Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista

30.10.2025 Tiedote

Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin omistusasujia, joilla on erilainen odotettu myyntivoitto. Tulosten mukaan asunnon myynnin ja muuttamisen todennäköisyys tippuu voimakkaasti ennustetun myyntivoiton vaihtuessa tappioksi.

Tutkimuksen tekivät tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen VATT:sta ja väitöskirjatutkija Risto Hurmeranta Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin omistamissaan osakehuoneistoissa asuvia kotitalouksia Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla vuosina 2006–2018. Hintaennuste alitti aiemman myyntihinnan noin joka kymmenennellä tutkimusaineiston kotitaloudella.

Rahojen saaminen takaisin näyttäisi olevan psykologisesti tärkeää

Vuosittain noin 7 prosenttia aineiston kotitalouksista muutti. Muuttamisen todennäköisyys oli lähes puolet pienempi kotitalouksilla, jotka olisivat tutkijoiden hintaennusteen mukaan saaneet asunnostaan maksamaansa ostohintaa alemman hinnan.

Tutkijoiden mukaan aiemman nimellisen ostohinnan saaminen takaisin näyttää olevan monille kotitalouksille psykologisesti tärkeää.

”Jos viisi vuotta sitten asunnosta maksettiin vaikka 200,000 euroa eikä myytäessä saataisi vähintään samaa hintaa, jäädään usein vanhaan asuntoon, vaikka olisi tarvetta muuttaa”, arvioi Lyytikäinen omistusasujien käyttäytymistä.

Ostohinnan käyttäminen vertailukohtana ei ole taloudellisesti perusteltua

Asunnosta vuosia sitten maksettu nimellinen ostohinta on myynti- ja muuttopäätöstä tehdessä kotitalouksille tärkeä vertailukohta, vaikka rahan reaalinen arvo on muuttunut inflaation myötä, alueen asuntohintojen yleinen taso on muuttunut, ja esimerkiksi asunnon kunto on saattanut heikentyä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nimellisen myyntitappion välttäminen johtaa ylisuuriin pyyntihintoihin ja vähentää asuntokauppoja muissakin maissa. Ilmiön vaikutusta muuttamiseen on tutkittu aiemmin vain vähän. Suomalaisen tutkimusaineiston avulla voidaan tarkastella asunnonomistajien muuttokäyttäytymistä aiempaa tarkemmin ja luotettavammin.

Muuttamisen väheneminen hankaloittaa elämää ja voi estää työmahdollisuuksiin tarttumista

Tutkimuksessa havaittiin, että myyntitappion välttely vähensi sekä työssäkäyntialueiden sisäistä asunnon vaihtamista että työssäkäyntialueiden välistä muuttoliikettä. Kaupunkialueen sisäisen muuttamisen vähenemisen myötä kotitaloudet asuvat useammin tilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.

Työssäkäyntialueiden välisen muuttoliikkeen väheneminen voi puolestaan johtaa siihen, että työntekijät eivät hakeudu heille parhaiten sopiviin työpaikkoihin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu ennustetun myyntitappion johtavan merkittävään työttömyyden pitkittymiseen tai työpaikan vaihtamisen vähenemiseen.

Myyntitappion sijaan asunto vuokralle

Tappion välttely vaikutti asunnon myymiseen vielä voimakkaammin kuin muuttamiseen. 83 prosentilla muuttajista edellinen asunto oli myymättä vielä kaksi vuotta muuton jälkeen. Vanha asunto oli myymättä muita useammin, jos odotettavissa oli myyntitappiota.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että omistusasujat, jotka joutuisivat myymään tappiolla, jättävät muuttaessaan muita useammin edellisen asunnon vuokralle. Vuokraaminen näyttää tutkijoiden mukaan mahdollistavan muuttamisen ilman myyntitappion realisointia.

Odotettu myyntitappio vähentää tutkimustulosten mukaan muuttamista erityisen paljon, jos nykyisessä asunnossa on asuttu vain muutamia vuosia tai jos kotitalouden asuntovelat ovat suuria suhteessa asunnon arvoon.

Suomalaisista kotitalouksista noin kaksi kolmannesta on omistusasujia. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että omistusasujien haluttomuus realisoida tappioita vähentää merkittävästi muuttoalttiutta Suomessa erityisesti asuntohintojen laskiessa.

 

Lisätietoja

Tutkimus: Nominal Loss Aversion in the Housing Market and Household Mobility

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksessa käytettiin Helsingin, Tampereen ja Turun työssäkäyntialueiden kaikki osakehuoneistot ja niiden omistajat kattavaa aineistoa vuosilta 2006–2018. Kunkin asunnon todennäköinen myyntihinta ennustettiin koneoppimismallilla. Tutkimus rajattiin suurimpiin työssäkäyntialueisiin, koska asuntojen hintaennusteet ovat niissä tarkempia kuin harvemmin asutuilla seuduilla. Tappion välttämisen vaikutus muuttamiseen pystyttiin eristämään muista muuttamiseen vaikuttavista tekijöistä vertaamalla kotitalouksia, joille ennustetaan myyntitappiota kotitalouksiin, joille ennustetaan voittoa. Tarkastelu rajattiin kotitalouksiin, joiden ennustettu voitto tai tappio on enintään 20 %. Lisäksi hyvin lähellä nollaa olevat havainnot poistettiin voiton ja tappion mittaamiseen liittyvän epätarkkuuden vaikutuksen vähentämiseksi.

Teemu Lyytikäinen
Asuntopolitiikka Tiedote Uutiset ja tiedotteet
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot