Tutkimus: Valtionosuuksien korotus parantaa kunnan taloudellista tilannetta, vaikutus muuttoliikkeeseen vähäinen
Kunnat, jotka saivat enemmän valtionosuuksia, pystyivät laskemaan veroja ja palvelumaksuja sekä lisäämään julkista kulutusta. Paikallisesti työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla, mutta vaikutus muuttoliikkeeseen oli vähäinen.
Vuoden 2015 uudistuksessa muutettiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisperusteita merkittävästi. Valtionosuuksien kokonaismäärä ei muuttunut, mutta osalla kunnista valtionosuudet alenivat ja osalla nousivat. Yhteensä yli 200 miljoonaa euroa siirtyi valtionosuuksia menettäneiltä kunnilta lisää rahoitusta saaneille.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen ja erikoistutkija Sander Ramboer sekä väitöskirjatutkija Max Toikka Aalto-yliopistosta tarkastelivat, miten valtion rahoituksen muutokset vaikuttivat kuntien rahankäyttöön, työmarkkinatilanteeseen ja muuttoliikkeeseen. Tutkimuksessa lisää valtionosuuksia saaneita kuntia verrattiin kuntiin, joissa valtionosuudet alenivat uudistuksen takia. Hallitus valmistelee parhaillaan valtionosuusjärjestelmän päivitystä sote-uudistuksen vähennettyä kuntien palveluvastuita.
"Tutkimuksemme osoittaa, että valtionosuuksien kasvu paransi voittajakuntien taloudellista tilannetta, ilman merkittäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen. Tuloksemme auttavat arvioimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen", toteaa tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen VATT:sta.
Valtionosuuksien lisäys alensi veroja ja lisäsi kuntien menoja
Vuosittaiset valtionosuudet asukasta kohti kasvoivat keskimäärin 300 eurolla tutkimuksessa tarkastelluissa voittajakunnissa verrattuna häviäjäkuntiin. Tämä valtionosuuksien muutos jakautui melko tasaisesti verojen ja palvelumaksujen alentamiseen, kunnan menojen lisäykseen sekä velkaantumisen vähentämiseen. Kunnallisveroasteet yleisesti nousivat, mutta voittajakunnissa nousu oli keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin häviäjäkunnissa vuoden 2015 uudistuksen jälkeen.
Voittajakunnissa työpaikkojen määrä kasvoi, ei merkittävää vaikutusta työllisyyteen tai muuttoliikkeeseen
Verojen ja palvelumaksujen aleneminen sekä julkisen kulutuksen kasvu lisäsivät paikallista kysyntää ja johtivat työpaikkojen määrän kasvuun voittajakunnissa, etupäässä yksityisellä sektorilla. Voittajakunnissa työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin yhdeksällä työpaikalla tuhatta asukasta kohti. Tulosten perusteella noin 33 000 euron muutoksesta valtionosuuksissa seuraa yksi lisätyöpaikka kunnan alueelle.
Kunnan työpaikkamäärän kasvun myötä aiempaa useampi asukas löysi työpaikan kotikunnastaan sen sijaan, että olisi käynyt töissä muualla. Työllisyysasteeseen tai muuttoliikkeeseen valtionosuuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta. Tulosten perusteella kunnan nettomuuton lisäämiseen yhdellä henkilöllä tarvittaisiin yli 150 000 euron lisäys valtionosuuksiin. Tosin tämän arvion tilastollinen virhemarginaali on tutkijoiden mukaan melko suuri.
"Tulokset osoittavat, että valtionosuudet voivat piristää paikallista taloudellista toimintaa ja lisätä työpaikkojen määrää. Sen sijaan merkittävää vaikutusta työllisyysasteeseen tai kuntien väliseen muuttoliikkeeseen ei tutkimuksessa havaittu", arvioi Max Toikka.
Tutkimusaineisto ja menetelmät
Tutkimuksessa käytettiin yksityiskohtaista aineistoa valtionosuuksista ja kuntien taloudesta. Kuntia seurattiin vuosina 2010–2019, eli sekä ennen uudistusta että sen jälkeen. Tutkimuksessa verrattiin valtionosuusuudistuksen voittajia ja häviäjiä toisiinsa. Voittajia olivat kunnat, joiden valtionosuudet kasvoivat yli 50 euroa asukasta kohti ja häviäjiä ne, joiden valtionosuudet vähenivät yli 50 euroa asukasta kohti. Vuosittaiset valtionosuudet asukasta kohti kasvoivat keskimäärin 300 eurolla tutkimuksessa tarkastelluissa voittajakunnissa verrattuna häviäjäkuntiin. Ennen uudistusta talous kehittyi samalla tavalla voittaja- ja häviäjäkunnissa. Siksi uudistuksen jälkeinen erkaneva kehitys kertoo valtionosuuksien muutoksen vaikutuksista kuntiin.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa SustAgeable-tutkimushanketta.
Tutkimus:
Teemu Lyytikäinen, Sander Ramboer ja Max Toikka (2024) Fiscal transfers to local governments and the distribution of economic activity. VATT Working Papers 171.
Yhteyshenkilöt:
Teemu Lyytikäinen
Tutkimusprofessori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
Puh:+358 29 551 9431
[email protected]
Max Toikka
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto / Taloustiede
Puh: +358 295 519 454
[email protected]
Sander Ramboer
Erikoistutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
Puh: +358 25 951 9506
[email protected]
Max Toikka
Sander Ramboer
Teemu Lyytikäinen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Kunnat ja hyvinvointialueet
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
kuntatalous
muuttoliike
valtionosuusjärjestelmä
