Yrittäjäperheiden lapsista ei useimmiten tule muita parempia yrittäjiä
On pitkään tiedetty, että ammatit ”periytyvät” vanhemmilta lapsille: lääkäreiden lapsista tulee muita tavallisemmin lääkäreitä, opettajien lapsista opettajia, ja yrittäjien lapsista tulee muita useammin yrittäjiä. Ei ole kuitenkaan selvää, tuleeko yrittäjien jälkeläisistä yrittäjiä siksi, että he myös pärjäävät yrittäjinä muita paremmin, vai johtuuko ilmiö muista tekijöistä, kuten suuremmasta halusta toimia yrittäjänä vanhempiensa esimerkin innoittamana.
Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttaa moni asia, mutta mikä tekee menestyvän yrittäjän?
Usein ajatellaan, että ihmiset valitsevat ammattinsa sen mukaan, minkälaisessa toimessa he voivat parhaiten hyödyntää omia synnynnäisiä tai opittuja kykyjään. Tällöin yrittäjäksi ryhdytään, jos koetaan, että omat kyvyt sopivat yrittäjänä toimimiseen ja menestymiseen palkkatöitä paremmin. Myös muut tekijät, kuten halu toimia ”oman itsensä pomona” tai taipumus ottaa suurempia taloudellisia riskejä, voivat selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Erot tämänkaltaisissa mieltymyksissä ja piirteissä voivat johtua synnynnäisten tekijöiden ohella myös vanhemmilta opituista tavoista ja asenteista.
On siis mielenkiintoinen empiirinen kysymys, miksi yrittäjien lapsista tulee muita useammin yrittäjiä. Johtuuko tämä valikoituminen vanhemmilta perittyjen tai opittujen taitojen kautta tulevista suuremmista tuotoista yrittäjinä, vai selittääkö tätä vanhemmilta opittu tai peritty mieltymys toimia yrittäjänä palkkatöiden sijaan?
Yksi tapa tutkia tätä kysymystä on tarkastella tilastoaineistojen avulla, pärjäsivätkö yrittäjäperheiden lapset muita paremmin yrittäjinä. Hiljattain arvostettuun Journal of Labor Economics -julkaisuun hyväksytyssä artikkelissa tutkimme1, ketkä Suomessa perustavat uusia osakeyhtiöitä, ja mitkä yksilötason tekijät ovat yhteydessä yritysten menestymiseen.
Joka neljännellä uuden osakeyhtiön pääomistajalla on vähintään yksi yrittäjävanhempi
Aikaisempien tutkimusten mukaisesti havaitsimme, että yrittäjäperheiden lapsista tulee yrittäjiä muita useammin myös Suomessa. Vuosina 2005–2019 perustettujen uusien osakeyhtiöiden pääomistajista 24 prosentilla joko toinen tai molemmat heidän vanhemmistaan olivat aiemmin toimineet itsekin yrittäjinä. Tämä luku sisältää uudet perustetut yritykset, mutta ei niitä tapauksia, joissa henkilö siirtyy olemassa olevan yrityksen omistajaksi, esimerkiksi vanhempiensa aiemmin perustamaan yritykseen. Vastaavasti palkansaajien vanhemmista noin 17 prosentilla on yrittäjyystaustaa.
Vain menestynyt yrittäjävanhempi ennustaa lapsen yrityksen menestystä
Tutkimuksessa havaitsimme, että vanhempien yrittäjyydellä ei ole yhteyttä keskeisiin yrityksen menestymistä mittaaviin muuttujiin kuten kokonaismyyntiin, työntekijöiden lukumäärään tai tuottavuuteen kymmenen vuotta uuden yrityksen perustamisen jälkeen. Yrittäjäperheistä tulevien yrittäjien henkilökohtaiset tulot eivät myöskään keskimäärin eroa muunlaisen taustan omaavien yrittäjien tuloista yrityksen perustamisen jälkeen.
Tutkimuksessa havaitsimme, että tähän keskimääräiseen tulokseen liittyy yksi huomionarvoinen poikkeus: suurituloisten yrittäjävanhempien lasten perustamat yritykset kasvoivat muita yrityksiä suuremmiksi liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään. Tätä tulosta ei kuitenkaan selitä vanhempien tekemät mahdolliset rahalliset panostukset jälkikasvunsa yrityksiin, sillä uusien firmojen alkupääomissa ei ollut merkittäviä eroja eri ryhmissä.
Näiden havaintojen perusteella yrittäjäperheiden lapset valitsevat uransa yrittäjänä usein muiden kuin synnynnäisten tai opittujen yrittäjäkykyjensä takia. Vanhempien taloudellinen menestys yritystoiminnassa on kuitenkin yhteydessä myös lasten pärjäämiseen yrittäjinä. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan siitä, selittyykö tämä havainto kotoa opituista yrittämisen taidoista vai suoraan vanhemmilta perityistä ominaisuuksista.
Yrittäjyys on yhteydessä tulojen kasvuun vanhemmista riippumatta
Lopuksi on hyvä korostaa, että uuden osakeyhtiön perustaminen on yhteydessä henkilökohtaisiin tuloihin erilaisista taustatekijöistä riippumatta. Tutkimuksessamme havaitsimme, että yrityksen perustaneet tienaavat Suomessa keskimäärin enemmän kuin palkansaajat. Yrittäjyys on selvästi yhteydessä tulojen kasvuun riippumatta vanhempien yrittäjyystaustasta ja tuloista tai omasta tulotasosta ennen yritystoiminannan aloittamista. Yrityksen perustaminen voi siis parhaimmillaan johtaa merkittävään kasvuun käytettävissä olevissa tuloissa hyvin erilaisista taustoista tuleville ihmisille.
Blogin kirjoittajat
Jarkko Harju, professori, Tampereen yliopisto, tutkimusprofessori, VATT
Toni Juuti, erikoistutkija, Labore
Tuomas Matikka, tutkimusjohtaja, VATT
Alaviitteet
1 Tutkimus on julkaistu myös Verotutkimuksen huippuyksikön sarjassa FIT Working Papers.
Jarkko Harju
Toni Juuti
Tuomas Matikka
Blogi
Blogit
Elinkeinopolitiikka
Tulonjako ja eriarvoisuus
Verotutkimuksen huippuyksikkö
pienet yritykset
pk-yritykset
yrittäjät
yritykset
