Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä

15.4.2026 Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.

YEL-tulot
Kuviossa vakuutusmaksun perusteena olevan YEL-tulon kehitys suhteessa yrittäjän kokonaistuloihin (palkkatulot + osinkotulot yrityksestä). Ne yrittäjät, jotka siirtyivät vuonna 2011 TyEL-järjestelmästä YEL:n piiriin, laskivat työtulojaan noin 16 prosenttia vertailuryhmiin nähden, hyvin lähelle jo aiemmin YEL-järjestelmän piiriin kuuluneiden yrittäjien työtuloja. 

Yrittäjän eläkevakuutuksessa (YEL) vakuutusmaksut ja sosiaalietuudet perustuvat yrittäjän ilmoittamaan YEL-työtuloon todellisten tulojen sijaan. Tämä on johtanut siihen, että yrittäjien vakuutusmaksut ja sosiaaliturvan taso ovat usein pieniä verrattuna heidän todellisiin tuloihinsa. Yrittäjien pienten vakuutusmaksujen takia YEL-järjestelmä on satoja miljoonia euroja alijäämäinen, ja valtion rahoitusvastuu yrittäjien eläkemenoista on tällä hetkellä noin kolmasosa. 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2011 uudistusta, jossa YEL-järjestelmää laajennettiin koskemaan aiempaa suurempaa joukkoa yrittäjiä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten siirtyminen YEL-järjestelmään vaikutti yrittäjien ilmoittamiin työtuloihin sekä selvittää, liittyykö järjestelmään moraalikatoa tai haitallista valikoitumista.

"Kun yrittäjillä on valinnanvapaus, he valitsevat keskimäärin matalamman vakuutustason, mutta valinnanvapaus ei lisää etuuksien käyttöä tai muuta käyttäytymistä tavalla, joka kasvattaisi järjestelmän kustannuksia. Esimerkiksi suuremman vakuutusturvan valinneet eivät käytä etuuksia merkittävästi enempää kuin muut", VATT:n tutkimusjohtaja Tuomas Matikka tiivistää tutkimuksen tulokset.

Laajempi valinnanvapaus laskee YEL-työtuloja

Vuonna 2011 YEL-järjestelmään kuuluvien yrittäjien joukkoa laajennettiin alentamalla osakeyhtiöiden omistajien omistusosuusraja 50 prosentista 30 prosenttiin. Uudistuksessa 30–50 prosenttia yrityksestään omistavat yrittäjät siirtyivät työntekijän eläkevakuutuksesta TyEL:stä YEL:n piiriin. 

Tutkimuksessa YEL:iin siirtyneitä yrittäjiä verrataan niihin osakeyhtiöiden omistajiin, jotka kuuluivat YEL:iin jo ennestään, sekä niihin, jotka jäivät edelleen TyEL-järjestelmään. Tulosten mukaan uudet YEL-yrittäjät laskivat ilmoittamiaan työtuloja ja vakuutusmaksuja keskimäärin noin 16 prosenttia siirtymän jälkeen.

"Vuoden 2011 uudistus laajensi YEL-järjestelmää, mutta ei merkittävästi vahvistanut sen rahoitusta, sillä YEL:iin siirtyneet yrittäjät laskivat vakuutusmaksujaan. YEL:n mittavan alijäämän korjaaminen on siten vaikeaa ilman YEL-maksujen korottamista tai niiden tiiviimpää kytkentää todellisiin tuloihin", Tuomas Matikka toteaa. 

Valinnanvapaus ei lisää etuuksien käyttöä

Tutkimuksen mukaan yrittäjien mahdollisuudet vaikuttaa vakuutustasoonsa eivät johda etuuksien lisääntyneeseen käyttöön. Yrittäjät, jotka ovat valinneet korkeamman vakuutusturvan, eivät käytä esimerkiksi sairaus- tai vanhempainpäivärahoja enempää kuin muut, eikä eläköityminen aikaistu merkittävästi. Myöskään ennakoivaa käyttäytymistä – kuten työtulon nostamista ennen etuuksien käyttöä – ei havaita. Haitallista valikoitumista esiintyy jonkin verran, mutta sen kustannusvaikutukset jäävät pieniksi. 

"Moraalikato ja haitallinen valikoituminen voisivat lisätä järjestelmän kustannuksia, mutta tutkimuksemme keskeinen tulos on, että vakuutustaso ei ole yhteydessä etuuksien käyttöön. Matalampi vakuutuskattavuus ja pienemmät vakuutusmaksut kertovat kuitenkin siitä, että yrittäjät eivät keskimäärin halua yhtä kattavaa sosiaaliturvaa kuin palkansaajien pakollinen sosiaalivakuutus tällä hetkellä on", Tuomas Matikka kertoo.

Tutkimusmenetelmä ja aineistot

Tutkimus perustuu laajoihin rekisteriaineistoihin vuosilta 2007–2014 sekä Tilastokeskuksen yrittäjäkyselyihin. Asetelma hyödyntää vuoden 2011 uudistusta, jossa YEL-järjestelmä laajeni koskemaan yrittäjiä, joiden omistusosuus yrityksestä oli aiempaa pienempi. Uudistuksen myötä YEL:iin siirtyneitä yrittäjiä voidaan verrata sekä niihin, jotka kuuluivat YEL:iin jo ennestään, että niihin, jotka pysyivät TyEL-järjestelmässä. Näin YEL-järjestelmään siirtymisen vaikutusta voidaan tutkia erillään muista yrittäjien taloudelliseen tilanteeseen tai vakuuttamispäätöksiin vaikuttavista tekijöistä.

YEL ja TyEL – erot ja uudistukset

Yrittäjien eläkevakuutus (YEL) koskee yrittäjiä, jotka määrittävät itse vakuutustasonsa ilmoittamalla YEL-työtulon eläkeyhtiölle, kun taas työntekijöiden eläkelaki (TyEL) koskee palkansaajia, joiden maksut ja etuudet perustuvat suoraan toteutuneisiin palkkatuloihin. Lainsäädännön mukaan YEL-työtulon tulisi perustua siihen palkkaan, joka maksettaisiin samasta työstä palkatulle ulkopuoliselle työntekijälle. YEL-vakuutettuja ovat kaikki toiminimiyrittäjät sekä kommandiitti- ja avoimen yhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet sekä ne osakeyhtiössä johtavassa asemassa olevat, jotka omistavat itse yli 30 % tai perheen kanssa yli 50 % yrityksestä. 

Vuoden 2011 YEL-uudistus kasvatti YEL-yrittäjien määrää laskemalla osakeyhtiöomistajien omistusosuusrajoja. Vuoden 2023 uudistuksessa työtulon määrittelyä täsmennettiin muun muassa toimialakohtaisia vertailutietoja hyödyntämällä, mikä on johtanut monien YEL-yrittäjien vakuutusmaksujen kasvuun. Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2011 uudistusta ja sen vaikutuksia.  

Policy Brief:
Jarkko Harju, Tuomas Matikka ja Ella Mattinen (2026) Tutkimuksesta oppeja vellovaan YEL-keskusteluun. VATT Policy Brief 2/2026.

Tutkimus:
Youssef Benzarti, Jarkko Harju, Tuomas Matikka, Ella Mattinen ja Alisa Tazhitdinova (2026) Moral Hazard and Adverse Selection in the Social Insurance Market for Entrepreneurs. VATT Working Papers 185.

Tuomas Matikka
Elinkeinopolitiikka Sosiaaliturva Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotutkimuksen huippuyksikkö eläkkeet pienet yritykset sosiaaliturva yrittäjät yritykset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Ulkomaalaistaustaiset maksavat suomalaistaustaisia enemmän nettotulonsiirtoja – kuva muuttuu, kun huomioidaan ikärakenne
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Romutuspalkkio ei aina ole ilmastoteko – päästövähennykset edellyttävät huolellista suunnittelua
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Mattila, Jukka
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot