Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Naisen euro onkin vain 60 senttiä: taustalla sukupuolivinouma innovaatioissa

19.3.2026 Tiedote

Naisen euro onkin vain 60 senttiä, paljastaa kansainvälinen tutkimus. Ennestään tiedettiin, että palkkaerojen takia naisen euro on noin 80 senttiä.

Tutkimuksen mukaan sukupuolivinouma innovaatioissa tuottaa heille myös korkeammat elinkustannukset. Naisten taloutta haittaa erityisesti se, että harva nainen päätyy innovaattoriksi.

Tutkimuksen tekivät Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), London School of Economics and Political Science ja Utahin ylipisto.

Miksi naisen eläminen on kalliimpaa?

Naisten elinkustannuksia nostaa se, että naisille suunnattuja innovaatioita on vähemmän. Tutkimus osoittaa, että innovaatioita kehittävät yrittäjät pyrkivät ratkaisemaan itselleen tuttuja ja merkityksellisiä ongelmia. Toisin sanoen he suunnittelevat tuotteita kaltaisilleen.

”Kun suurin osa innovaattoreista on miehiä, miesten käyttämiä tuotteita ja teknologioita kehitetään enemmän. Toisin sanoen miehet hyötyvät enemmän innovaatioista ja sen myötä he saavat parempia tuotteita pienemmillä kustannuksilla”, kertoo johtava tutkija Elias Einiö VATT:sta. 

Naisten aliedustus innovoinnissa hidastaa talouskasvua jopa 1,4 %

Naiset eivät siis päädy innovaattoreiksi yhtä helposti kuin miehet, vaan he kohtaavat erilaisia esteitä. Esimerkiksi suomalaisista patentti-innovaattoreista naisia on vain noin 8 %. Naisten aliedustuksella innovoinnissa voi olla merkittäviä makrotaloudellisia vaikutuksia. 

Tutkimuksen mukaan esteiden poistaminen naisten innovaatiourilta voisi nostaa pitkän aikavälin talouskasvun jopa 2 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämä tarkoittaa nopeampaa tuottavuuden kasvua ja korkeampaa BKT:tä. Eli yleisemmin parempaa taloudellista hyvinvointia.

”Naisilla vaikuttaa olevan esteitä innovaatiourille siirtymisessä, mutta ilmiön syitä ei tunneta kovinkaan hyvin. Tämä ei ole ongelma vain yksittäisen naisen elinkustannusten kannalta, vaan haittaa laajemmin taloutta ja koko yhteiskuntaa. Kun naisia jää merkittävässä määrin innovaatiotoiminnan ulkopuolelle, menetetään miljardien edestä talouskasvua”, Einiö toteaa. 

Moni yhteiskuntamme itsestäänselvyys perustuu naisten ideoihin

Aineisto Yhdysvalloista ja Suomesta osoittaa, että naispuoliset innovaattorit ja yrittäjät luovat tuotteita, joiden käyttäjissä on keskimäärin enemmän naisia kuin miehiä. Tämä ilmiö on laaja-alainen ja näkyy eri toimialoilla, sovelluksissa, kulutustavaroissa ja teknologiapatenteissa. 

Myös katsaus innovoinnin historiaan osoittaa, että moni yhteiskuntamme itsestäänselvyys on naisen keksimä. Ensimmäisen toimivan ja kaupallisesti myydyn astianpesukoneen kehitti Josephine Cochrane 1800-luvulla. Hänen on väitetysti sanonut, että jos yksikään mies ei kehitä astianpesukonetta, hän keksii sen itse. Hän joutui taistelemaan yhteiskunnan naisinnovaattoreihin ja -yrittäjiin kohdistamia ennakkoluuloja vastaan. 

Muita esimerkkejä löytyy lukuisia. Muun muassa tuulilasinpyyhkimet on kehittänyt Mary Andersson 1900-luvun alussa. Paloturvallisen kuidun on kehittänyt Alice Stoll, ja Stephanie Kwolek on kehittänyt kestävyydessään omaa luokkaansa olevan Kevlarin, jota käytetään muun muassa luotiliiveissä, kypärissä ja jopa lentokoneiden osissa. Marian Croak on kommunikaatioteknologiaa merkittävästi kehittänyt naisinnovaattori, joka on edistänyt VoIP-protokollan kehitystä kymmenillä innovaatioilla. 

Naisten innovaattoriurien helpottaminen ei ole vain tasa-arvokysymys

Naiset, vähemmistöt ja matalamman tulotason perheistä tulevat ovat selvästi aliedustettuja startup-perustajina, patentti-innovaattoreina ja pääomasijoittajina. He kohtaavat useita esteitä innovaatiouralle pääsyssä. Taustalla vaikuttavat tekijät voivat olla rahoitukseen liittyviä, verkostojen puutetta tai sosiaalisiin normeihin kytkeytyviä.

”Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tasa-arvoisempi innovaatiojärjestelmä ei pelkästään oikeudenmukaisuuskysymys, vaan on myös keskeinen talouspoliittisesti. Naisten saaminen entistä enemmän innovaattoriurille tuottaa tuplahyödyn, kun taloudellinen eriarvoisuus pienenee ja talous samalla kasvaa nopeammin ”, Einiö tiivistää. 

 

Lisätietoja

Johtava tutkija Elias Einiö, [email protected], 0295 519 408

VATT Working Papers: Social Push and the Direction of Innovation

Elias Einiö
Tiedote Tulonjako ja eriarvoisuus Uutiset ja tiedotteet
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Luotonen, Niilo
      • Mattila, Jukka
      • Mahous, Nadine
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot