Sekä työllisten että työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut
VATT:n laskelmien mukaan suurin osa työttömyyden lisääntymisestä 2022–2024 liittyy suomalaistaustaisten työnhakijoiden määrän kasvuun. Maahanmuuton osuus kokonaiskehityksestä näyttää jäävän alle puoleen. Työllisten maahanmuuttajien määrä vuorostaan on kasvanut alkuvuodesta 2022 alkuvuoteen 2025 noin 41 000:lla.
Suurin osa työttömyyden kasvusta kotimaista
Viimeaikaisessa keskustelussa työttömyyden kasvun on esitetty liittyvän erityisesti maahanmuuton lisääntymiseen ja Ukrainasta sotaa paenneiden sijoittumiseen Suomen työmarkkinoille. Rekisteriaineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että työttömyyden kasvu viime vuosina liittyy voimakkaasti myös kotimaisiin työnhakijoihin.
Alkuvuosien 2022 ja 2024 välillä suomalaistaustaisten alityöllisten1 työnhakijoiden kuukausittainen määrä kasvoi noin 33 000 henkilöllä. Samaan aikaan ennen vuotta 2022 maahan muuttaneiden työnhakijoiden määrä kasvoi noin 5 000:lla ja uusien, vuosina 2022–2024 maahan tulleiden työnhakijoiden joukko noin 21 000:lla.
Näiden lukujen perusteella maahanmuutto voisi mekaanisesti selittää alle puolet työttömyyden kasvusta.
Työttömyyttä voi mitata myös muilla tavoin. Kaikkiin mittareihin liittyy jonkin verran epävarmuutta, ja erilaiset rajaukset voivat tuottaa erilaisia lukuja. Useat mittarit viittaavat kuitenkin samaan: myös esimerkiksi työvoimatutkimuksen mukaan suomalaistaustaisten työttömien määrä on kasvanut viime vuosina enemmän kuin ulkomaalaistaustaisten2.
Kuvio 1: Alityöllisyys 2022–2024, suomalaistaustaiset ja ulkomaalaistaustaiset työnhakijat. VATT Datahuone. Työnhakutiedot työnvälitystilaston tutkimusaineistosta. Tausta- ja maahantulotiedot Maahanmuuttoviraston päätös- sekä Tilastokeskuksen syntyperä- ja muuttoaineistoista. Työttömyyteen on luettu työttömät, lomautetut, palveluissa tai työvoimakoulutuksessa olevat sekä alityölliset. Ohut viiva: kuukausittainen luku. Paksu viiva: keskiarvo tammi-elokuun luvuista.
Ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden määrä kasvaa useissa ryhmissä
Ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden määrä on kasvanut useissa eri ryhmissä. Kasvua näkyy niin EU-kansalaisten, tilapäistä suojelua saavien, perhesyistä maahan muuttaneiden kuin työ- ja opiskeluperusteisesti tulleiden joukossa.
Kussakin ryhmässä työnhakijoiden kuukausittainen määrä on kasvanut keskimäärin noin 1 000–3 000 henkilöä, ja vain tilapäisen suojelun perusteella maahan tulleilla kohdalla kasvu on hieman tätä suurempaa.
Kuvio 2: VATT Datahuone. Ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden määrä maahantuloperusteittain. Työnhakutiedot työnvälitystilaston tutkimusaineistosta. Tausta- ja maahantulotiedot Maahanmuuttoviraston päätös- sekä Tilastokeskuksen syntyperä- ja muuttoaineistoista. Työttömyyteen on luettu työttömät, lomautetut, palveluissa tai työvoimakoulutuksessa olevat sekä alityölliset. Ohut viiva: kuukausittainen luku. Paksu viiva: keskiarvo tammi-elokuun luvuista.
Maahanmuutto kasvattaa työvoimaa
Maahanmuutto voi heijastua työttömyyteen myös epäsuorasti syrjäyttämällä maassa jo asuvien työllisyyttä. Tätä kysymystä voi lähestyä tarkastelemalla koko työvoiman eli työllisten ja työttömien yhteismäärän muutoksia. Tällöin ajatellaan, että sekä työssä olevat että työttömät voivat kilpailla ainakin osittain samoista työpaikoista.3
Työvoimatutkimuksen mukaan työvoima eli työllisten ja työttömien yhteismäärä kasvoi vuoden 2022 alun ja vuoden 2025 toisen neljänneksen välillä noin kuusi prosenttia. Ulkomailla syntyneiden osuus koko työvoiman kasvusta oli noin puolet.
Työllisten määrä on kasvanut
Palkansaajien keskimääräinen kuukausittainen määrä kasvoi vuoden 2022 tammi-elokuun ja vuoden 2025 tammi-elokuun välillä n. 17 000 henkilöllä. Suomalaistaustaisten palkansaajien määrä säilyi tänä ajanjaksona lähes muuttumattomana: luku väheni yhden prosentin. Ennen vuotta 2022 Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien joukossa palkansaajien määrä väheni samana ajanjaksona n. 2,9 prosenttia (6000 henkeä). Kasvua sen sijaan nähdään vuosina 2022–2024 Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien joukossa. Heistä liki 47 000 henkilöä oli työllisiä vuoden 2025 tammi–elokuussa.
Tulevien vuosien kannalta ratkaisevaa on, missä määrin uudet tulijat asettuvat Suomeen pysyvämmin ja miten he integroituvat työmarkkinoille. Niin maahanmuuttaja- kuin suomalaistaustaistenkin kannalta vielä suurempi kysymys on, milloin talouden elpyminen pääsee vauhtiin ja miten nopeasti se näkyy työllisyyden paranemisena.
Kuvio 3. Työlliset tammi-elokuu 2022 – tammi-elokuu 2025. VATT Datahuone. Työskentelytiedot tulorekisteristä. Työlliseksi on katsottu henkilöt, jotka saivat kuukauden aikana palkkatuloja. Tausta- ja maahantulotiedot Maahanmuuttoviraston päätös- sekä Tilastokeskuksen syntyperä- ja muuttoaineistoista. Ohut viiva: kuukausittainen luku. Paksu viiva: keskiarvo tammi-elokuun luvuista.
Päivitys 21.11.2025: Työnhakijoita koskevia lukuja kuvissa 1 ja 2 sekä tekstissä on korjattu. Korjaus johtuu työnvälitystilaston tutkimusaineistoissa olleista virheistä. Vuoden 2024 tiedoissa suomalaistaustaisten työnhakijoiden kuukausittainen keskimäärä kasvoi korjauksen myötä 4 642 henkilöllä, ennen vuotta 2022 maahan muuttaneiden työnhakijoiden määrä 1 470 henkilöllä ja vuosina 2022–2024 maahan tulleiden työnhakijoiden määrä 333 henkilöllä.
Alaviitteet
1 Alityöllisiksi on katsottu työnvälitystilaston mukaan työttömät, lomautetut, työvoimakoulutuksessa tai muissa työllistämistä edistävissä palveluissa olevat, omaehtoisessa opiskelussa olevat sekä lyhennetyllä työviikolla tai osa-aikatyössä olevat.
2 Työvoimatutkimuksen ja työnhakijarekisteriin perustuvan työnvälitystilaston eroja on käsitelty Tilastokeskuksen blogissa.
3 Maahanmuuton myötä osa maassa jo asuvista kohtaa aiempaa kovempaa kilpailua työmarkkinoilla, mikä voi heikentää heidän työllisyyttään tai palkkatasoaan. Toisten asema työmarkkinoilla paranee, kun maahanmuuttajien osaaminen täydentää heidän osaamistaan. Maahanmuutolla on myös epäsuorempia vaikutuksia työmarkkinoihin esimerkiksi kysynnän kasvun ja yritysten investointipäätösten kautta (ks. Dustmann, C. & Schönberg, U. (2025). Linking Empirical Evidence to Theory: A Framework for Understanding the Labor Market Effects of Immigration. Teoksessa C. Dustmann & T. Lemieux (toim.), Handbook of Labor Economics (Vol. 6). Elsevier.)
Hanna Pesola
Heikki Korpela
Blogi
Blogit
Muuttoliike
Työmarkkinat
maahanmuutto
työttömyys
