Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis

21.3.2025 Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.

Liikenneväylä

Polttoaineverot ovat tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Polttoaineverot herättävät kuitenkin usein kansalaisten vastustusta ja ne koetaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä tekee polttoaineverojen korottamisesta vaikeaa.

Tutkija Kimmo Palanne Aalto-yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (VATT) tutkii väitöskirjassaan, voidaanko liikenteen päästöjä vähentää polttoaineverotuksen lisäksi alentamalla julkisen liikenteen lippuhintoja. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin seudun joukkoliikenteen vuoden 2019 hinta- ja vyöhykeuudistusta, joka laski matkalippujen hintoja osalla asiakkaista 45 prosentilla. 

"Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähensi autoilua ja päästöjä, mutta ei vaikuttanut auton omistukseen. Vaikka vaikutus ajokilometreihin oli osalla ihmisistä melko suuri, ilmastotoimena hinnanalennus oli kuitenkin kallis verrattuna esimerkiksi polttoaineveron korotuksiin, tutkija Kimmo Palanne tiivistää tutkimuksen tulokset.

Ajokilometrit vähenivät, mutta autoista ei luovuttu

Hintojen alentaminen johti selkeään ajokilometrien vähenemiseen erityisesti niillä alueilla, jotka olivat lähimpänä halvempiin lippuihin oikeuttavan matkustusvyöhykkeen rajaa. Vaikutus oli suurin 600 metrin etäisyydellä rajasta, missä ajokilometrit vähenivät keskimäärin 700–1400 kilometriä vuodessa hinnanalennuksen saaneilla. 

Ajokilometrien joustavuus julkisen liikenteen hintojen muutoksille vaihteli välillä 0,06–0,27. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 10 prosentin lasku lippujen hinnoissa johtaisi 0,6–2,7 prosenttia alempiin ajokilometreihin. Mitä lähempänä vyöhykerajaa asui, sitä voimakkaampi oli ajamisen jousto julkisen liikenteen hintojen muutoksille.

Vaikka ajokilometrit vähenivät osalla merkittävästi, tutkimuksessa ei havaittu muutoksia auton omistuksessa. Tämä viittaa siihen, että ihmiset siirtyivät käyttämään julkista liikennettä tietyissä matkoissa, mutta eivät luopuneet autoilusta kokonaan. Tämä saattaa osoittaa, että julkinen liikenne ei pysty korvaamaan autoa kaikilla matkoilla, vaikka siitä tuleekin houkuttelevampaa hintojen alentuessa.

Ilmastotoimena suhteellisen kallis

Tutkimuksen tulosten mukaan julkisen liikenteen lippujen hinnan alentaminen on suhteellisen kallis keino vähentää päästöjä. Arvioidut kustannukset päästöjen vähentämiselle olivat noin 1000–3000 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Verrattuna polttoaineveron korotuksen kustannuksiin, jotka ovat aiempien tutkimusten perusteella jopa alle sata euroa hiilidioksiditonnia kohden, julkisen liikenteen hinnoittelu on huomattavasti kalliimpi päästövähennyskeino.

"Suhteellisen korkean hinnan vuoksi julkisen liikenteen hinnanalennus on houkutteleva ilmastotoimi vain, jos muut vaihtoehdot, kuten polttoaineverot, eivät ole poliittisesti mahdollisia tai ne eivät riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Toki julkista liikennettä voidaan tukea myös muista syistä", Palanne sanoo.

Luotettava tutkimusasetelma

Tutkimus käyttää erojen erotusmenetelmää (difference-in-differences), jossa vertaillaan lähellä matkustusvyöhykkeen rajaa asuvia henkilöitä, joista toiset saivat hinnanalennuksen, kun taas toiset asuivat juuri rajan ulkopuolella eivätkä saaneet alennusta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa hinnanmuutoksen vaikutusten erottamisen muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa autoiluun ja liikenteen päästöihin. Tutkimuksessa käytetyt tiedot asuinpaikasta ja auton käytöstä perustuvat Tilastokeskuksen ja Traficomin rekisteriaineistoihin.

Kimmo Palanteen taloustieteen väitöskirja Essays on transportation and the environment tarkastetaan Aalto-yliopistossa 21.3.2025. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Munk-Nielsen Kööpenhaminan yliopistosta. 

Nyt julkaistavan tutkimuksen lisäksi väitöskirja sisältää tutkimukset polttoaineverojen vaikutuksista polttoaineiden hintoihin Suomessa sekä polttoaineverotaakan jakautumisesta kotitalouksille. Hiilidioksidiveron vaikutuksista autojen polttoainehintoihin on tiedotettu täällä.

Kimmo Palanne
Energia, ilmasto ja ympäristö Tiedote Uutiset ja tiedotteet Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka energia, ilmasto ja ympäristö ilmasto ilmastopolitiikka liikenne polttoaineverot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot