Vastavalmistuneiden työllistyminen lähes ennallaan
Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt varsin vakaana vuodesta 2019 vuoteen 2025, kertoo uusi seuranta. Korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 83 % työllistyi vuonna 2025 kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Suppeammasta ammatillisesta peruskoulutuksestakin valmistuneista työllistyi samassa ajassa noin kaksi kolmesta. Luvut perustuvat kattavista rekisteritiedoista tehtyyn seurantaan.
Julkisessa keskustelussa on kannettu laajasti huolta korkeakoulutettujen ja erityisesti vastavalmistuneiden työllistymisestä. Työttömyyden mittarina käytetään tällöin yleensä työvoimatoimistojen tietoja työttömistä ja lomautetuista työnhakijoista. Nämä tiedot eivät kuitenkaan kata kaikkia työtä vaille jääneitä ja niissä tehdään selkeä ero palveluihin osallistuvien ja muiden työttömien välille. Muutokset muun muassa työnhakijaksi rekisteröitymisessä tai työttömien siirtymisessä palveluihin voivat muuttaa työttömyyslukuja vuodesta toiseen, vaikka työtä vailla jääneiden määrä pystyisi ennallaan.
Kuuden kuukauden sisään valmistuneista valtaosa palkansaajia
Työmarkkinatilannetta voidaan seurata myös tarkastelemalla palkansaantia, josta saadaan 2020-luvulta kattavat, tarkat ja yli ajan yhdenmukaiset rekisteritiedot. Tällöin työtä vaille jääneiden välillä ei tehdä eroa esimerkiksi sen mukaan, rekisteröivätkö he työnhakunsa tai kirjataanko heidät työllisyyttä edistäviin palveluihin. Palkkatyöhön siirtymisen näkökulmasta työmarkkinoiden tilanne näyttää valmistuneille sekä vakaammalta että paljon valoisammalta kuin työttömyyslukujen perusteella voisi luulla.
Kuvassa 1 esitetään osuus tutkinnon suorittaneista, jotka saivat yli 1430 euron kuukausipalkkaa puolen vuoden sisällä valmistumisestaan. Aineisto kattaa kaikki ko. tutkinnon suorittaneet, jotka asuivat maassa vakituisesti valmistuessaan, sekä heidän palkkatulonsa Suomessa. Viimeisimmät valmistuneet ovat kuvassa jaksolta elokuu 2024–heinäkuu 2025 ja viimeisin palkansaantikuukausi tammikuu 2026.
Kuva 1: VATT Datahuone. Valmistumistiedot Tilastokeskuksen KOSKI- ja VIRTA-aineistoista ja työllistymistiedot Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistosta. Palkkatulot muutettu vuoden 2024 tasoon ansiotasoindeksillä. Tuloraja: 1430 € (työttömyysturvalaissa määritelty vähimmäispalkka kokoaikatyöstä aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta). Tiedot 12 edellisen kuukauden aikana valmistuneiden keskiarvoja heinäkuulta.
Suppeamman ammatillisen peruskoulutuksen (esimerkiksi lähihoitajan perustutkinto) suorittaneista yli kaksi kolmesta sai palkkaa kuuden kuukauden kuluessa. Perustutkintoa syvällisemmän ammattitutkinnon (esimerkiksi energia-alan ammattitutkinto) tai ammattikorkeakoulu- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista yli kahdeksan kymmenestä oli palkansaajia puolen vuoden sisällä. Vertailua varten kuvaan on piirretty vastaava työllistymisseuranta myös samanikäisistä henkilöistä1 , joilla ei ollut mitään ammatillista, ammattikorkea- tai ylempää korkeakoulututkintoa seurannan aikana.
