Tutkimus: Käännetty arvonlisävero kasvatti rakennusalan verokertymää merkittävästi
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus vähensi harmaata taloutta rakennusalalla siirtämällä verojen tilitysvastuun pieniltä alihankkijoilta suuremmille urakoitsijoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.
Suomessa rakennusalalla on ollut käytössä yritysten välisessä kaupassa vuodesta 2011 alkaen käännetty arvonlisävero, jossa palvelun ostaja on velvollinen laskemaan ja tilittämään arvonlisäveron myyjän sijaan. Tavoitteena on vähentää veronkiertoa ja harmaata taloutta rakennusalan alihankintaketjuissa. Vastaava toimialakohtainen käännetty arvonlisävelvollisuus on käytössä myös yli 50 muussa maassa, kuten Ruotsissa ja Saksassa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n erikoistutkijat Annika Nivala ja Aliisa Koivisto sekä VATT:n ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juho Junttila tutkivat tuoreessa tutkimuksessaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalalla. Tutkimus osoittaa, että verovastuun siirtäminen rakennuspalveluiden ostajille käytännössä siirsi verovastuuta pienemmiltä toimijoilta suurille yrityksille. Tulosten mukaan tämä vähensi tehokkaasti harmaata taloutta ja kasvatti verokertymää.
”Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koski vain neljännestä rakennusalan liikevaihdosta. Siitä huolimatta uudistus kasvatti alan verokertymää noin viisi prosenttia. Verokertymän kasvu syntyi erityisesti pienten ja keskikokoisten yritysten, eli pienempien aliurakoitsijoiden, myynneistä”, kertoo Annika Nivala.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on kustannustehokas keino kitkeä harmaata taloutta
Tutkimuksen mukaan käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto kasvatti rakennusalan verotuottoja viidellä prosentilla eli noin 90 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikutus on merkittävä, kun huomioidaan, että käännetty arvonlisävero koski vain rakennuspalveluiden myyntiä toisille rakennusalan yrityksille, mikä vastaa noin neljännestä rakennusalan myynnistä.
Uudistus vaikutti eniten pienistä yrityksistä kerättyihin veroihin. Mikroyritysten, joiden vuosimyynti on alle 100 000 euroa, ilmoittamat arvonlisäverot kasvoivat noin 14 prosenttia, mikä vastasi 600 000 euron lisäystä verokertymään. Suurin taloudellinen vaikutus oli pienemmillä aliurakoitsijoilla (vuosimyynti 400 000–2 miljoonaa euroa). Näiden yritysten raportoima arvonlisävero kasvoi 8 prosenttia, kasvattaen verokertymää 34 miljoonalla eurolla.
Rakennusalalla on tyypillistä, että suuri yritys toimii pääurakoitsijana, joka hankkii rakennuspalveluja pienemmiltä aliurakoitsijoilta. Käännetty arvonlisävero siirsi tilitysvastuun aliurakoitsijoilta suurille yrityksille, mikä vähensi veronkiertoa. Tämä lisäsi myös myyntien ja työnantajamaksujen raportointia, mikä viittaa harmaan työn vähenemiseen.
"Tutkimuksemme mukaan käännetty arvonlisävero on toimiva tapa torjua harmaata taloutta. Se on myös kustannustehokas, koska se ei vaadi lisäresursseja julkiselta hallinnolta”, toteaa Annika Nivala.
Tietoa tutkimuksesta:
Tutkimuksessa hyödynnetään aineistoa arvonlisäveroilmoituksista sekä erotusten-erotus (Difference-in-Differences) -menetelmää, jossa uudistuksen vaikutuksia verokertymään tarkasteltiin vertailemalla rakennusalan yrityksiä muihin yrityksiin, joihin uudistus ei vaikuttanut. Tutkimusasetelman avulla on mahdollista erottaa uudistuksen vaikutukset muista mahdollisista vaikutuksista. Tutkimus osoittaa käännetyn arvonlisäveron kausaalivaikutuksen verokertymään rakennusalalla. Tästä ei juuri ole aikaisempaa julkaistua tutkimusta.
Tutkimus:
Junttila, Juho, Koivisto Aliisa ja Nivala Annika (2024). Improving VAT Compliance by Switching Who Remits the Tax - Evidence from Construction Firms. VATT Working Papers 170.
Lisätietoja:
Annika Nivala
Erikoistutkija, VATT ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh: +358 295 519 405
[email protected]
Aliisa Koivisto
Annika Nivala
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
Verotus
Verotutkimuksen huippuyksikkö
Verotutkimuksen huippuyksikkö
Yritystoiminnan verotus ja sääntely
arvonlisävero
veropolitiikka
verotus