Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

VATT: Matkailijaveron käyttöönoton mahdollistaminen kunnille on perusteltua

31.3.2026 Tiedote Teemu Lyytikäinen

Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai tulot voidaan käyttää kunnan palveluihin. Matkailijaverolla voidaan kompensoida turismista kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja alueen asukkaille aiheutuvia haittoja, toteaa VATT lausunnossaan.

Kuva: Creative Commons


VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) on vastannut valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön matkailijaveron käyttöönottoon. VATT suhtautuu kyseiseen veroon yleisesti ottaen myönteisesti. VATT:n lausunnon on laatinut tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen.

"Matkailijaverolla voidaan myös pyrkiä rajoittamaan matkailijamääriä, mikä on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, kun lyhytvuokrauksen alustat mahdollistavat asuntokannan muuntamisen matkailijoiden käyttöön", toteaa VATT lausunnossaan.

"Matkailijaveron käyttö on kunnalle houkutteleva vaihtoehto, sillä sen avulla voidaan kerätä verotuloja alueen ulkopuolisilta veronmaksajilta. Toisaalta matkailijavero heikentää kunnan houkuttelevuutta matkakohteena. Kunnan päättäjät joutuvat tasapainottelemaan verotulonäkökulman ja kilpailukyvyn välillä", tiivistää Teemu Lyytikäinen VATT:n lausunnossa.

VATT toteaa, että matkailuveron vaikutusta voisi luotettavasti kokeilla, mikäli se toteutettaisiin satunnaistettuna kenttäkokeiluna, jossa kunnat arvotaan veron käyttöönottavaan koeryhmään ja kontrolliryhmään.

VATT:n lausunnossa todetaan, että matkailijaveron käyttöönotto ja sen suuruus on perusteltua jättää kunnan päätettäväksi. Kaikkia kuntia koskeva pakollinen vero kohdistuisi myös sellaisiin kuntiin, joissa matkailua ei nähdä rasitteena vaan sitä toivottaisiin lisää.

VATT jää pohtimaan lausunnossaan minkälaisia tavoitteita matkailijaverolla olisi. Miksi matkailijavero otettaisiin käyttöön kunnassa ja mitä sillä haluttaisiin saavuttaa?

Tutkimusprofessori Lyytikäinen nostaa pääsiäisviikolle sopivasti esille, myös veron ajallisen kattavuuden: ”Ei ole vahvaa perustetta rajoittaa veron ajallista kattavuutta. Sesonkiaikaan majoituspalvelujen tai julkisen liikenteen kapasiteetti saattaa olla sitova rajoite.

"Muulloin taas kysyntä voi olla joustavampaa hinnan suhteen. On perusteltua mahdollistaa veron rajaaminen kysyntähuippuihin, mikäli se on kunnan tavoitteiden mukaista", jatkaa Lyytikäinen.

VATT:n lausunnon keskeinen näkemys on matkailijaveron alueellisen, ajallisen, matkailumuotoon liittyvän ja veron määrän jättäminen kuntien itsenäiseen harkintaan.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen, puh. 0295 519 43, [email protected]

Lausunto alueellisen matkailijaveron toteuttamisesta

Teemu Lyytikäinen
Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Ulkomaalaistaustaiset maksavat suomalaistaustaisia enemmän nettotulonsiirtoja – kuva muuttuu, kun huomioidaan ikärakenne
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Romutuspalkkio ei aina ole ilmastoteko – päästövähennykset edellyttävät huolellista suunnittelua
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Mattila, Jukka
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot