Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
VATT tekee hallitusohjelmassa mainitun selvityksen perintöjen ja luovutusvoittojen verotuksesta. Selvityksestä kerrotaan sen valmistuttua.
.png/9f2f069b-5095-8210-5bf0-85d94e9407b5?version=1.0&t=1740484704386&width=200)
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
Apteekkien lukumäärä voisi kasvaa merkittävästi määrä- ja sijaintisääntelyn poistamisen myötä. Valtaosa kuluttajista hyötyisi, mutta apteekkialan voitot ja valtion verotulot pienenisivät.
Kunnat, jotka saivat enemmän valtionosuuksia, pystyivät laskemaan veroja ja palvelumaksuja sekä lisäämään julkista kulutusta. Paikallisesti työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla, mutta vaikutus muuttoliikkeeseen oli vähäinen.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus vähensi harmaata taloutta rakennusalalla siirtämällä verojen tilitysvastuun pieniltä alihankkijoilta suuremmille urakoitsijoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkäaikainen johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen on nimitetty tutkimusprofessoriksi. Viranmuutoksesta päätti VATT:n johto joulukuussa 2024.
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.
Hallituksen suunnitteleman ilmastoinvestointien verotuen on epäilty olevan ristiriidassa yrityksille vastikään säädetyn 15 prosentin miniveron kanssa. ”On herättänyt kysymyksiä, onko tässä kaksi järjestelmää, jossa toinen söisi toisen hyödyt. Minimiveron ja verotuen törmäys ei kuitenkaan näytä kovin dramaattiselta, vaan minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa” kertoo johtava tutkija Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
