VATT-päivässä pohdittiin työmarkkinoiden murrosta
Perinteisen VATT-päivän teemana oli tänä vuonna työmarkkinat kansainvälisen kilpailun ja teknologisen muutoksen pyörteissä. Mitä työmarkkinoiden murros meille merkitsee? Millaista politiikkaa kaivataan muutostilanteissa? Entä tulevaisuuteen varautumisessa? Vastauksia etsittiin VATT:n ajankohtaisista, työmarkkinoita käsittelevistä tutkimuksista.
VATT-päivässä esiintyivät valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, erikoistutkija Katariina Nilsson Hakkala, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, johtava ekonomisti Kari Hämäläinen ja erikoistutkija Elias Einiö. Seminaarin puheenjohtajina toimivat ylijohtaja Juhana Vartiainen ja tutkimusjohtaja Anni Huhtala.
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Erikoistutkija, dosentti Katariina Nilsson Hakkalan esityksessä pureuduttiin työmarkkinoiden murrokseen ja tulevaisuuden työtehtäviin Suomessa. Työmarkkinat muuttuvat useilla toimialoilla samanaikaisesti, ja muutos koskee tuotannon eri työvaiheita ja -tehtäviä. Kehitystä ajaa erityisesti teknologinen kehitys ja kansainvälinen kauppa sekä ulkoistaminen. Esimerkiksi tietotekniikka on mahdollistanut tuotannon eri vaiheiden pilkkomisen pieniin osiin, jotka voidaan ohjelmoida koneiden tehtäväksi. Samalla kansainvälisen kaupan laskeneet kustannukset ja suorainvestointien poistuneet esteet mahdollistavat tuotannon siirtämisen ulkomaille.
Tämä johtaa siihen, että tuotannon eri työvaiheet pilkotaan ja automatisoidaan tai sijoitetaan sinne missä tuotantoedellytykset ja -kustannukset ovat suotuisimmat.
Vaikutukset ovat selvästi havaittavissa työmarkkinoiden lisääntyneenä polarisaationa: keskipalkkaisten työpaikkojen osuus on vähentynyt. Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on laskenut vuosina 1995–2008 noin 12 prosenttiyksikköä. Eniten suhteellista osuuttaan hävinneitä keskipalkkaisia ammatteja ovat esimerkiksi konepajatyöntekijät, asentajat ja korjaajat, mikä heijastaa teollisuuden rakennemuutosta. Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden tarve on vähentynyt palvelualoilla. Eniten työvoimaosuuttaan ovat kasvattaneet matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan erityisasiantuntijat.
Tämä kehitys ei ole ainutlaatuista vain Suomessa, vaan sama kehitys on havaittu kaikissa teollisuusmaissa. Työmarkkinoiden polarisaatio ei tarkoita palkkapolarisaatiota, siis korkeampaa palkkakasvua matalimmissa ja korkeimmissa palkkaryhmissä.
Korkeakoulutetun työvoiman tarjonta varmistettava
Suurimmat häviäjäammatit ovat teollisuudessa ja palvelualoilla, kuten prosessityöntekijät ja asiakaspalvelutyöntekijät. Tyypillistä häviäjäammateille on, että ne voidaan ohjelmoida tietokoneiden tehtäväksi.
Polarisaatio voi vielä vahvistua entisestään. Ikääntyvä väestö lisää hoitopalvelujen kysyntää, mutta rahoittaakseen julkisten palveluiden kasvun, Suomen täytyy pystyä erikoistumaan ja kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla.
Politiikkatoimilta vaaditaan, että korkeakoulutetun työvoiman tarjonta varmistetaan. Työmarkkinoista on tehtävä joustavia sekä osa-aikaisuuden että yksilökohtaisemmin palkkauksen avulla. Samalla on annettava puitteet suotuisalle ja innovatiiviselle yritysten kasvuympäristölle kehittämällä mm. pienyritysten rahoitusmahdollisuuksia ja verotusta.
Matalapalkkaiset palvelutyöt ovat kasvaneet ja tulevat kasvamaan. Kysyntä voi myös nostaa palkkoja, mutta arvonlisää ja kansantuotetta luovat etenkin korkeakoulutettu työvoima. Korkeakoulutettu työvoima pystyy myös parhaiten sopeutumaan nopeisiin muutoksiin.
Lisätietoja:
Katariina Nilsson Hakkala, erikoistutkija ja Aalto-yliopiston dosentti,
puh. 0295 519 434, katariina.nilsson-hakkala (at) vatt.fi
Katariina Nilsson Hakkalan VATT-päivän esitys:
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Tiedote 2.5.2013:
Työmarkkinoiden polarisaatio voimistuu
Muut VATT-päivän esitykset:
Ansiosidonnaiselta takaisin töihin – toimiiko työttömyysturva?
Tomi Kyyrä, tutkimusprofessori
Aktivointipolitiikan mahdollisuudet
Kari Hämäläinen, johtava ekonomisti, dosentti
Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia
Elias Einiö, erikoistutkija
Tiedote
Tiedote
polarisaatio
työmarkkinat
työn tarjonta
työvoimapolitiikka