Muutokset työllistymisessä vuosien 2019 ja 2025 välillä ovat olleet vähäisiä. Kaikkien ammatillisesta koulutuksesta tai korkeakoulusta valmistuneiden työnsaanti on myös ollut koko ajan selvästi parempaa kuin samanikäisten vaille tutkintoa jääneiden. Vuosina 2022–2023 työllistyminen oli hitusen nopeampaa, mutta muutokset olivat pieniä. Kyseisinä vuosina työllisten määrä oli myös yleisesti korkeampi kuin koskaan Suomen historiassa2 ja työllisyysastekin mittaushistorian toiseksi korkeimmalla tasolla.
Tarkastelu antaa hyvän kuvan työllistymiskehityksestä suuruusluokkatasolla, mutta ei vastaa kaikkiin työmarkkinoita ja valmistuneiden hyvinvointia kysymyksiin. Koska viimeisimmät työllistymistiedot on poimittu tammikuulta 2026, esimerkiksi työsuhteen tulevaa pysyvyyttä ei pystytä vielä arvioimaan. Toisaalta palkansaajien määrää koskeva arvio luultavasti jonkin verran aliarvioi työllistymistä. Havaitsematta jäävät esimerkiksi yrittäjät, jotka eivät maksa itselleen palkkaa. Osa ei-työllisistä voi myös jatkaa vielä opintojaan, jolloin opintojen päättymisen jälkeistä tilannetta päästään seuraamaan vasta myöhemmin.
Työllistymisen laatua voidaan arvioida palkkojen kehityksellä
Osittaisen kuvan työllistymisen laadusta voi kuitenkin saada palkkojen kehityksestä, jota seurataan kuvassa 2. Myöskään valmistuneiden palkkojen jakaumissa ei havaita suuria muutoksia 2020-luvulla. Samoin valmistumisten määrät (kuva 3) ovat pysyneet melko samanlaisina tai hieman nousseet.
Kuva 2: VATT Datahuone. Valmistumistiedot Tilastokeskuksen KOSKI- ja VIRTA-aineistoista ja palkka- sekä työllistymistiedot Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistosta. Palkkatulot muutettu vuoden 2024 tasoon ansiotasoindeksillä. Tummempi varjostettu alue kuvaa 25 75 persentiilin väliä. Neljännes valmistuneista tienasi alle 25. persentiilin ja neljännes yli 75. persentiilin. Vaaleampi varjostettu alue kuvaa 10–90 persentiilin väliä. Persentiilit on laskettu 5. kuukaudelta valmistumisen jälkeen. Persentiilit ja havaintomäärät huomioivat vain tuolloin työskennelleet.
Kuva 3: VATT Datahuone. Valmistumistiedot Tilastokeskuksen KOSKI- ja VIRTA-aineistoista. Tiedot 12 edellisen kuukauden aikana suoritettujen tutkintojen määriä tammikuulta.
Tapa, jolla työllisyyttä kuvassa mitataan, on tässä tarkastelussa ollut tavallista varovaisempi: työllisyydelle on asetettu pieni palkkaraja pienimuotoisen osa-aikatyön rajaamiseksi tulosten ulkopuolelle. Selvästi korkeampi palkkavaatimus laskisi ja väljempi nostaisi työllistyneiden osuutta n. 5–10 prosenttiyksikköä, mutta viime vuosien suhteellinen kehitys pysyisi samanlaisena. Yleisimmin työllisyyttä seurattaessa tällaista palkkarajaa ei aseteta, ja tyypillisesti vastavalmistuneiden työllistymisessä seurantajakso on pidempi. Siksi vastavalmistuneiden ja yleisemmin koulutettujen työllisyysasteet ovat useimmissa tilastoissa hieman tässä esitettyä korkeampia3.
Kannattaako koulutus?
Kaikki eivät kuitenkaan työllisty korkeastakaan koulutuksesta huolimatta – eivät nyt eivätkä aiemminkaan Suomen historiassa. Kiristyneiden työmarkkinoiden lisäksi palkkatyötä vaille jäämisessä voi olla joidenkin kohdalla kyse esimerkiksi opintojen jatkumisesta, perheen perustamisesta, elämäntilanteesta tai sattumasta. Rekisteripohjainen tarkastelu kuitenkin kertoo valmistuneiden keskimääräisestä tilanteesta: jokaista ahkeraa ja osaavaa mutta työtä vaille jäänyttä valmistunutta koskevaa tarinaa kohti on myös yhtä iso joukko niitä, jotka ovat päässeet nopeasti töihin.
Monia opintojaan suunnittelevia tai koulutuspolitiikan päättäjiä kiinnostaa toisaalta myös kysymys siitä, kannattaako koulutus eli johtuuko hyvä työllistyminen juuri koulutuksesta. Tähän pelkkä valmistuneiden tarkastelu ei vastaa. Koulun penkille päätyvät ja sieltä valmistuvat eivät ole suinkaan satunnainen joukko, ja monet olisivat voineet pärjätä työmarkkinoilla hyvin ilman tutkintoakin. Heidän työllisyystilanteensa ei vastaavasti kerro, miten tutkintoa vaille jääneille olisi käynyt, jos he olisivat suorittaneet tutkinnon. Tähän kysymykseen vastaa parhaiten tutkimuskirjallisuus, jossa koulutuksen ja työuran välinen todellinen syy-seuraus-suhde selvitetään hyvällä tutkimusasetelmalla. Tutkimuksen perusteella koulutuksen lisääminen yleensä kasvattaa henkilöiden myöhempää palkkasummaa4, mutta myös yksityiskohdilla, kuten oppilaitoksen ja tutkinnon valinnalla ja opetuksen laadulla, on paljon väliä.
Tämän tarkastelun keskeisin havainto on, ettei vastavalmistuneiden työllistymisessä ole viime aikoina tapahtunut dramaattisia muutoksia. Työllistymisen näkökulmasta varsinkin korkeakoulutetut pärjäävät keskimäärin edelleen verraten hyvin.
Alaviitteet
1 Seurattavan ei (vielä) valmistuneiden vertailuryhmän ikäjakauma on painotettu kuukausittain samaksi kuin kyseisessä kuussa valmistuneilla oli.
2 Työllisten määrä oli vuonna 2023 2 628 000, 2024 2 602 000 ja 2025 2 590 000. Vuodesta 1959 alkavan mittaushistorian aiemmat ennätykset on nähty kriisien kynnyksillä: vuonna 2008 2 531 000 ja vuonna 1989 2 507 000. Työllisyysasteet eli työllisten osuudet kaikista 15–64-vuotiaista olivat 1960-luvulla keskimäärin 70,9 %, 1970-luvulla 69,7 %, 1980-luvulla 71,9 %, 1990-luvulla 64,5 %, 2000-luvulla 68,3 %, 2010-luvulla 68,4 %, vuonna 2023 73,6, 2024 72,1 % ja 2025 71,4 %.
3 Työvoimatutkimuksen mukaan korkeakoulutettujen työllisyysaste oli vuoden 2025 lopussa 88,8 %, joka on nykyisen tilastosarjan toiseksi korkein arvo. Historiallisissa aineistoissa esimerkiksi 70-luvulla ja 80-luvulla 20-64 -vuotiaiden korkeakoulutettujen työllisyysaste on ollut n. 88–92 %. Eurostatin määritelmän mukainen hiljattain (viimeisen 3 vuoden aikana) valmistuneiden työllisyysaste oli vuonna 2024 korkeakoulusta valmistuneilla 88,2 % ja toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneilla 77,0 %. Nämä luvut ovat hyvin lähellä Tilastokeskuksen valmistumisen jälkeisen sijoittumisen seurantaa, joka perustuu rekisteritietoihin ja valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteeseen.
4 Palkkasumman kertymä pidemmällä aikavälillä kertoo yhtä aikaa sekä työllistymisestä että työstä saatavien palkkojen kehityksestä.
Heikki Korpela
Datahuone Työmarkkinat
