Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Käännetty arvonlisävero kasvatti rakennusalan verokertymää merkittävästi

19.12.2024 Tiedote

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus vähensi harmaata taloutta rakennusalalla siirtämällä verojen tilitysvastuun pieniltä alihankkijoilta suuremmille urakoitsijoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.

Työntekijöitä lumisella rakennustyömaalla

Suomessa rakennusalalla on ollut käytössä yritysten välisessä kaupassa vuodesta 2011 alkaen käännetty arvonlisävero, jossa palvelun ostaja on velvollinen laskemaan ja tilittämään arvonlisäveron myyjän sijaan. Tavoitteena on vähentää veronkiertoa ja harmaata taloutta rakennusalan alihankintaketjuissa. Vastaava toimialakohtainen käännetty arvonlisävelvollisuus on käytössä myös yli 50 muussa maassa, kuten Ruotsissa ja Saksassa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n erikoistutkijat Annika Nivala ja Aliisa Koivisto sekä VATT:n ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juho Junttila tutkivat tuoreessa tutkimuksessaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalalla. Tutkimus osoittaa, että verovastuun siirtäminen rakennuspalveluiden ostajille käytännössä siirsi verovastuuta pienemmiltä toimijoilta suurille yrityksille. Tulosten mukaan tämä vähensi tehokkaasti harmaata taloutta ja kasvatti verokertymää.

”Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koski vain neljännestä rakennusalan liikevaihdosta. Siitä huolimatta uudistus kasvatti alan verokertymää noin viisi prosenttia. Verokertymän kasvu syntyi erityisesti pienten ja keskikokoisten yritysten, eli pienempien aliurakoitsijoiden, myynneistä”, kertoo Annika Nivala.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on kustannustehokas keino kitkeä harmaata taloutta

Tutkimuksen mukaan käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto kasvatti rakennusalan verotuottoja viidellä prosentilla eli noin 90 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikutus on merkittävä, kun huomioidaan, että käännetty arvonlisävero koski vain rakennuspalveluiden myyntiä toisille rakennusalan yrityksille, mikä vastaa noin neljännestä rakennusalan myynnistä.  

Uudistus vaikutti eniten pienistä yrityksistä kerättyihin veroihin. Mikroyritysten, joiden vuosimyynti on alle 100 000 euroa, ilmoittamat arvonlisäverot kasvoivat noin 14 prosenttia, mikä vastasi 600 000 euron lisäystä verokertymään. Suurin taloudellinen vaikutus oli pienemmillä aliurakoitsijoilla (vuosimyynti 400 000–2 miljoonaa euroa). Näiden yritysten raportoima arvonlisävero kasvoi 8 prosenttia, kasvattaen verokertymää 34 miljoonalla eurolla.

Rakennusalalla on tyypillistä, että suuri yritys toimii pääurakoitsijana, joka hankkii rakennuspalveluja pienemmiltä aliurakoitsijoilta. Käännetty arvonlisävero siirsi tilitysvastuun aliurakoitsijoilta suurille yrityksille, mikä vähensi veronkiertoa. Tämä lisäsi myös myyntien ja työnantajamaksujen raportointia, mikä viittaa harmaan työn vähenemiseen.

"Tutkimuksemme mukaan käännetty arvonlisävero on toimiva tapa torjua harmaata taloutta. Se on myös kustannustehokas, koska se ei vaadi lisäresursseja julkiselta hallinnolta”, toteaa Annika Nivala. 

Tietoa tutkimuksesta:

Tutkimuksessa hyödynnetään aineistoa arvonlisäveroilmoituksista sekä erotusten-erotus (Difference-in-Differences) -menetelmää, jossa uudistuksen vaikutuksia verokertymään tarkasteltiin vertailemalla rakennusalan yrityksiä muihin yrityksiin, joihin uudistus ei vaikuttanut. Tutkimusasetelman avulla on mahdollista erottaa uudistuksen vaikutukset muista mahdollisista vaikutuksista. Tutkimus osoittaa käännetyn arvonlisäveron kausaalivaikutuksen verokertymään rakennusalalla. Tästä ei juuri ole aikaisempaa julkaistua tutkimusta.

Tutkimus:
Junttila, Juho, Koivisto Aliisa ja Nivala Annika (2024). Improving VAT Compliance by Switching Who Remits the Tax - Evidence from Construction Firms. VATT Working Papers 170. 

Lisätietoja:

Annika Nivala
Erikoistutkija, VATT ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh: +358 295 519 405
[email protected]

Aliisa Koivisto Annika Nivala
Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Verotutkimuksen huippuyksikkö Verotutkimuksen huippuyksikkö Yritystoiminnan verotus ja sääntely arvonlisävero veropolitiikka verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot