Luonnon monimuotoisuutta ja päästövähennyksiä koskevien tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimia, joista jotkin kohdistuvat myös turvepeltojen omistajiin. On tärkeää, että ympäristöpolitiikan ohjauskeinoja pidetään oikeudenmukaisina. Esimerkiksi turvepeltojen hiiliveroa pienituloiset joutuisivat maksamaan suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset.
Tutkimusprofessori Marita Laukkaselle on myönnetty Suomen Leijonan Ritarikunnan I luokan ritarimerkki Suomen itsenäisyyspäivänä. Kunniamerkki ojennettiin Laukkaselle VATT:n sisäisessä tilaisuudessa 29.1.2026.
Satunnaistettuna kenttäkokeena toteutettu esiopetuskokeilu tuotti luotettavaa tutkimustietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista.
VATT Datahuoneen uutena johtajana aloitti Jukka Mattila 1.1.2026. Mattila on nimetty johtajan virkaan 31.12.2030 asti.
Hallitus esittää terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa käsitteleviin lakeihin muutoksia, joilla sote-palveluiden priorisoinnin periaatteita selkeytetään. VATT:n mukaan tavoite on hyvä, vaikka esityksestä puuttuu vielä konkretiaa.
11 maassa toteutettu tutkimus osoittaa, että työnantajat ovat merkittävä tekijä siinä, miksi naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, vaikka työskentelisivät samoissa ammateissa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.
Uusi tutkimus osoittaa, että yrityksille myönnetty palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä ja edistää työllistymistä myös tukijakson päätyttyä. Palkkatuen myötä syntyneet työsuhteet näyttävät usein jatkuvan samoilla työnantajilla, ja vaikutukset näkyvät suurempina tuloina ja julkisen talouden hyötyinä jopa vuosikymmenen ajan. Järjestöille myönnetyillä tuilla taas on julkiselle taloudelle negatiivinen vaikutus.
Väestöliitto on myöntänyt vuoden 2025 Väinö Kanniston tunnustuspalkinnon VATT:n erikoistutkija, KTT Maarit Olkkolalle.
Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.
