Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

E 96/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU:n kehittäminen; institutionaaliset kysymykset

25.9.2019

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt VATT:lta asiantuntijalausuntoa valtioneuvoston selvityksestä: EU:n kehittäminen; Institutionaaliset kysymykset; Tehokkaampi ja demokraattisempi päätöksenteko EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla (E 96/2017 vp).

Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle

Lausunnon diaarinumero: VATT/216/07.01/2019

Valtioneuvoston kanslia on valmistellut muistion (VNEUS2019-00375), jonka aiheena on tehokkaampi ja demokraattisempi päätöksenteko EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla. 

Valtioneuvoston selvitystä käsiteltiin Talousvaliokunnan kokouksessa 20.9.2019. Asiantuntijana paikalla oli VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen. VATT:n kirjallinen lausunto on toimitettu jälkikäteen. 

EU:n energiaverotuskehys perustuu kuitenkin SEUT-sopimuksen 113 artiklaan, jossa määrätään, että neuvoston päätöksenteko tapahtuu yksimielisesti. Komission energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevassa tiedonannossa ehdotetaan, että EU luopuisi energiaverotuksen päätöksenteossa yksimielisyyden vaatimuksesta ja siirtyisi tavalliseen lainsäädäntöjärjestykseen, jolloin päätös tehtäisiin määräenemmistöllä.

VATT katsoo, että tiedonannon mukaisesti nykyinen energiaverodirektiivi mahdollistaa jäsenmaille energiaverotuksen hyödyntämisen ilmastopolitiikan välineenä, mitä Suomi on hyödyntänyt, mutta direktiivi ei ohjaa tähän. VATT katsoo, että sekä liikenteen että myös lämmityksen osalta olisi tärkeää EU:n tasolla varmistaa ympäristöverojen minimitasojen vahvistaminen sekä siirtyminen energiasisällön ja hiilidioksidipäästöjen verotukseen. On syytä muistaa, että vain suurimmat teollisuuslaitokset kuuluvat päästökauppaan, ja kansallisella vero-ohjauksella on siis rooli myös teollisuuden polttoainekäytön päästöjen vähentämisessä. VATT katsoo, että päästökauppa ja energiaverotus ovatkin pääsääntöisesti toisiaan täydentäviä toimia.

Tiedonannossa tuodaan esille erilaisia tarpeita uudistaa energiaverodirektiiviä, joka on peräisin vuodelta 2003. VATT yhtyy komission kantaan, jonka mukaan direktiivi ei ohjaa riittävän tehokkaasti kohti vähäpäästöisiä energialähteitä ja energiatehokkuutta. 

VATT katsoo, että energiaverodirektiivin uudistamisella EU:n energia- ja ilmastotavoitteita tukevaksi olisi luultavasti paremmat mahdollisuudet onnistua, mikäli yksimielisyyden vaatimuksesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin tavalliseen lainsäädäntöjärjestykseen, jolloin päätös tehtäisiin määräenemmistöllä.

Tiedonannossa on tuotu esiin huoli kilpailuvääristymistä, joita erilaiset sektori- ja yrityskohtaiset energiaverohelpotukset saattavat aiheuttaa. VATT tuo esiin, että tällaiset kilpailuvääristymät saattavat heikentää markkinatalouden toimintaedellytyksiä ja talouskasvua. 

Lisäksi keskustelussa on nostettu esiin huoli siitä, että ilmastopäästöjen vähentäminen hinnalla millä hyvänsä köyhdyttää Suomen. VATT painottaa, että ilmastopolitiikan kokonaisuus on tärkeää miettiä niin, että päästöjen vähentäminen toteutuu kustannustehokkaasti eli kokonaisuuden kannalta pienimmin mahdollisin kustannuksin. Kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on hinnoitella päästöt päästökaupan tai hiilidioksidiveron avulla. EU:n päästökaupan laajentaminen ja energiaverotuksen päästöohjauksen kehittäminen yhdenmukaisesti palvelisivat juuri tätä tavoitetta ja huolehtisivat samalla siitä, että eri EU-maissa toimivilla teollisuuslaitoksilla olisi hiilidioksidin hinnoittelun kannalta yhtäläinen kustannuskilpailukykytilanne. VATT huomauttaa myös, että päästövähennyksiä saavutetaan myös energiatehokkuuden parantumisella, mikä samalla parantaa myös teollisuustoimijoiden kustannuskilpailukykyä. Erityisesti prosessipäästöjen osalta myös uusilla innovaatioilla on tärkeä rooli. Päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahtuvat kuitenkin rinnakkain. Parhaat tulokset saavutetaan, jos päästöjen hinnoittelun lisäksi tuetaan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.  

Keskustelussa on nostettu esiin myös hiilidioksidipäästöjen tällä hetkellä varsin erilainen hinta päästökaupassa ja Suomen energiaverotuksessa. VATT tarkentaa, että Suomen kansallisen hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo on vuonna 2019 lämmitys- ja työkonepolttoaineiden osalta 53 euroa tonnilta, ja liikennepolttoaineiden osalta 62 euroa tonnilta. Hinta on siis hieman yli kaksinkertainen viime aikoina toteutuneisiin päästöoikeuden hintoihin verrattuna.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Anni Huhtala
ylijohtaja

Marita Laukkanen
johtava tutkija, tutkimusohjaaja

Marita Laukkanen
Lausunnot Tiedote
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla