Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot suuremmat kuin suomalaistaustaisilla – Kuva muuttuu, kun huomioidaan väestöryhmien ikärakenne

25.3.2026 Tiedote

Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset maksoivat vuonna 2023 keskimäärin enemmän suoria tulonsiirtoja kuin saivat, eli heidän nettotulonsiirtonsa olivat positiiviset. Suomalaistaustaisilla ne olivat sen sijaan negatiiviset, eli he saivat enemmän tulonsiirtoja kuin maksoivat. Suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat ulkomaalaistaustaisia suuremmat, kun verrataan vain keskenään samanikäisiä.

VATT Datahuoneen laatimassa selvityksessä tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten tuloja ja tulonsiirtoja. Selvitys on tehty osana valtiovarainministeriön VATT Datahuoneelle antamaa toimeksiantoa Maahanmuuton kustannukset ja hyödyt julkiselle taloudelle.

Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot samanikäisiä suomalaistaustaisia pienemmät

Ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat keskimäärin suomalaistaustaisia positiivisemmat vuonna 2023, pitkälti ikärakenteen takia. Lähes kaikki ulkomaalaistaustaiset aikuiset ovat työikäisiä, kun taas suomalaistaustaisissa on paljon eläkeläisiä. Suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat selvästi ulkomaalaistaustaisia suuremmat, kun verrataan vain keskenään samanikäisiä. 

Suomalaistaustaisille eläkkeet muodostavat valtaosan kaikista tulonsiirroista

Suomalaistaustaisille maksettiin vuonna 2023 eläkkeitä noin 37 miljardia euroa, ja ne muodostivat noin kolme neljäsosaa koko väestön saamista tulonsiirroista. Ulkomaalaistaustaiset saivat kuitenkin keskimäärin selvästi suomalaistaustaisia enemmän työttömyysetuuksia, asumistukia ja toimeentulotukea.

Tulonsiirrot vaihtelevat merkittävästi ulkomaalaistaustaisen oleskeluperusteen ja taustamaan mukaan

Työperusteisella oleskeluluvalla olevien keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat positiivisemmat kuin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisilla suomalaistaustaisilla. Suojelu- tai perheperusteella Suomessa oleskelevien nettotulonsiirrot olivat sen sijaan keskimäärin selvästi negatiiviset.

Suorat tulonsiirrot ovat vain osa julkisen talouden tuloista ja menoista

Tuoreimmat aineistot, joilla tämänkaltainen selvitys pystyttiin tekemään, ovat vuodelta 2023. Selvityksessä tarkastellut tulonsiirrot kattavat osan julkisen talouden tuloista ja menoista, mutta niiden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi välilliset verot ja julkisten palveluiden käyttö. 

Lisäksi henkilön julkistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi tulisi huomioida tämän koko elinkaarensa aikana aiheuttamat menot ja tuottamat tulot. Maahanmuuton julkistaloudellisten seurausten selvittäminen vaatii siis lisätyötä, jota VATT Datahuone jatkaa saamansa toimensiannon mukaisesti. 

Lisätietoja

Johtava tutkija, professori Matti Sarvimäki, +358 40 304 5515, [email protected] 

Erityisasiantuntija Juho Alasalmi, +358 295 519 420, [email protected] 

Datahuone Policy Brief 2/2026: Ulkomaalaistaustaiset maksavat suomalaistaustaisia enemmän nettotulonsiirtoja – kuva muuttuu, kun huomioidaan ikärakenne

Datahuoneen raportti 1/2026: Ulkomaalaistaustaisten tulot ja tulonsiirrot

Juho Alasalmi Matti Sarvimäki
Datahuone Muuttoliike Tiedote Uutiset ja tiedotteet eläkkeet maahanmuuttajien lapset maahanmuutto tulonsiirrot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Romutuspalkkio ei aina ole ilmastoteko – päästövähennykset edellyttävät huolellista suunnittelua
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Mattila, Jukka
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot