Dieselin hiilidioksidiveron nosto korotti pumppuhintaa eniten maaseudun pienituloisilla
Ilmastopäästöjen vähentämiseksi tehty vuoden 2012 verouudistus korotti dieselin hiilidioksidiveroa tuntuvasti 11 sentillä litraa kohden. VATT:n tutkijaryhmä osoittaa, että veronkorotuksen vaikutus pumppuhintoihin vaihteli alueittain. Veronkorotuksen seurauksena dieselin hinta kallistui eniten pienituloisilla alueilla ja maaseudulla. Tämä selviää ympäristötalousteen kansainvälisessä huipputason tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
VATT:n tutkijat Jarkko Harju, Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen ja Kimmo Palanne selvittivät, että keskimäärin dieselin tankkaushinta kallistui verokorotusta vähemmän, mutta dieselin hinnannousussa oli merkittäviä paikallisia eroja. Maaseudulla ja pienituloisilla alueilla dieselin hinta kallistui huomattavasti enemmän kuin kaupungeissa ja suurituloisilla alueilla.
Hiilidioksidiveron vaikutuksessa kuluttajahintoihin huomattavia alueellisia eroja
Tutkimuksen perusteella 11 sentin korotus hiilidioksidiverossa siirtyi täysimääräisenä diesellitran hintaan vain maaseudulla. Kaupungeissa ja suurituloisimmilla alueilla dieselin hinta nousi keskimäärin 7,5 senttiä. Pienituloisimmilla alueilla hinnannousua oli noin 9 senttiä. Keskimäärin dieselin hinta nousi noin 8 senttiä.
”Muutamien senttien erot voivat tuntua pieniltä, mutta siinä missä neljä lisäeuroa 60 litran tankillisen hintaan tuskin vaikuttaa hyvätuloisen autoiluun, voi kuuden euron lisähinta tankilliseen olla pienituloiselle iso raha”, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATT:sta toteaa. ”Alueellisten erojen vuoksi veronkorotus voi kuormittaa maaseudun pienituloisia suhteettomasti taloudellisesti ja samanaikaisesti olla saavuttamatta sille asetettuja kansallisia ympäristötavoitteita.”
Aikaisemmat tutkimukset, esimerkiksi arvonlisäveron alennuksista, ovat osoittaneet, että veronalennukset eivät myöskään siirry täysimääräisinä kuluttajahintoihin.
”Veronkorotukset ja -alennukset eivät siirry suoraan kuluttajahintoihin. Tämä tulisi ottaa huomioon veropoliittisia päätöksiä suunnitellessa,” johtava tutkija Marita Laukkanen VATT:sta toteaa. ”Valtiovarainministeri Annika Saarikon arvion mukaan bensan hinnan alentaminen 20 sentillä maksaisi 800 miljoonaa. Tulostemme perusteella miljardi olisi lähempänä totuutta. Polttoaineiden verotuksen keventäminen on kallis tapa alentaa niiden hintaa.”
Tutkimus julkaistu ympäristötaloustieteen huippujulkaisussa
VATT:n ryhmän tutkimus on juuri julkaistu Journal of Environmental Economics and Management -tiedelehdessä, joka on yksi ympäristötaloustieteen arvostetuimmista kansainvälisistä julkaisuista.
Tutkimuksen ansioina ovat luotettava tutkimusasetelma sekä tutkimuksessa hyödynnetty laaja aineisto.
Vuoden 2012 verouudistus korotti dieselin hiilidioksidiveroa huomattavasti, mutta se ei juuri vaikuttanut bensiinin hiilidioksidiveroon. Tutkimuksessa dieselin hintakehitystä uudistuksen jälkeen verrataan bensiinin hintakehitykseen. Verouudistus luo luonnollisen koeasetelman, jonka avulla voidaan tutkia hiilidioksidiveron korotuksen kausaalista vaikusta dieselin hintaan erillään muista polttoaineiden hintaan vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus yhdistää koko maan päivittäiset asemakohtaiset dieselhintatiedot tulo- ja autorekisteritietoihin sekä Suomen ympäristökeskukseen tuottamaan tietoon alueiden kaupunki- ja maaseutumaisuudesta.
”Luotettavan tutkimusasetelman ja kattavien aineistojen avulla tutkimuksemme pystyy kertomaan hiilidioksidiveron vaikutuksista dieselin kuluttajahintoihin aikaisempia tutkimuksia tarkemmin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty vaikutuksiin kansallisella tasolla, ja alueiden väliset erot ovat jääneet huomiotta”, tutkijat kertovat.
Vuoden 2012 polttoaineverolain muutos
Polttoaineiden hiilidioksidivero otettiin käyttöön 1990-luvulla. Vuoden 2012 verouudistuksessa hiilidioksidiveron perusteeksi muutettiin ajoneuvonkäytöstä syntyvien päästöjen sijaan polttoaineen koko elinkaaren keskimääräiset kasvihuonepäästöt. Uudistuksessa dieselin hiilidioksidivero nousi tuntuvasti 20 eurosta hiilidioksiditonnia kohden 60 euroon hiilidioksiditonnia kohti. Bensiinin hinta kallistui uudistuksessa 10 euroa hiilidioksiditonnilta, 50 eurosta 60 euroon hiilidioksiditonnilta. Ilmastotavoitteiden myötä hiilidioksidiveron merkitys osana polttoaineiden verotusta on viime vuosina korostunut.
Artikkeli (open access):
Jarkko Harju, Tuomas Kosone, Marita Laukkanen ja Kimmo Palanne (2022) The heterogeneous incidence of fuel carbon taxes: Evidence from station-level data. Journal of Environmental Economics and Management,Volume 112.
Lisätietoja:
Johtava tutkija Marita Laukkanen, VATT, [email protected], Puhelin: +358 295 519 429
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, VATT, [email protected], Puhelin: +358 295 519 440
Jarkko Harju
Kimmo Palanne
Marita Laukkanen
Tuomas Kosonen
Energia, ilmasto ja ympäristö
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
Verotus
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energia
energiapolitiikka
fossiiliset polttoaineet
hiilidioksidin hinnoittelu
hiilidioksidivero
kasvihuonepäästöt
liikenteen verotus
polttoaineverot
päästörajoitukset
verotus
ympäristöpolitiikan ohjauskeinot
ympäristötaloustiede
ympäristöverot
