Hoppa till innehåll
Media
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Till söksidan »
  • Framsida
  • Aktuellt
    • Nyheter och meddelanden
    • Bloggar
    • VATT seminarier
  • Forskning
    • Forskningsområden
    • Forskningsprojekt
  • Publikationer
    • Vetenskapliga artiklar
    • VATT Working Papers
  • Personal
    • Ledning
    • Forskare
    • Administrations-, forsknings- och kommunikationsservice
    • Datarummets personal
  • VATT
    • Öppen vetenskap och forskning på VATT
    • Lediga arbetsplatser
    • Strategi

Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis

21.3.2025 Pressmeddeland

Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.

Liikenneväylä

Polttoaineverot ovat tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Polttoaineverot herättävät kuitenkin usein kansalaisten vastustusta ja ne koetaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä tekee polttoaineverojen korottamisesta vaikeaa.

Tutkija Kimmo Palanne Aalto-yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (VATT) tutkii väitöskirjassaan, voidaanko liikenteen päästöjä vähentää polttoaineverotuksen lisäksi alentamalla julkisen liikenteen lippuhintoja. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin seudun joukkoliikenteen vuoden 2019 hinta- ja vyöhykeuudistusta, joka laski matkalippujen hintoja osalla asiakkaista 45 prosentilla. 

"Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähensi autoilua ja päästöjä, mutta ei vaikuttanut auton omistukseen. Vaikka vaikutus ajokilometreihin oli osalla ihmisistä melko suuri, ilmastotoimena hinnanalennus oli kuitenkin kallis verrattuna esimerkiksi polttoaineveron korotuksiin, tutkija Kimmo Palanne tiivistää tutkimuksen tulokset.

Ajokilometrit vähenivät, mutta autoista ei luovuttu

Hintojen alentaminen johti selkeään ajokilometrien vähenemiseen erityisesti niillä alueilla, jotka olivat lähimpänä halvempiin lippuihin oikeuttavan matkustusvyöhykkeen rajaa. Vaikutus oli suurin 600 metrin etäisyydellä rajasta, missä ajokilometrit vähenivät keskimäärin 700–1400 kilometriä vuodessa hinnanalennuksen saaneilla. 

Ajokilometrien joustavuus julkisen liikenteen hintojen muutoksille vaihteli välillä 0,06–0,27. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 10 prosentin lasku lippujen hinnoissa johtaisi 0,6–2,7 prosenttia alempiin ajokilometreihin. Mitä lähempänä vyöhykerajaa asui, sitä voimakkaampi oli ajamisen jousto julkisen liikenteen hintojen muutoksille.

Vaikka ajokilometrit vähenivät osalla merkittävästi, tutkimuksessa ei havaittu muutoksia auton omistuksessa. Tämä viittaa siihen, että ihmiset siirtyivät käyttämään julkista liikennettä tietyissä matkoissa, mutta eivät luopuneet autoilusta kokonaan. Tämä saattaa osoittaa, että julkinen liikenne ei pysty korvaamaan autoa kaikilla matkoilla, vaikka siitä tuleekin houkuttelevampaa hintojen alentuessa.

Ilmastotoimena suhteellisen kallis

Tutkimuksen tulosten mukaan julkisen liikenteen lippujen hinnan alentaminen on suhteellisen kallis keino vähentää päästöjä. Arvioidut kustannukset päästöjen vähentämiselle olivat noin 1000–3000 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Verrattuna polttoaineveron korotuksen kustannuksiin, jotka ovat aiempien tutkimusten perusteella jopa alle sata euroa hiilidioksiditonnia kohden, julkisen liikenteen hinnoittelu on huomattavasti kalliimpi päästövähennyskeino.

"Suhteellisen korkean hinnan vuoksi julkisen liikenteen hinnanalennus on houkutteleva ilmastotoimi vain, jos muut vaihtoehdot, kuten polttoaineverot, eivät ole poliittisesti mahdollisia tai ne eivät riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Toki julkista liikennettä voidaan tukea myös muista syistä", Palanne sanoo.

Luotettava tutkimusasetelma

Tutkimus käyttää erojen erotusmenetelmää (difference-in-differences), jossa vertaillaan lähellä matkustusvyöhykkeen rajaa asuvia henkilöitä, joista toiset saivat hinnanalennuksen, kun taas toiset asuivat juuri rajan ulkopuolella eivätkä saaneet alennusta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa hinnanmuutoksen vaikutusten erottamisen muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa autoiluun ja liikenteen päästöihin. Tutkimuksessa käytetyt tiedot asuinpaikasta ja auton käytöstä perustuvat Tilastokeskuksen ja Traficomin rekisteriaineistoihin.

Kimmo Palanteen taloustieteen väitöskirja Essays on transportation and the environment tarkastetaan Aalto-yliopistossa 21.3.2025. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Munk-Nielsen Kööpenhaminan yliopistosta. 

Nyt julkaistavan tutkimuksen lisäksi väitöskirja sisältää tutkimukset polttoaineverojen vaikutuksista polttoaineiden hintoihin Suomessa sekä polttoaineverotaakan jakautumisesta kotitalouksille. Hiilidioksidiveron vaikutuksista autojen polttoainehintoihin on tiedotettu täällä.

Kimmo Palanne
Energi, klimat och miljö Energi, miljö och klimatpolitik Pressmeddeland Uutiset ja tiedotteet bränsleskatt energi, klimat och miljö klimat klimatpolitik trafik
Facebook Dela på Facebook Twitter Dela på Twitter LinkedIn Dela på LinkedIn | Skriv ut Dela via e-post

Statens ekonomiska forskningscentral VATT

växel +358 295 519 400

[email protected]

Tillgänglighetsutlåtande

Beskrivning av handlingars offentlighet

Dataskydd

Kanal för rapportering av överträdelser

Nätfakturaadress

Respons

  • Följ oss på X
  • VATT LinkedIn
  • VATT Instagram
  • VATT YouTube

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsingfors

Besök oss

Media
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Till söksidan
  • Framsida
  • Aktuellt
    • Nyheter och meddelanden
    • Bloggar
    • VATT seminarier
  • Forskning
    • Forskningsområden
      • Utbildning
      • Bostadspolitik
      • Näringspolitik
      • Kommuner och välfärdsområden
      • Social trygghet
      • Hälsovårdstjänster
      • Inkomstfördelning och ojämlikhet
      • Arbetsmarknad
      • Energi, klimat och miljö
      • Beskattning
      • Migration
    • Forskningsprojekt
  • Publikationer
    • Vetenskapliga artiklar
    • VATT Working Papers
  • Personal
    • Ledning
    • Forskare
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Administrations-, forsknings- och kommunikationsservice
    • Datarummets personal
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Öppen vetenskap och forskning på VATT
      • Datamaterial och metoder
      • Publicera med öppen tillgång
      • Forskningssamarbete och öppen vetenskap
      • Avtalsbaserade principer för öppenhet
      • Stödja och uppfölja öppenhet
    • Lediga arbetsplatser
    • Strategi

Kontaktinformation