VATT: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei toisi merkittävää talouskasvua
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Hallitusohjelman mukaan ”perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään”. Valtiovarainministeriö antoi kirjausta koskevan selvitystehtävän Valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle (VATT).
VATT:n tutkimusyksikön ja VATT Datahuoneen yhteisessä, keskiviikkona 2. huhtikuuta julkaisemassa selvityksessä todetaan, että taloustieteilijät pitävät yleisesti perintöveroa tärkeänä osana tehokasta vero- ja tulonsiirtojärjestelmää, eikä perintöveron korvaamiselle luovutusvoittoverolla löydy perusteita taloustieteellisestä tutkimuksesta.
”Muutos ei kiihdyttäisi talouskasvua merkittävällä tavalla. Perintöverotus ei vaikuta paljoa ihmisten käyttäytymiseen, joten dynaamisten vaikutusten ei voida olettaa korvaavan verotulojen laskua, joka perintöveron poistosta aiheutuisi. Arviomme mukaan verotulot vähenisivät vuositasolla vähintään 300–400 miljoonaa euroa, ja nykyiseen luovutusvoittoveromalliin siirryttäessä jopa huomattavasti enemmän”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Matikka korostaa, että suuntaa antava arvio ei sisällä mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia, kuten verosuunnittelua. Verotuottovaikutus aiheutuisi perittyjen ja lahjoitettujen käteisvarojen sekä perinnönsaajien omistukseen jäävien asuntojen ja kiinteistöjen verottomuudesta luovutusvoittoverossa toisin kuin perintöverossa.
Suuri osa perinnöistä on asuntoja ja kiinteistöjä, yritysten osuus perintöveroista pieni
Asuntovarallisuuden periminen on Suomessa hyvin yleistä kaikissa tuloluokissa johtuen siitä, että Suomessa monet asuvat omistamassaan asunnossa. Asunto- ja kiinteistöomaisuus muodostaa noin 40 prosenttia kaikesta perityn tai lahjoitetun varallisuuden arvosta Suomessa. Yritysvarallisuuden arvioitu osuus perintöjen ja lahjojen arvosta on vain noin 20 prosenttia ja osuus veroista noin 15 prosenttia.
Perintöverosta luopumista perustellaan usein perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvillä haasteilla ja yrityksiin liittyvillä dynaamisilla vaikutuksilla. ”Yritysvarallisuutta koskevat perintö- ja lahjaverot muodostavat arviolta vain noin 15 prosenttia perintö- ja lahjaverotuotosta, joten perintö- ja lahjaveron poistaminen kohdistuisi valtaosin muuhun varallisuuteen kuin yrityksiin”, toteaa Tuomas Matikka.
VATT:n raportin mukaan koko perintöveron korvaaminen luovutusvoittojen verotuksella olisi verotuottojen kannalta kallis, huonosti yrityksiin kohdentuva ja vaikutuksiltaan epävarma keino tavoitella yritystoimintaan liittyviä dynaamisia vaikutuksia.
”Tutkimustiedon perusteella perintöverot voivat jonkin verran vähentää yritysten investointeja. Luovutusvoittovero kuitenkin vähentäisi kannusteita yritysten sekä muun omaisuuden myymiseen, ja tästä varallisuuden lukkiutumisvaikutuksesta voisi seurata tuottavuuden laskua koko kansantalouden tasolla”, toteaa Tuomas Matikka.
Verosuunnitteluvaikutukset korostuvat luovutusvoittoverossa
Perintöverosta luopuminen ja siirtyminen luovutusvoittoveroon muuttaisi perityn varallisuuden verotusta Suomessa hyvin merkittävästi. Esimerkiksi peritystä asunnosta tai kiinteistöstä maksettaisiin veroa vain silloin, jos se myytäisiin seuraavalle omistajalle. Perintöverossa vero pitää maksaa riippumatta siitä, myydäänkö omaisuus vai ei. Lisäksi käteisvarallisuus olisi luovutusvoittoverotuksessa verovapaata, toisin kuin perintöverossa.
”Eri varallisuuslajeja kohdeltaisiin luovutusvoittoverossa eri tavoin. Tämä kannustaisi perittävän varallisuuden koostumuksen suunnittelemiseen siten, että vero olisi mahdollisimman pieni”, sanoo Tuomas Matikka.
Omistusasunnon tai -kiinteistön voi nykyisin myydä ilman luovutusvoittoveroa, mikäli omistaja on itse asunut siinä vähintään kaksi vuotta. Omistusasunnon myyminen ennen perinnönjättöä tai siinä asuminen itse kaksi vuotta perinnön saamisen jälkeen mahdollistaisi, että asuntovarallisuuden voisi jakaa perintönä ilman veroa.
”Verosuunnittelu on perintöjen yhteydessä hyvin yleistä, erityisesti suurituloisissa kotitalouksissa. Luovutusvoittovero tarjoaa perintöverotusta enemmän mahdollisuuksia verosuunnitteluun, minkä vuoksi verotulojen vuosittainen lasku mahdollisen muutoksen jälkeen olisi todennäköisesti arvioitua 300–400 miljoonaa suurempi. Verosuunnitteluvaikutuksen kokoluokkaa on kuitenkin hankala arvioida tarkasti etukäteen”, sanoo Matikka.
Luovutusvoittovero voi tapauskohtaisesti joko kiristää tai keventää perinnöksi saatujen asuntojen, kiinteistöjen ja yritysten verotusta verrattuna nykyiseen perintöveroon, mikäli ne myydään perinnön saamisen jälkeen. Tämä riippuu siitä, miten omaisuuden hankintamenot määriteltäisiin luovutusvoittoverossa koskien perittyä tai lahjoitettua omaisuutta.
Luovutusvoittoverossa ei ole lähisukulaisia koskevia vähennyksiä, mikä voi merkittävästi kasvattaa lähisukulaisten maksamaa veroa luovutusvoittoverossa verrattuna perintöveroon. “Luovutusvoittoveron yksityiskohdat ovat keskeisessä asemassa mahdollisen uudistuksen tarkempien vaikutusten arvioinnissa”, toteaa Matikka.
Raportin sisältö pähkinänkuoressa
VATT:n selvityksessä luodaan katsaus perintö- ja lahjaverotukseen sekä perintöverotuksesta luovutusvoittoverotukseen siirtymisen mahdollisiin seurauksiin.
Raportissa esitellään Suomen perintö- ja lahjaverojärjestelmä ja siinä tapahtuneet viimeaikaiset muutokset, sekä keskustellaan perintöjen verotuksesta Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska) sekä muissa EU- ja OECD-maissa.
Raportissa kootaan yhteen perintöverotusta käsittelevä viimeaikainen kansainvälinen tutkimuskirjallisuus. Katsauksessa keskitytään erityisesti niihin empiirisiin tutkimuksiin, joissa voidaan mahdollisimman luotettavasti tutkia perintöihin kohdistuvan verotuksen syy-seuraussuhteita henkilöiden, kotitalouksien sekä yritysten ja niiden omistajien tekemiin valintoihin ja päätöksiin.
Raportin tilastollisessa tarkastelussa kuvataan perintöjen ja lahjojen jakautumista varallisuuslajeittain ja saajaryhmittäin. Tarkasteluissa hyödynnetään Verohallinnon väestötason perintö- ja lahjaveroaineistoja yhdistettynä Tilastokeskuksen henkilö- ja kotitaloustason tutkimusaineistoihin, jotka sisältävät tietoja tuloista ja muista perinnön- ja lahjansaajien keskeisistä taustatekijöistä. Lisäksi analyysissa hyödynnetään yritysaineistoja sekä yritysten ja asuntojen omistamiseen liittyviä rekisteritietoja.
Peruskäsitteet: Perintö- ja luovutusvoittovero
Perintö- ja lahjaveron korvaaminen perityn omaisuuden luovutusvoittoverolla muuttaisi merkittävästi perintöjen verotuksen periaatteita. Peruskäsitteiden selitykset:
Perintöveroa maksetaan pääsääntöisesti koko peritystä varallisuudesta riippumatta siitä, myydäänkö omaisuutta eteenpäin vai ei. Likvidi varallisuus, kuten rahavarat ja talletukset, kuuluvat perintöveron piiriin.
Luovutusvoittoveroa maksetaan vain, mikäli perinnöksi saatu omaisuus myydään eteenpäin uudelle omistajalle. Lisäksi luovutusvoittoveroa maksetaan vain omaisuuden myyntihinnan ja sen hankintamenon välisestä osuudesta. Likvidi varallisuus on luovutusvoittoverotuksessa verovapaata.
Raportti:
Tuomas Matikka, Juho Alasalmi, Matias Giaccobasso, Tuuli Paukkeri ja Max Toikka. Selvitys perintöveroista ja siirtymisestä perintöverosta luovutusvoittoveroon. VATT Muistiot 77.Linkki toiselle sivustolle
Lisätiedot:
Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka, VATT
Puh. +358 295 519 461, sähköposti: tuomas.matikka@vatt.fi
Viestintäjohtaja Ville Pernaa, VATT
Puh. +358 50 539 4310, sähköposti: viestinta@vatt.fi
Selvityksen julkaisusta järjestetiin tiedotustilaisuus median edustajille 2.4.2025. Jos haluat saada tiedotustilaisuudessa käytetyt materiaalit, ota yhteyttä viestinta@vatt.fi
Tuomas Matikka
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
luovutusvoittovero
perintövero
