Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Kuuleminen alueellisen matkailijaveron toteuttamisesta (Valtiovarainministeriö)

3.2.2026 Teemu Lyytikäinen

Valtiovarainministeriö selvittää alueellisen matkailijaveron toteuttamisedellytyksiä. Ministeriö on pyytänyt VATT:lta kommentteja ja näkemyksiä alueellisen matkailijaveron valmistelua varten.

Lausunto valtiovarainministeriölle

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/35084/2025
Lausunnon diaarinumero: VATT/485/00.03.00/2025

Yleisiä näkemyksiä matkailijaverosta

Miten suhtaudut alueellisen matkailijaveron käyttöönottoon? Jos kunnilla olisi mahdollisuus ottaa käyttöön alueellinen matkailijavero, näkisitkö veron ajankohtaisena ja edistettävänä toimenpiteenä?

Matkailijaveron käyttöönoton mahdollistaminen kunnille on perusteltua. Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai tulot voidaan käyttää kunnan palveluihin. Matkailijaverolla voidaan kompensoida turismista kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja alueen asukkaille aiheutuvia haittoja. Matkailijaverolla voidaan myös pyrkiä rajoittamaan matkailijamääriä, mikä on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, kun lyhytvuokrauksen alustat mahdollistavat asuntokannan muuntamisen matkailijoiden käyttöön.

Mitä hyötyjä ja haittoja tällaisesta verosta olisi? Entä mitä mahdollisia ongelmia matkailijaveroon voisi liittyä?

Matkailijaveron käyttö on kunnalle houkutteleva vaihtoehto, sillä sen avulla voidaan kerätä verotuloja alueen ulkopuolisilta veronmaksajilta. Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai ne voidaan käyttää julkisiin palveluihin.  Toisaalta matkailijavero heikentää kunnan houkuttelevuutta matkakohteena. Kunnan päättäjät joutuvat tasapainottelemaan verotulonäkökulman ja kilpailukyvyn välillä.

Miten suhtaudut veron kokeiluluonteiseen? Miten ja millä tavoin kokeilu olisi toteutettavissa? Mitä veron kokeilulla haluttaisiin saavuttaa?

Kokeilu voi mahdollistaa matkailijaveron taloudellisten vaikutusten luotettavan arvioinnin, mikäli se toteutettaisiin satunnaistettuna kenttäkokeiluna, jossa kunnat arvotaan veron käyttöönottavaan koeryhmään ja kontrolliryhmään.

Veron tavoite ja suuruus

Minkälaisia tavoitteita matkailijaverolla olisi? Miksi matkailijavero otettaisiin käyttöön kunnassa ja mitä sillä haluttaisiin saavuttaa?

Tavoitteena voi olla matkailusta aiheutuvien haittojen ja kustannusten kompensoiminen kuntalaisille tai matkailun taloudellisen hyödyn levittäminen laajemmin kuntalaisille. Matkailijaverolla voidaan pyrkiä säätelemään matkailijamäärää. Matkailijamääriin vaikuttaminen esimerkiksi kaavoituksen keinoin on muuttunut aiempaa vaikeammaksi lyhytvuokrausalustojen myötä, kun asuntokantaa voidaan muuntaa helposti matkailukäyttöön.

Mitä kestävän matkailun tavoitteella tarkoitetaan ja miten matkailijaverolla edistettäisiin tätä tavoitetta?

-

Minkä suuruinen matkailijavero olisi perusteltu?

Matkailijaveron käyttöönotto ja sen suuruus on perusteltua jättää kunnan päätettäväksi. Kaikkia kuntia koskeva pakollinen vero kohdistuisi myös sellaisiin kuntiin, joissa matkailua ei nähdä rasitteena vaan sitä toivottaisiin lisää.

Veron soveltamisala

Mihin majoitusmuotoihin veron tulisi kohdistua? Entä mihin sen ei tulisi kohdistua?

Matkailijaveron olisi perusteltua kattaa laajasti eri tyyppiset yöpymiset. 

Veron alueellinen soveltaminen

Tulisiko vero olla mahdollista ottaa käyttöön alueellisesti yksittäisissä kunnissa?

Ei ole vahvaa perustetta rajoittaa kunnan päätöstä matkailijaveron käyttämisestä ja sen tasosta. Ylärajan asettaminen voi olla perusteltua, ylilyöntien ehkäisemiseksi. Tutkimuskirjallisuuden mukaan veron vaikutuksessa matkailijamääriin on suuria eroja kohteen ominaisuuksien, matkailijoiden ominaisuuksien sekä matka-ajankohdan mukaan (Rosselló-Nadal ja Sard, 2026). Kuntien on syytä antaa päättä verosta paikallisten tavoitteiden ja olosuhteiden mukaan. 

Lähteet: Rossello-Nadal, J., & Sard, M. (2026). Tourism Taxation: Balancing revenues, competitiveness and sustainability in destination management. Tourism Management, 113, 105326.

Tulisiko veroa olla mahdollista soveltaa vain osaan kunnan alueista (esimerkiksi vain keskusta-alueella)?

Ei ole vahvaa perustetta rajoittaa veron soveltamista vain koko kunnan aluetta koskevaksi. 

Tulisiko veroa olla mahdollista soveltaa vain osan aikaa vuodesta kuten sesonkiaikoina?

Ei ole vahvaa perustetta rajoittaa veron ajallista kattavuutta. Sesonkiaikaan majoituspalvelujen tai julkisen liikenteen kapasiteetti saattaa olla sitova rajoite. Muulloin taas kysyntä voi olla joustavampaa hinnan suhteen. On perusteltua mahdollistaa veron rajaaminen kysyntähuippuihin, mikäli se on kunnan tavoitteiden mukaista.

Missä määrin kunnille tulisi jättää mahdollisuuksia valita veron soveltamiseen liittyviä yksityiskohtia? Esimerkiksi alueellinen soveltuminen, erityyppisiin majoituksiin kohdistuminen, ajallinen soveltuminen ja eri verotasot.

Ei ole vahvaa perustetta rajoittaa veron soveltamiseen liittyviä yksityiskohtia.

Verotuotto

Voit esittää tässä näkemyksiä verotulojen käytöstä ja kohdistamisesta kunnille.

Veron tuoton on syytä olla yleiskatteellinen. Verotulojen käytön rajaaminen tiettyyn tarkoitukseen voi johtaa tehottomaan julkisten varojen käyttöön. Kunta voi halutessaan kohdentaa verotulot tiettyyn käyttöön.

Verovelvolliset, verotusmenettely ja veronkanto

Voit esittää tässä näkemyksiä verovelvollisuudesta, verotusmenettelystä ja veron keräämisen toteutuksesta.

-

Alueellisen matkailijaveron taloudelliset vaikutukset

Minkälainen merkitys matkailulla on kunnille?

Matkailun osuus suomen bkt:sta oli 2,4 prosenttia vuonna 2024 ja sen osuus vientituloista oli 5 prosenttia (tem.fi/matkailu-lukuina). Matkailun merkitys vaihtelee voimakkaasti alueellisesti.

Miten matkailijavero vaikuttaisi kunnan matkailumääriin ja vetovoimaan?

Tutkimuskirjallisuuden mukaan veron vaikutuksessa matkailijamääriin on merkittäviä eroja kohteen ominaisuuksien, matkailijoiden ominaisuuksien sekä matka-ajankohdan mukaan (Rosselló-Nadal ja Sard, 2026). Matkailukysynnän on esim. havaittu reagoivan voimakkaammin hintaan, kun on tarjolla vastaavia kilpailevia kohteita ja lyhytaikaisilla matkoilla. Työmatkailu on vähemmän joustavaa hinnan suhteen kuin vapaa-ajan matkailu. On myös näyttöä siitä, että vilkkaimman sesongin aikana matkailijamäärä ei riipu yhtä voimakkaasti hinnasta kuin hiljaisempina aikoina. Maan sisäisten matkailijoiden määrä näyttäisi myös reagoivan voimakkaammin hintaan kuin ulkomaisten matkailijoiden.

Lähteet: Rossello-Nadal, J., & Sard, M. (2026). Tourism Taxation: Balancing revenues, competitiveness and sustainability in destination management. Tourism Management, 113, 105326.

Miten arvioit matkailijaveron vaikuttavan alueen yrityksiin ja asukkaisiin?

Matkailuveron verotulot hyödyttävät kuntalaisia mahdollistaen muiden kuntaverojen alentamisen tai paremmat julkiset palvelut. Matkailijaveron kohdentuminen yritysten ja matkailijoiden välille riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista.

Miten näet vaikutusten riippuvan siitä, ottavatko lähialueen kunnat matkailijaveron käyttöön ja minkälaisena?

Kunnat saattavat kilpailla matkailijoista muiden kuntien kanssa, mikä voi johtaa verokilpailuun, jossa verotaso jää kunkin yksittäisen kunnan toivomaa verotaso alemmaksi.

Miten arvioit matkailijaveron suhdetta muihin matkailuun tai majoitustoimintaan kohdistuviin veroihin?

Matkailutoimialaa kohdellaan muiden verojen (alv, yhteisövero, kiinteistövero ja tulovero) osalta samoin kuin muitakin toimialoja. Matkailijavero mahdollistaa lisäverotulojen keräämisen lisäämättä muiden toimialojen verorasitusta.

Muut huomiot

Mitä muita näkökohtia alueellisen matkailijaveron valmistelussa tulisi huomioida? Miten muuten haluat kommentoida matkailijaveron valmistelua?

Valmistelussa joudutaan harkitsemaan tulisiko matkailijaveron veropohjan sisältyä laskennallisiin verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasausjärjestelmään.

Mahdollinen kirjallinen lausunto sekä liitteet

Voit lisätä mahdollisen erillisen kirjallisen lausunnon aiheesta.

-

Hakola-Uusitalo Tuulia
Ylijohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Lyytikäinen Teemu
Tutkimusprofessori
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
 

Teemu Lyytikäinen
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Luotonen, Niilo
      • Mattila, Jukka
      • Mahous, Nadine
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot