihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin koeasetelmana vuonna 2013 käyttöön otettua solidaarisuusveroa, joka kasvatti yli 100 000 euroa ansiotuloa vuodessa saaneiden ylintä tuloveroprosenttia kahdella prosenttiyksiköllä. Uudistus koski ylintä yhtä prosenttia tulonsaajista, eli noin 40 000 henkilöä.

Ylimpien marginaaliverojen korotus pienensi tuloja

Tutkimuksessa havaitaan, että solidaarisuusveron piiriin kuuluneiden henkilöiden verotettavat tulot laskivat marginaaliveroprosentin korotuksen jälkeen verrattuna tutkimuksen vertailuryhmään. Marginaaliveroprosentilla tarkoitetaan sitä veroprosenttia, jolla verotetaan tietyn tulorajan jälkeen saatuja tuloja. Ylimmän veroprosentin korotuksen vaikutus havaitaan sekä ansiotuloissa että kokonaistuloissa, jotka sisältävät ansiotulojen lisäksi myös pääomatulot.

Tutkimustulosten mukaan suurituloisimman yhden prosentin osalta verotettavan ansiotulon jousto on 0,5, ja kokonaistulojen osalta 0,4. Tämä luku tarkoittaa sitä, että yhden prosentin lasku käteen jäävässä tulo-osuudessa (1-marginaaliveroprosentti) laskee huipputuloisten raportoituja ansiotuloja noin 0,5 prosenttia.

Tuloverot voivat vaikuttaa tuloihin eri kanavien kautta. Korkeampi ansiotulon marginaaliveroprosentti voi vähentää työntekoon käytettyä aikaa tai työn tehokkuutta, joka näkyy matalampina verotettavina tuloina. Se voi myös vaikuttaa verovähennysten käyttöön ja verosuunnitteluun, esimerkiksi tulonmuuntoon ansio- ja pääomatulojen välillä. Verosuunnittelu on yleistä erityisesti suurituloisten yrittäjien kohdalla.

”Tulonmuunto ansio- ja pääomatulojen välillä ei kuitenkaan merkittävästi selitä havaittuja muutoksia tuloissa veronkorotuksen jälkeen palkansaajien kohdalla”, kertoo Varjonen-Ollus.

Vaikutukset rajoittuvat vain kaikkein suurituloisimpiin henkilöihin

Kolme vuotta solidaarisuusveron käyttöönoton jälkeen ylimmän tuloveroportaan tulorajaa alennettiin. Vuodesta 2016 alkaen ylin marginaaliveroprosentti koski yli 79 000 euroa vuodessa ansiotuloja saaneita henkilöitä. Tutkimuksessa havaitaan, että ylimmän marginaaliveroprosentin korotuksella ei ollut vaikutusta noin 79 000–90 000 euroa vuodessa ansainneiden henkilöiden tuloihin verrattuna vertailuryhmän tulokehitykseen (60 000–79 000 euroa). Tuloveron marginaaliveroprosentit vaikuttivat siis tuloihin vain aivan tulojakauman huipulla olevien henkilöiden kohdalla, mutta muiden suurituloisten osalta havaitut vaikutukset olivat hyvin pieniä.

”Tutkimustulosten mukaan ylimmässä yhdessä prosentissa olevat henkilöt reagoivat tuloveroihin, mutta muilla suurituloisilla vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Huipputuloisia koskevien tulosten perusteella ei siis voida päätellä tuloverotuksen vaikutuksia muiden tulonsaajien osalta”, toteaa Varjonen-Ollus.

Tutkimustulokset antavat tietoa tuloverouudistusten vaikutuksista

Suomessa hallitus on päättänyt alentaa ylintä tuloverotuksen marginaaliveroprosenttia vuoden 2026 alusta alkaen. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan soveltaa tämän uudistuksen vaikutusten etukäteisarviointiin.

Tulosten perusteella ylimmän marginaaliveroprosentin alentaminen kasvattaa suurituloisten verotettavia tuloja, jolloin uudistus voi isolta osin rahoittaa itse itsensä. Tämä havainto on linjassa muiden viimeaikaisten Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten kanssa.

”Ylimmän tuloveroprosentin laskun vaikutusten tarkempaan arviointiin sisältyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta sekä tarkemman suuruusluokan että ajoituksen osalta. Tuloveronkevennyksen todellisia vaikutuksia pitää arvioida tarkemmin jälkikäteen”, kertoo Varjonen-Ollus.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti palkansaajina toimineisiin suurituloisiin henkilöihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kattavia tietoja suomalaisten raportoimista verotettavista tuloista. Uuden solidaarisuusveron piiriin kuuluneita palkansaajia verrattiin niihin, joiden tulot jäivät hieman uuden ylimmän marginaaliveroprosentin tulorajan alapuolelle (80 000–100 000 euroa vuodessa). Tutkimuksessa hyödynnetään tutkimusmenetelmää, jolla verotuksen vaikutukset tuloihin voidaan luotettavasti erotella muista tulokehitykseen ja työllisyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Varjonen-Ollus on tehnyt tutkimustyötä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) työhuoneoikeutettuna tutkijana.

Linkki tutkimukseen:  Behavioural Effects of a Top Marginal Income Tax Rate Increase

Lisätietoja

Reetta Varjonen-Ollus
[email protected]
puh. 0505880098

Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Verotutkimuksen huippuyksikkö tuloerot tulot tulot ja varallisuus verotuksen progressiivisuus verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot