Kaksivuotisen esiopetuksen satunnaistettu kokeilu tuotti luotettavaa tietoa koulutusuudistuksen vaikutuksista
Satunnaistettuna kenttäkokeena toteutettu esiopetuskokeilu tuotti luotettavaa tutkimustietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu toteutettiin vuosina 2021–2024 laajana satunnaistettuna kenttäkokeena 148 kunnassa. Kokeiluun osallistui 37 357 lasta, jotka arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin.
Kokeiluryhmän lapset aloittivat velvoittavan ja maksuttoman esiopetuksen jo 5-vuotiaina ja osallistuivat siihen kahden vuoden ajan, kun taas verrokkiryhmän lapset jatkoivat nykyjärjestelmässä. Arvonnan ansiosta ryhmät olivat taustatekijöiltään keskenään vertailukelpoisia, mikä vähentää riskiä, että tulokset selittyisivät perheiden valinnoilla tai kuntien välisillä eroilla.
Kokeilu nosti viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen 3,5 prosenttiyksiköllä. Osallistumisasteen nousua selittivät erityisesti esiopetuksen maksuttomuus ja velvoittavuus sekä perheille myönnetty kuljetusetuus. Huoltajien ja opettajien kokemukset kokeilusta olivat pääosin myönteisiä, eikä kaksivuotinen esiopetus vähentänyt leikin määrää tai muuttanut sen luonnetta verrattuna tavanomaiseen varhaiskasvatukseen.
Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät keskimäärin yhtä nopeasti kaksivuotisessa esiopetuksessa kuin nykymuotoisessa 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä. Kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa, eivätkä vaikutukset eronneet perhetaustan mukaan.
Kotihoitoon verrattuna kaksivuotinen esiopetus paransi lasten taitoja kokeilun puolivälissä, mutta erot eivät perusopetuksen alussa enää erottuneet selvästi. Kotihoidosta esiopetukseen siirtyneiden lasten pieni määrä tekee näistä tuloksista kuitenkin epävarmoja.
Kokeilun kokonaiskustannukset olivat noin 22,2 miljoonaa euroa. Mikäli kaksivuotinen esiopetus otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ja se nostaisi viisivuotiaiden osallistumisastetta esimerkiksi viidellä prosenttiyksiköllä, vuotuiset järjestämiskustannukset nousisivat arviolta 20–30 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kunnille kertyisi asiakasmaksutulojen menetyksiä.
Kokeilun toteuttamista suurena satunnaistettuna kenttäkokeena voidaan pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä ratkaisuna, sillä se tarjoaa luotettavaa tietoa merkittävästä lainsäädännön kautta toteutettavasta uudistuksesta jo ennen päätöstä sen mahdollisesta valtakunnallisesta käyttöönotosta. Kokeilu vahvistaa koulutuspoliittisen päätöksenteon tietopohjaa ja vähentää riskiä tehdä kalliita tai tehottomia uudistuksia.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun arvioinnin toteutti laaja monitieteinen tutkimusryhmä, mikä mahdollisti kokeilun vaikutusten tarkastelun sekä lasten kehityksen ja oppimisen että koulutuspoliittisen päätöksenteon näkökulmista. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Aalto-yliopiston taloustieteen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Matti Sarvimäki. Tutkimusryhmään kuului myös erikoistutkija Ramin Izadi VATTista sekä kasvatustieteen, varhaiskasvatuksen, psykologian, taloustieteen ja oppimisanalytiikan tutkijoita Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Loppuraportti:
Matti Sarvimäki, Anna Holvio, Julia Kuusiholma-Linnamäki, Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari, Kaisa Harju, Oskari Harjunen, Ramin Izadi, Mirjam Kalland, Mikko-Jussi Laakso, Marja-Kristiina Lerkkanen, Heli Muhonen, Ville Ruutiainen, Pekka Räsänen, Anne-Elina Salo, Saara Salo, Lotta Saranko, Tuomas Suorsa, Katja Upadyaya ja Hilla Villanen (2026). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:2.
Matti Sarvimäki
Ramin Izadi
Koulutus
Uutinen
Uutiset ja tiedotteet
koulutuksen laatu
koulutuksen rahoitus
koulutuksen taloustiede
