Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Vastuu työttömyysturvan rahoituksesta jakautuu epätasapuolisesti

5.2.2025 Tiedote

Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.

Kävelevät ihmiset Helsingin päärautatieaseman edessä

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittavat yhdessä työnantajat, työntekijät ja valtio. Työnantajien osuus kerätään vakuutusmaksuilla, jotka riippuvat työnantajan koosta, mutta eivät työttömyysriskistä. Tuoreessa, VATT Working Papers -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan vakuutusmaksujen ja työttömyysriskin jakautumista. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan mahdollisia omavastuumalleja, jotka perustuisivat myös työttömyysriskiin. 

Tutkimuksen aineistossa on yhdistetty toistakymmentä kokonaista rekisteriaineistoa eri rekisterinpitäjiltä ja Tilastokeskukselta. Tutkimuksen tuloksien mukaan vuosina 2006–2021 puolet ansioturvasta maksettiin työttömille, joiden viimeisimmät työnantajat maksoivat alle kymmenen prosenttia työnantajien vakuutusmaksuista. Työttömyysriski ja vakuutusmaksut jakautuvat epätasapuolisesti esimerkiksi eri toimialojen kesken. Osalla työnantajilla työttömyysjaksoja havaittiin pitkälläkin aikavälillä toistuvasti ja usein. Lisäksi osan työntekijöistä huomattiin palaavan toistuvasti samalle työnantajalle työttömyysjaksojen jälkeen. Tämä viittaa siihen, että työttömyys ei aina liity työvoiman tarpeen pysyvään alentumiseen.

”Vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta on mahdollista jakaa hyvin eri tavoin. Maltillisetkin muutokset vakuutusmaksuihin parantaisivat työnantajien rahallista kannustinta palkata lisää työvoimaa ja jatkaa työsuhteita niiden päättämisen sijaan”, tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Heikki Korpela toteaa.

Yhdysvalloissa vakuutusmaksuissa on huomioitu työttömyysriski jo 1930-luvulta lähtien. Eri tutkimuksissa omavastuun on todettu Yhdysvalloissa vähentäneen työttömyyden vaihtelua. Muissa maissa omavastuumaksuja ei ole ollut laajasti käytössä. Suomessa pientä omavastuuta on sovellettu rajattuihin osiin ansioturvaa: 1990-luvulla lomautuksiin ja 2010-luvulta lähtien ikääntyneiden työttömien niin sanottuun työttömyysputkeen. Jälkimmäisen on havaittu aiemmassa tutkimuksessa vähentäneen ikääntyneisiin kohdistuvia irtisanomisia myös Suomessa.

Käytössä olevat omavastuumallit ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Tutkimuksessa malleja on arvioitu laskemalla työnantajille koituvat maksut eri malleissa. Tuloksista nähdään, millaisia maksut olisivat olleet, jos käytössä olisi ollut tietty järjestelmä, mutta käyttäytyminen olisi pysynyt samana. Yhteistä malleille on, että enemmistöstä työntekijöistä maksettavat maksut laskisivat hieman nykytasosta. Maksut nousisivat puolestaan sellaisilla työnantajilla, joiden palveluksesta jäädään usein työttömäksi tai jotka lomauttavat usein työntekijöitään.

”Työttömyysvakuutuksen omavastuusta on kertynyt Yhdysvalloista kokemusta jo vuosisadan ajan. Jos vastuuta työttömyyden kuluista halutaan jakaa tasapuolisemmin ja työnantajien kannusteita parantaa, kannattaa nämä kokemukset hyödyntää. Tulosten perusteella Suomessakin olisi mahdollista kokeilla käytännössä maltillista ja rajoitettua omavastuumallia, joka olisi hallinnollisesti kevyt ja palkitsisi vakaasta työllistämisestä”, Korpela summaa.

Tutkimus:
Heikki Korpela (2025) Experience rating the unemployment insurance tax: simulation results for Finland. VATT Working Papers 173.

Lisätietoja:

väitöskirjatutkija Heikki Korpela
Helsingin yliopisto
puh. 040 848 6022
[email protected]

Tiedote Uutiset ja tiedotteet työmarkkinat työttömyys työttömyysturva
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot