VATT: Investointihyvitys ei edistä talouskasvua tai puhdasta siirtymää toivotusti
Hallituksen esittämän suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, ja sen vaikutukset talouskasvuun ja päästövähennyksiin ovat epävarmoja. Hyvitys kohdistuisi ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja jo suunnitteilla oleviin hankkeisiin, mikä heikentäisi uusien ja pienempien yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin toimijoihin.
Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen tavoitteena on vauhdittaa teollisuuden siirtymistä vähähiiliseen talouteen ja tukea puhtaan teknologian hankkeita. Tuki kohdistuu hankkeisiin, joiden vähimmäisarvo on 50 miljoonaa euroa, kattaen 20 prosenttia investointikustannuksista. Investointituki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Kustannukset menetettyinä verotuottoina näkyisivät vuodesta 2028 alkaen.
Tuoreessa lausunnossa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Elias Einiö, Marita Laukkanen ja Marika Viertola toteavat, että ehdotetun investointihyvityksen vaikutukset talouskasvuun ja innovaatiotoimintaan jäävät epävarmoiksi. Tutkijat ovat myös huolissaan, että esitys suosisi erityisesti suuryrityksiä edistämättä innovaatiotoimintaa ja voisi johtaa huomattaviin veromenetyksiin.
Vaikutukset talouskasvuun ja innovaatiotoimintaan vähäisiä
Hyvityksen korkea investointikynnys jättää uusia kasvuyrityksiä ja pk-yrityksiä tuen ulkopuolelle, mikä voi vähentää innovaatiopotentiaalia ja vahvistaa suuryritysten asemaa. Lisäksi tuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä, jolloin tuki todennäköisesti kohdistuisi jo selvitysvaiheessa oleviin hankkeisiin, joissa hyödynnetään nykyisiä teknologioita, eikä se edistäisi uusien innovaatioiden kehittämistä.
Hyvitystä ei myöskään ole rajattu yksinomaan puhtaan siirtymän hankkeisiin, vaan se voi kattaa laajasti esimerkiksi energiatehokkuushankkeita, jotka eivät välttämättä edistä merkittävästi ilmastotavoitteita. Haettujen hyvitysten määrä ja veromenetykset voivat myös olla huomattavasti arvioitua suurempia, mahdollisesti jopa useita miljardeja yli esitetyn 0,9–2,1 miljardin euron.
"Suomen kaltaisella pienellä avotaloudella on rajalliset resurssit tukikilpailussa suuria maita vastaan. Olisi järkevämpää kehittää innovaatioita ja tuottavuutta luomalla kannustava ympäristö innovatiiviselle yritystoiminnalle sen sijaan, että tuetaan olemassa olevia teknologioita ja ohjataan taloutta aloille, joihin suuret maat panostavat jo merkittäviä summia", sanoo johtava tutkija Elias Einiö VATT:sta.
Yrityksillä jo hyvät kannustimet parantaa energiatehokkuutta
Yksi investointihyvityksen keskeisistä tavoitteista on tukea ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä. VATT kuitenkin huomauttaa, että hyvitys voi kohdistua myös hankkeisiin, jotka eivät tuota merkittäviä ilmastohyötyjä. Esimerkiksi biomassapolttoaineiden varastointiin liittyvät hankkeet voivat hyötyä hyvityksestä, vaikka niillä ei olisi suoria ilmastohyötyjä. Nykyiset ilmastopoliittiset ohjauskeinot, kuten kansallisen hiilidioksidivero ja EU:n päästökauppa, kannustavat jo teollisuutta vähä hiilisyyteen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
"Energiaintensiivisellä teollisuudella on jo vahvat kannustimet parantaa energiatehokkuutta kustannussäästöjen vuoksi. On epävarmaa, synnyttäisikö verohyvitys sellaisia investointeja, joita ei ilman hyvitystä olisi tehty", huomauttaa tutkimusprofessori Marita Laukkanen VATT:sta ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä (FIT).
Investointihyvityksen ja minimiverosääntelyn yhteisvaikutukset tulee huomioida
Investointihyvitys laskee väistämättä suurten konsernien efektiivistä veroastetta, mikä voi laukaista kansainväliseen minimiverosääntelyyn perustuvan täydennysveron maksuvelvollisuuden. Tämä voi heikentää investointihyvityksen houkuttelevuutta suurten ulkomaisten konsernien osalta, erityisesti silloin, kun niillä ei ole muuta merkittävää voitollista toimintaa Suomessa.
"Kun investointihyvitys on kohdennettu suuriin investointeihin, joita tekevät pääosin suuret konsernit, kannustimiin vaikuttaa olennaisesti se, onko konsernilla jo voitollista toimintaa Suomessa. Hyvityksen käsitteleminen minimiverosääntelyn ehtoja täyttävänä palautuskelpoisena veronhyvityksenä tasaisi kannustimia myös konserneille, joilla ei ole Suomessa laajaa toimintaa, ja heikentäisi hyvityksen kannustimia vähemmän", toteaa tutkija Marika Viertola VATT:sta ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä (FIT).
Lausunto:
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä (Valtiovarainministeriö)
Lausuntopyyntö:
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä
Elias Einiö
Marika Viertola
Marita Laukkanen
Elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto ja ympäristö
Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
Verotutkimuksen huippuyksikkö
Verotutkimuksen huippuyksikkö
Yritystoiminnan verotus ja sääntely
ilmastopolitiikka
innovaatiopolitiikka
investointikannustimet
tuotekehitys
yritysverotus
