Arvonlisävero, erinomainen veromuoto
Arvonlisävero on tehokas, koska sen olemus vähentää mahdollisuutta veronkiertoon. Se on myös merkittävä verotulon lähde. Asiaa havainnollistaa vertailu Suomen ja Yhdysvaltojen välillä sekä rakennusalalla tehty käänteisen arvonlisäveron kokeilu.
Yhdysvalloissa, kuten Suomessakin, julkisen talouden alijäämä on massiivinen ja kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenenä. Sekä Suomi että Yhdysvallat ovat siis rahoittaneet kasvaneita julkisia menojaan lähinnä tulevien sukupolvien velaksi. Yhdysvalloissa velan kasvu on kuitenkin ollut vielä Suomeakin rajumpaa.
Velan sijaan julkisia menoja voi rahoittaa keräämällä enemmän veroja. Toisin kuin Euroopassa, Yhdysvaltojen verojärjestelmässä on puute, joka pienentää selvästi veropohjaa, nimittäin arvonlisäveron puuttuminen. Arvonlisävero, joka on käytössä jokaisessa muussa OECD-maassa, kattaa keskimäärin 21 % maiden verotuotoista. Selvästi tehottomammalla osavaltiokohtaisella myyntiverolla ja muilla yleiskulutusveroilla kerätään vain 8 % verotuloista Yhdysvalloissa. (OECD, 2024.)
Miten arvonlisävero ehkäisee veronkiertoa
Arvonlisäveron tehokkuus myyntiveroon verrattuna johtuu sen laajemmasta veropohjasta sekä veronkiertoa vaikeuttavasta olemuksesta. Myyntivero kerätään vain loppukuluttajalta. Arvonlisävero taas kerätään jokaisessa myyntitilanteessa myös yritysten välillä, ja yritys vähentää myyntiensä arvonlisäveroista ostoistaan maksamansa arvonlisäverot. Siten järjestelmä luo ketjun toimijoita, jotka keräävät tiedon myyntitapahtumasta, ja joilla on myös vastakkaiset kannustimet huijata.
Mikäli yritys haluaisi kiertää arvonlisäveroa, sen kannattaisi ilmoittaa todellista vähemmän myynneistään keräämiänsä veroja ja todellista enemmän ostoistaan maksamia veroja. Koska kuitenkin yrityksen ostot ovat jonkin muun yrityksen myyntejä, on myyjäyrityksellä taas kannustin ilmoittaa vähemmän myyntejä tai raportoida mieluummin totuudenmukaisesti kuin todellista enemmän.
Rakennusalan kokeilu: myös käänteinen arvonlisävero toimii
Huolimatta arvonlisäverotuksen erinomaisuudesta, on Suomessakin silti arvonlisäveron kiertoa ja välttelyä. Yksi haastavista toimialoista on ollut rakennusala, jossa otettiinkin veronkierron kitkemiseksi käyttöön käänteinen arvonlisävero vuonna 2011. Käänteinen arvonlisäverojärjestelmä velvoittaa loppumyyjän maksamaan arvonlisäveron myös ostoistaan.
Rakennusalan käänteisen arvonlisäverotuksen idea perustuu siihen, että pääurakoitsijoina toimivat yritykset rakennusalalla ovat tyypillisesti suurempia, ja siten niiden on vaikeampi kiertää veroja. Käytännössä loppumyyjän ollessa vastuussa koko tuotantoketjun verosta, saa käänteinen järjestelmä arvonlisäveron muistuttamaan paljon Yhdysvalloissa käytössä olevaa myyntiveroa. Tutkimuksessa havaitsemme, että muutos paransi arvonlisäverokertymää rakennusalalla jopa 5 % aiempaan verrattuna (Junttila et al. 2024).
Tulos ei kuitenkaan tarkoita, etteikö arvonlisäverotus olisi yhä tehokkaampi verrattuna myyntiveroon. Käänteinen arvonlisäverotus ei nimittäin poista arvonlisäveron olennaista mekanismia; kaikki tuotantoketjun yritykset ovat yhä velvoitettuja raportoimaan myynneistään arvonlisäverotuksessa.
Teoriamallimme osoittaa, että vaikka käänteinen arvonlisäverotus ei välttämättä joka alalla ja tilanteessa paranna verotuottoja, on sekä käänteinen että tavallinen arvonlisäverotus joka tapauksessa tehokkaampi kuin myyntivero.
Arvonlisäveron vertaaminen tariffiin ei toimi
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on väittänyt, että muissa maissa tuonnin yhteydessä perittävä arvonlisävero olisi tariffi Yhdysvaltoja vastaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Arvonlisäveron keskeinen periaate on verotuksen neutraalius: vienti on nollaverokannan alaista, kun taas tuontiin sovelletaan samaa arvonlisäveroa kuin kotimaiseen myyntiin. Näin vero kohtelee tuontituotteita ja kotimaisia tuotteita yhdenvertaisesti, eikä aseta Yhdysvalloista tulevaa tuontia erityisen epäedulliseen asemaan.
Kuten arvonlisäveroa käyttävissä maissa, myös Yhdysvalloissa vienti on tyypillisesti verovapaata kulutusverojen kuten myyntiveron osalta. Toisin kuin arvonlisävero, tariffit sen sijaan vääristävät kulutusta ja muodostavat hyvinvointitappiota muun muassa vähentämällä kilpailua ja pienentämällä tarjontaa tuontihintojen noustessa.
Verrattuna tariffeihin arvonlisäverotus olisikin Yhdysvalloille ylivoimainen keino pienentää julkisen sektorin alijäämää.
Blogin kirjoittanut Aliisa Koivisto on yrityksiin ja veroihin perehtynyt VATT:n erikoistutkija sekä Yrjö Jansson Postdoctoral Fellow Massachusetts Institute of Technologyssa, Yhdysvalloissa.
Lähteet
OECD Consumption Tax Trends 2024
Junttila et al 2026: Improving VAT compliance by switching who remits the tax: Evidence from construction firms
Aliisa Koivisto
Blogi
Blogit
Verotus
Verotutkimuksen huippuyksikkö
arvonlisävero
veronkierto
verotus
