Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Veroaste ei nouse talouskasvun myötä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 

13.3.2026 Uutinen

VATT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa verotulot ja julkiset tulot suhteessa bruttokansantuotteeseen eivät kasva samaa tahtia kuin bruttokansantuote henkeä kohti. 

tansania afrikka kaupankäynti

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Elina Berghäll tarkasteli tutkimuksessaan, nousevatko alueen maiden veroasteet – eli verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseen – tilanteissa, joissa BKT henkeä kohti kasvaa ja maa siirtyy Maailmanpankin tuloluokituksessa ylempään tuloluokkaan tai menettää oikeuden Maailmanpankkiryhmään kuuluvan International Development Associationin (IDA) edulliseen rahoitukseen. Ylemmälle tuloluokalle nousseita maita verrattiin maihin, joiden veroasteen kehitys oli aiemmin ollut samankaltaista mutta jotka eivät olleet siirtyneet korkeampaan tuloluokkaan. 

Maailmanpankin tuloluokitus perustuu bruttokansantuloon asukasta kohden. Siirtyminen matalan tulotason maasta alempaan ja edelleen ylempään keskituloluokkaan on merkittävä taloudellinen merkkipaalu. Tuloluokan nousu voi johtaa kehitysavun vähenemiseen, jolloin syntyvä budjettivaje on katettava muilla keinoin, esimerkiksi nostamalla veroastetta. Kansainvälisessä vertailussa veroaste – eli verotulojen osuus bruttokansantuotteesta – korreloi positiivisesti BKT:hen henkeä kohti kanssa. Siksi talouskasvun voisi odottaa ajan myötä vahvistavan kotimaista veropohjaa ja vähentävän riippuvuutta kehitysavusta. 

Pitkällä aikavälillä veroasteen nousu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on kuitenkin ollut vaatimatonta. Vuosina 1985–2020 alueen keskimääräinen veroaste nousi vain noin 1,4 prosenttiyksikköä, vaikka talouskasvu oli monissa maissa nopeaa. Alueen veroaste on keskimäärin noin 14–15 prosenttia BKT:stä, kun korkean tulotason maissa vastaava osuus on tyypillisesti 30–40 prosenttia. 

Veroaste ei systemaattisesti kasva tuloluokan noustessa 

Tutkimustulosten mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa veroaste ei systemaattisesti kasva maan siirtyessä ylempään tuloluokkaan. Globaalilla tasolla veroaste jopa heikkenee siirryttäessä erityisesti ylempään keskituloluokkaan tai menetettäessä IDA-rahoitus. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain harvat maat ovat menettäneet IDA-oikeutensa, minkä vuoksi tältä osin havaintomäärä on liian pieni johtopäätöksiin. 

Menetelmät ja tutkimushanke 

Tutkimus perustuu kansainvälisiin verotulo- ja makrotaloudellisiin aineistoihin vuosilta 1987–2020. Analyysissä hyödynnetään synteettisen kontrollin menetelmää sekä synteettistä erotusten erotusta, joissa tuloluokan nostaneelle maalle muodostetaan synteettinen kontrafaktuaali. Näin pyritään erottamaan tuloluokan nousun vaikutus muista samanaikaisista taloudellisista muutoksista. Robustisuustarkasteluissa hyödynnetään lisäksi dynaamisia erotusten erotus -menetelmiä. 

Tutkimus on toteutettu osana ulkoministeriön rahoittamaa ja HAUS kehittämiskeskuksen sekä VATT:n hallinnoimaa African-Finnish Partnerships on Taxation Capacity in Africa -hanketta (2023–2026). VATT vastaa hankkeen tutkimuskokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimusperustaista tietoa ja analyysiä, joka tukee verotusjärjestelmien kehittämistä ja verotulojen kasvattamista Afrikan maissa. 

Tutkimusraportti:
Elina Berghäll (2026) Tax Revenue, Income Groups and Growth in Africa. VATT Working Paper 183.

Elina Berghäll
Uutinen Uutiset ja tiedotteet Verotus julkinen talous kansainvälinen kauppa verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Luotonen, Niilo
      • Mattila, Jukka
      • Mahous, Nadine
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot