Apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn poistaminen hyödyttäisi kuluttajia
Apteekkien lukumäärä voisi kasvaa merkittävästi määrä- ja sijaintisääntelyn poistamisen myötä. Valtaosa kuluttajista hyötyisi, mutta apteekkialan voitot ja valtion verotulot pienenisivät.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA), Aalto-yliopiston, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV), Valtiontaloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n tutkijat selvittivät tilastollisten ennustemallien avulla, miten apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn poistaminen vaikuttaisi Suomen apteekkiverkostoon.
Tulosten mukaan sääntelyn poistaminen parantaisi palveluiden saatavuutta lähes koko maassa, mutta tietyillä harvaan asutuilla alueilla palvelut voisivat heikentyä. Tutkimustulosten valossa sääntelymuutoksen hyödyt kohdentuisivat kuluttajiin, mutta vaikutukset apteekkitoimialaan ja verotuloihin riippuvat sääntelymuutosten yksityiskohdista.
"Tutkimuksen perusteella apteekkien nykymuotoinen määrä- ja sijaintisääntely näyttää suosivan apteekkeja kuluttajien kustannuksella. Sääntelyn poistaminen parantaisi apteekkipalveluiden saatavuutta suurelle osalle väestöstä, mutta apteekkialan tuottavuus ja valtion verotulot voivat laskea merkittävästikin, sääntelymuutoksen toteutuksesta riippuen ," tutkija Jaakko Markkanen ETLA:sta toteaa.
Apteekkipalveluiden saatavuus parantuisi etenkin kaupungeissa
Apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn poistaminen johtaisi apteekkien määrän merkittävään kasvuun, erityisesti kaupungeissa. Apteekkien kokonaismäärä lähes kolminkertaistuisi nykyisestä reilusta kahdeksastasadasta yli kahteen tuhanteen.
Tulosten mukaan lähes koko väestö hyötyisi uudistuksesta. Sääntelymuutos lyhentäisi kuluttajien matka-aikaa apteekkiin ja lisäisi kuluttajien valinnan varaa asiointipaikan suhteen. Apteekkipalveluiden saatavuus heikentyisi kuitenkin noin kahdella prosentilla väestöstä, eli reilulla sadalla tuhannella suomalaisella, lähinnä hyvin harvaan asutuilla alueilla.
”Sääntelyn poistamisen myötä apteekkien määrä kasvaisi merkittävästi erityisesti kaupungeissa ja niiden lähiympäristössä. Joillakin harvaan asutuilla alueilla apteekkipalvelujen saatavuus voisi myös heikentyä, ellei tähän kiinnitetä huomiota sääntelyä kehitettäessä," sanoo väitöskirjatutkija Antto Jokelainen Aalto-yliopistosta.
Enemmän pieniä apteekkeja, pienemmät verotulot
Mallinnuksen perusteella sääntelyn poistaminen lähes kolminkertaistaisi apteekkien määrän, mutta lääkemyynti kasvaisi vain kahdeksan prosenttia. Tämä vastaa yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, mutta apteekkien keskimääräinen koko ja liikevaihto pienenisivät merkittävästi.
Apteekkien lukumäärän kasvaessa toimialan kiinteät kustannukset nousevat ja työn tuottavuus laskee, koska apteekit ovat aiempaa pienempiä ja mittakaavaedut häviävät. Kun apteekit ovat liikevaihdoltaan pääosin pieniä, suurin osa ei maksa apteekkiveroa lainkaan, mikä johtaa verokertymän merkittävään laskuun.
”Verokertymä nykymuotoisesta apteekkiverosta laskisi merkittävästi, jos apteekkien määrä- ja sijaintisääntely poistettaisiin. Apteekkilupien sääntelyä ei tulisi kehittää muusta sääntelystä ja verotuksesta irrallaan”, toteaa erikoistutkija Markku Siikanen VATT:sta.
Tutkimusmenetelmät ja oletukset
Tutkimus perustuu rakenteellisiin tilastomalleihin, joiden avulla tutkitaan apteekkipalveluiden kysyntää ja palvelutuotannon kustannuksia. Tutkimuksessa kehitettiin uusi, aiempaa nopeampi alueellisten markkinarakenteiden simulointiin käytettävä algoritmi. Simulaatioiden avulla voidaan tarkastella, minne hypoteettiset apteekit sijoittuisivat, mikäli ainoastaan taloudellinen kannattavuus määrittelisi apteekkien sijainnit palveluverkostossa.
Tutkimuksessa tarkasteltu skenaario, jossa määrä- ja sijaintisääntelyä kevennetään mutta hintasääntely säilyy, pohjautuu todellisiin apteekkialan sääntelyuudistuksiin Euroopassa, kuten Ruotsin apteekkisektorin vapauttamiseen vuonna 2009. Mallinnuksessa kuitenkin oletetaan, ettei ketjuuntumista, hintakilpailua tai verotuksen muutoksia sallita. Lisäksi oletetaan, että työvoiman saatavuus ei ole rajoite apteekkien määrän kasvulle.
"Tulokset antavat suuntaa apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn vapauttamisen vaikutuksista. Tuloksiin liittyy kuitenkin mallinnuksessa tehtyjen oletusten vuoksi epävarmuutta. Sääntelyn kehittämiseksi olisi tärkeää tutkia lisää muun sääntelyn vaikutuksia lupasääntelyn vapautumisessa,” toteaa tutkija Jaakko Markkanen ETLA:sta.
Apteekkialan sääntely Suomessa
Apteekkien toimintaa ja lukumäärää säännellään Suomessa tarkasti. Lääkkeiden hinnat ovat säädeltyjä, ja apteekit voivat olla vain itsenäisten proviisorien omistuksessa. Esimerkiksi ketjuuntuminen on kielletty, lukuun ottamatta yliopistojen apteekkeja. Sääntelyn tavoitteena on huolehtia lääketurvallisuudesta ja varmistaa apteekkipalveluiden alueellinen saatavuus. Apteekkien maksama apteekkivero on progressiivinen, ja se määräytyy apteekin liikevaihdon perusteella.
Tutkimus on osa Jaakko Markkasen väitöstutkimusta Industrial Organization Studies on Pharmaceutical Markets. Tutkimus tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 24.1.2025.
Tutkimusjulkaisu:
Antto Jokelainen, Jaakko Markkanen, Samuli Leppälä, Markku Siikanen, Matti Sipiläinen ja Otto Toivanen (2025). Free Entry and Social Inefficiency in Regulated Pharmacy Markets. VATT Working Papers 172.
Lisätietoja:
Tutkija Jaakko Markkanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
[email protected]
+358 444 650 159
Väitöskirjatutkija Antto Jokelainen, Aalto-yliopisto (Tutkijavierailulla Yhdysvalloissa)
[email protected]
+1 646 651 0677
Erikoistutkija Markku Siikanen, Valtiontaloudellisen tutkimuskeskus VATT
[email protected]
+358 295 519 505
Tutkimusjohtaja Samuli Leppälä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
[email protected]
+358 295 053 122
Markku Siikanen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Terveyspalvelut
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
lääkemarkkinat
markkinat
