Työmarkkinoiden polarisaatio voimistuu

2.5.2013 Tiedote

Suomen työmarkkinat ovat polarisoitumassa, eli keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus korkea- ja matalapalkkaisiin ammatteihin verrattuna on laskenut. Esimerkiksi lähihoitajien ja diplomi-insinöörien työvoimaosuudet ovat kasvaneet, kun taas keskipalkkaisten toimisto- ja tehdastöiden työvoimaosuudet ovat vähentyneet. Tämä 90-luvun puolivälistä alkanut kehitys selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijan Matti Mitrusen muistiosta.

Työmarkkinoiden polarisaatio tarkoittaa sitä, että työpaikat ovat lisääntyneet sellaisissa ammateissa, joissa ansaitaan korkeimpia ja matalimpia palkkoja, samalla kun keskipalkkaiset työpaikat ovat suhteessa vähentyneet. Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on laskenut vuosina 1995–2008 noin 12 prosenttiyksikköä. Eniten suhteellista osuuttaan hävinneitä keskipalkkaisia ammatteja ovat esimerkiksi konepajatyöntekijät, asentajat ja korjaajat, mikä heijastaa teollisuuden rakennemuutosta. Eniten työvoimaosuuttaan ovat kasvattaneet matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan erityisasiantuntijat.

Työmarkkinoiden polarisaatiota selittää parhaiten niin sanottu rutiinisuusteoria, jonka mukaan koneilla on korvattu työntekijöitä, joiden työ vaatii paljon toistoa. Toisto on ominaista juuri keskipalkkaisille, hävinneille ammateille.

Keskipalkkaisten työmahdollisuuksien vähenemisestä seuraava kasvava eriarvoisuus voisi pahimmillaan aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia, mutta ilmiön todellisia rasitteita on vielä vaikea arvioida. Suomen työmarkkinoiden rakenne on muuttunut, mutta työllisten määrä on joka tapauksessa kasvanut. Työpaikkojen syntyminen ei ole keskittynyt vain korkeasti koulutettuihin töihin, vaan matalapalkkaiset työtehtävät ovat yhtä lailla lisääntyneet.

Teknologinen muutos on vaikuttanut yhtä lailla myös matalapalkkaisiin ja vähän koulutusta vaativiin ammatteihin, mikä tarkoittaa, ettei kaikkien tarvitse olla huippukoulutettuja menestyäkseen työmarkkinoilla tulevaisuudessa.

Aineistona muistiossa on käytetty kattavaa Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa, joka on tarkkuudessaan kansainväliselläkin tasolla ainutlaatuinen aineisto työmarkkinoiden polarisaation tutkimiseen. Palkkarakennetilasto sisältää ammattiluokitukset kaksi- ja kolminumerotasoilla sekä yli 8750000 yksilö-vuosihavaintoa vuosina 1995–2008.

Lisätietoja:

VATT Viestintä, viestinta (at) vatt.fi

Julkaisu:

Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa
VATT Muistiot 33

Tiedote Tiedote Työmarkkinat ja koulutus polarisaatio työmarkkinat työn tarjonta