Opiskelijoiden velkataakassa kiinnostavia eroja tutkintojen välillä
Opintolainaa voi nostaa enemmän kuin koskaan ennen, kirjoitti Helsingin Sanomat reilu vuosi sitten. Sittemmin julkisessa keskustelussa on puitu muun muassa yleistyneitä opintovelkojen takaisinmaksuvaikeuksia – jopa ”opiskelijoiden velkakriisiä” – ja sitä, miten opintolainaan liittyvät uudet verosäännökset suosivat varakkaita perheitä. Opintolaina jos joku on aihe, jonka ympärillä tuntuisi olevan tarvetta tiedolle päätöksenteon tueksi. Tässä siis vaihteeksi hyvä uutinen: tietoja suomalaisten opintolainoista on nykyisin saatavilla myös positiivisesta luottotietorekisteristä.
Positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön huhtikuussa 2024, mistä alkaen rekisterin henkilötason tietoja on myös saatavilla tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksen kautta1. Selvitimme VATT Datahuoneella näiden tietojen avulla opintovelan käyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä. Yhdistimme tiedot muutamiin muihin Tilastokeskuksen tarjoamiin rekisteritutkimusaineistoihin, ja teimme kiinnostavia havaintoja velan käytöstä eri opiskelijaryhmissä. Tarkka listaus käytetyistä aineistoista löytyy itse selvityksestä.
Ensinnäkin vähän yli 70 prosentilla vuonna 2024 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista oli valmistuessaan opintovelkaa. Niillä, joilla velkaa oli, oli sitä keskimäärin noin 20 000 euroa. Summa vastaa hieman alle puolta vuosittaisista mediaaniansioista niillä, jotka ovat hiljattain suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Tilastokeskuksen rekisteritietojen mukaan verotettavien ansiotulojen mediaani vuonna 2023 oli 45 600 euroa joukossa, jonka ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusvuosi oli 2022. Vastaava luku oli 48 100 euroa vuonna 2021 tutkinnon suorittaneiden joukossa2.
Perheen tulotaso yhteydessä velan käyttöön etenkin lukiolaisilla
Odotettavasti lainaa käytetään paljon vähemmän toisella asteella kuin korkeakouluopinnoissa. Lukio- ja ammattikouluopiskelijoista opintovelkaa nostaa vain suhteellisen pieni vähemmistö. Eroa korkeakouluihin selittää ainakin se, että toisella asteella opiskelijat asuvat tyypillisesti vanhempiensa luona, mikä voi vanhempien tulotasosta riippuen rajoittaa lainan tarpeen lisäksi myös oikeutta sen nostamiseen.
Kiinnostavimmat erot nähdäänkin ammatillisten ja muunlaisten tutkintojen välillä. Esimerkiksi toisella asteella lukiolaisten keskuudessa velan nosto oli harvinaista ja korreloi voimakkaasti vanhempien tulotason kanssa. Kun tarkastellaan pelkästään hyvätuloisten vanhempien lapsia, on velkaa nostaneiden ammattikoululaisten osuus kolmen opintovuoden jälkeen noin kymmenkertainen lukiolaisiin nähden (22 % vs. 2 %). Pienituloisten vanhempien lapset taas olivat lukiossa nostaneet velkaa moninkertaisesti useammin kuin hyvätuloisista perheistä tulevat (11 % vs. 2 %), mutta ammattikoulussa pieni-, keski- ja suurituloisten vanhempien lapset nostivat velkaa jokseenkin yhtä usein (26 %, 20 % ja 22 %).
Kuvio 1. Äidin asuntokunnan tulotaso ja opintovelan käytön yleisyys
Kuviossa tarkastellaan opintovelallisten osuutta 31.7.2024 niiden keskuudessa, jotka aloittivat toisen asteen opinnot vuonna 2021. Tarkastelujoukko on jaoteltu ryhmiin tutkintotyypin lisäksi sen mukaan, mihin tulokymmenykseen heidän äitinsä asuntokunta kuului opintojen aloitusvuonna. Pienituloinen tarkoittaa tulokymmenyksiä 1–3, keskituloinen tulokymmenyksiä 4–7, ja suurituloinen tulokymmenyksiä 8–10. Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistot, VATT Datahuone.
Ammattikorkeassa opintovelkaa eniten niillä, joiden odotettu tulotaso alhaisin – yliopistossa päinvastoin
Myös opintoalan vallitsevan tulotason ja opintovelan käytön välinen suhde eroaa ammatillisia ja muita tutkintoja suorittaneiden kesken. Rekisteritiedoista ilmeni, että ammatti- ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden velkamäärät korreloivat negatiivisesti opintoalan mediaanitulojen kanssa. Kuten kuvio 2 kertoo, osuivat suurimmat keskimääräiset velat aloille, joiden odotettavissa oleva tulotaso näytti kaikkein alhaisimmalta. Yliopistotutkinnon suorittaneilla vastaava korrelaatio oli positiivinen: velkaa oli keskimäärin sitä enemmän, mitä korkeampi on opintoalan tulotaso.
Koko tarkastelujoukon korkeimmat keskimääräiset velkasummat nähdään yliopistotason terveys- ja hyvinvointialan opinnoista valmistuneilla. Luvut eivät kuitenkaan viittaa siihen, että julkisessa keskustelussa mainitut takaisinmaksuongelmat painottuisivat tähän joukkoon. Suhteessa odotettuun tulotasoon, jonka määrittelemme opintoalalta valmistuneiden vuosittaisena mediaanitulona, keskimääräinen velkasumma vastaa kyseisessä ryhmässä vajaata kolmannesta. Ammattikorkeakoulussa humanistisia ja taidealoja opiskelleilla vastaava suhdeluku on 55 %.
Kuvio 2. Opintoalan odotetut vuositulot ja keskimääräinen opintovelkasumma
Kuviossa tarkastellaan opintovelallisten keskimääräisiä opintovelkasummia 31.7.2024 niiden keskuudessa, jotka valmistuivat korkeakouluopinnoista vuonna 2023. Pisteiden koko kuvaa kultakin opintoalalta valmistuneiden velallisten lukumäärää: mitä suurempi piste, sitä enemmän valmistuneita, joilla on velkaa. Odotetut vuositulot on määritetty tarkoittamaan kyseiseltä koulutusalalta vuosina 2002–2022 valmistuneiden mediaanituloja (ansio- ja pääomatulot) vuonna 2023. Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistot, VATT Datahuone.
Kuvion 2 havaintoja tulkittaessa on hyvä huomata, että ammattiopintojen aloilla, joilla opiskelijakohtaista velkaa oli keskimäärin eniten, oli opiskelijoita vain vähän. Yhteiskunnallisilta, kasvatus-, sekä humanistisilta ja taidealoilta valmistui yhteensä vain 1 352 ammattikorkeakouluopiskelijaa vuonna 2023, kun yksin terveys- ja hyvinvointialoilta heitä valmistui 8 456. Kuten kuvio näyttää, nousee keskimääräinen velkasumma loivasti opintoalan tulotason mukana myös ammattikorkeakoulusta valmistuneiden joukossa, kun tarkastellaan vain suosituimpia opintoaloja.
Työssäkäynnin ja velan käytön yhteys erilainen ammattikorkeassa kuin yliopistossa
Kolmas mielenkiintoinen ero löytyi siitä, miten korkeakouluopintojen aikaiset tienestit ovat yhteydessä velkamääriin. Tarkastelu rajattiin vain tavoiteajassa valmistuneisiin. Kuvio 3 osoittaa, että ammattikorkeakoulujen osalta tilastollinen yhteys on pitkälti suoraviivainen: mitä suurempi on opiskelijan keskimääräisen opiskeluvuoden palkkasumma, sitä vähemmän tällä on velkaa. Kun taas tarkastellaan yliopistosta tavoiteajassa valmistuneita, on vastaava yhteys käänteisen U-kirjaimen muotoinen: velkamäärät ovat keskimäärin suurimpia niillä, joiden vuosittaiset tienestit ovat käyttämämme palkkasummaryhmittelyn keskivaiheilla.
Kuvio 3. Keskimääräiset palkkatulot per opintovuosi ja keskimääräinen opintovelkasumma
Kuviossa tarkastellaan opintovelallisten keskimääräisiä opintovelkasummia 31.7.2024 niiden keskuudessa, jotka valmistuivat korkeakouluopinnoista tavoiteajassa vuonna 2023. Pisteiden koko kuvaa velallisten lukumäärää kussakin palkkasummaryhmässä: mitä suurempi piste, sitä enemmän valmistuneita, joilla on velkaa. Vuosittainen keskipalkka on laskettu kullekin henkilölle jakamalla koko opintojen aikana tienatut ansiotulot opiskeluvuosien määrällä. Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistot, VATT Datahuone.
Tekemämme analyysi herättää monia kiinnostavia jatkokysymyksiä, kuten miksi velan käyttöä selittävät tekijät näyttäisivät eroavan ammatillisia ja muita tutkintoja suorittavien välillä. Tärkeää olisi myös selvittää mediakeskustelussa käsiteltyjen opintovelan takaisinmaksuvaikeuksien laajuutta Suomessa sekä sitä, mille ryhmille ne mahdollisesti kasautuvat. Nyt kun kansallista rekisteritietoa opinto- ja muista veloista on saatavilla keväästä 2024 alkaen, ovat edellytykset tietoon perustuville politiikkatoimille hyvät.
Lisätietoja
Selvitys opintovelallisista
Alaviitteet
1 Tilastokeskuksen tiedot perustuvat päiväkohtaisesti vastaanotettuun luottojen ilmoitusvirtaan, joka sisältää kaikki luottoon liittyvät tiedot kuten luoton määrän, tyypin, käyttötarkoituksen, lyhennyksen, koron ja vakuuden tyypin. Luottojen ilmoitusvirrasta on Tilastokeskuksessa jatkomuokattu kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat esimerkiksi lainojen tarkastelun henkilötasolla.
2 Ansiotulojen mediaaniluvut vuonna 2023 laskettu FOLK perustieto -aineistosta käyttäen muuttujia ansiotulot yhteensä valtion verotuksessa (svatva_k), korkeimman tutkinnon koulutusaste (ututku_aste, rajattu arvoon 7) sekä korkeimman tutkinnon suoritusvuosi (suorv, rajattu vuosiin 2021 ja 2022).
Aino Heiskanen
Niilo Luotonen
Olavi Kylliäinen
Blogi
Blogit
Datahuone
