Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yksityisen sote-toimijan saapuminen kuntaan vähentää julkisen työllisyyttä ja lisää palveluostoja

20.3.2026 Tiedote

Uusi tutkimus kertoo, että yksityisen sote-yrityksen saapuminen kuntaan vaikuttaa kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin useilla tavoilla: julkisen työvoima vähenee ja palkkakulut pienenevät, mutta samalla ostojen määrä kasvaa.

Tutkimuksessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Aalto-yliopiston tutkijat tarkastelevat, miten yksityisten palveluntuottajien markkinoille tulo vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisiin työmarkkinoihin Suomessa. 

”Yksityistä sektoria on esitetty yhdeksi ratkaisuksi julkisen sote-alan resurssipulaan. Tutkimuksemme perusteella yksityisten toimijoiden markkinoille tulo ei kuitenkaan kasvata työntekijöiden määrää kunnassa. Se ei myöskään vähennä kunnan julkisia sote-palvelumenoja, VATT Datahuoneen asiantuntija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Max Toikka tiivistää tutkimuksen tulokset.

Tutkimus perustuu kattaviin kansallisiin rekisteriaineistoihin vuosilta 2007–2019, ja siinä hyödynnetään kuntien välillä eri aikoihin tapahtunutta yksityisten palveluntuottajien markkinoille tuloa.

Yritysten työntekijöiden määrä kasvaa, julkisen sektorin vähenee

Tutkimuksen mukaan yksityisen palveluntuottajan markkinoille tulo kasvattaa yksityisen sektorin kunnan sote-alan työllisyyttä 2,9 työntekijällä tuhatta asukasta kohden. Samalla julkisen sektorin työllisyys vähenee noin 2,3 työntekijällä tuhatta asukasta kohden, mikä on noin 10 prosenttia kunnan sote-työntekijöistä. Sote-alan kokonaistyöllisyys eli sote-työtä tekevien määrä kunnissa ei juuri muutu.

Erityisesti lähihoitajien ja muiden ammatillisesti koulutettujen hoivatyöntekijöiden määrä julkisella vähenee ja yksityisellä kasvaa. Lääkäreiden, sosiaalityön maistereiden ja muiden korkeammin koulutettujen osalta vastaavia vaikutuksia ei juurikaan havaita.

”Tutkimuksen perusteella yksityisen sektorin kasvu ei näytä lisäävän sote-alan työvoiman kokonaismäärää, vaan muuttaa sitä, millä sektorilla työ tehdään. Tämä on tärkeää huomioida, kun kysyntää ohjataan politiikkatoimilla yksityisiin palveluihin, esimerkiksi laajentamalla Kela-korvauksia”, erikoistutkija Tanja Saxell VATT:sta toteaa.

Vain melko pieni osa yksityisen sektorin työllisyyden kasvusta johtuu työntekijöiden suorasta siirtymisestä julkiselta sektorilta yksityiseen sote-yritykseen. Sen sijaan sote-yritykset houkuttelevat pätevää työvoimaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon pääasiassa muilta toimialoilta ja työvoiman ulkopuolelta. 

Kunnan palkkasumma pienenee, mutta palveluostot lisääntyvät

Yksityisellä sektorilla palkat nousevat uuden toimijan markkinoille tulon jälkeen noin 1–2 prosenttia, mikä viittaa lisääntyneeseen työvoiman kysyntään ja kilpailuun työntekijöistä. Julkisen sektorin palkoissa ei sen sijaan havaita selviä muutoksia.

"Julkisen sektorin palkkojen reagoimattomuuden taustalla saattaa olla joustamaton budjetti ja samapalkkaisuusvaatimus; lisätyövoiman houkuttelu paremmilla palkoilla tulisi kalliiksi, jos kaikkien samaa työtä tekevien palkkoja pitäisi nostaa", erikoistutkija Markku Siikanen VATT:sta toteaa.

Tutkimuksen mukaan julkinen sektori sopeutuu yksityisen toimijan markkinoille tuloon muuttamalla sitä, miten palveluja tuotetaan. Julkisen sektorin työllisyys ja palkkamenot vähenevät, mutta samalla ostopalvelut yksityiseltä sektorilta lisääntyvät. Kokonaisuutena kuntien julkiset sosiaali- ja terveyspalvelumenot eivät muutu merkittävästi.

”Yksityisen sektorin laajeneminen siirtää palvelujen tuotantoa julkisesta omasta tuotannosta ostopalveluihin.  Työntekijöitään menettävä julkinen sektori ei näytä lisäävän jäljelle jääneiden työntekijöiden työtunteja tai korvaavaan työntekijöitä vähemmän koulutetulla työvoimalla”, Max Toikka toteaa.

Tutkimuksessa ei selvitetty, vaikuttavatko muutokset palveluiden laatuun, käyttöön ja kustannustehokkuuteen eri sektoreilla. Lisätietoja tutkimuksen menetelmistä voi lukea tutkimuksesta.

 

Lisätietoja

Labor Market Effects of Private Provider Entry in Social and Health Services
 

Markku Siikanen Max Toikka Tanja Saxell
Tiedote Uutiset ja tiedotteet kunnat sosiaali- ja terveyspalvelut työllisyys yritykset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Luotonen, Niilo
      • Mattila, Jukka
      • Mahous, Nadine
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot