Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATT:n tutkimus: Julkisen sektorin sote-henkilöstöllä suuria alueellisia palkkaeroja

25.3.2022 Tiedote

Julkisen sektorin sote-henkilöstöllä on suurimmat palkat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ja pienimmät Etelä-Savon hyvinvointialueella. Perusterveydenhuollossa Helsingin palkat ovat lähes maan pienimmät, ilmenee VATT:n tänään julkaistusta tutkimuksesta.

Sairaala

Eri hyvinvointialueiden väliset sote-henkilöstön palkkaerot selvitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtioneuvostolle hyvinvointialueiden rahoitusmallin parantamiseksi.

Hyvinvointialueiden väliset palkkaerot jopa 6 prosenttia

Tutkimuksen kattava, noin 460 000 valtakunnallisen palkkatiedon suuruinen aineisto osoittaa eri hyvinvointialueiden sote-henkilöstön palkkojen erot: ”Kymenlaakson hyvinvointialueen palkat ovat maan keskiarvoa, josta poikkeamat ylöspäin ovat 4% ja alaspäin 2%. Kaikkiaan siis hyvinvointialueille siirtyvän sote-henkilöstön tuntipalkoissa on suurimmillaan kuuden prosentin alueelliset erot”, tiivistää VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen.

”Koska työvoimakustannukset ovat 69% sote-palveluiden yli 20 miljardin euron tuottamiskustannuksista, voi palkkaeroista aiheutua merkittäviä eroja alueiden palvelutuotannon hintaan”, kuvaa Lyytikäinen tutkimustulosten merkitystä sote-uudistukselle.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueelliset palkkaerot

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sektorien sisäisiä palkkaeroja hyvinvointialueiden välillä: ”Perusterveydenhuollon henkilöstölle maksetaan Pirkanmaata lukuun ottamatta parempaa palkkaa kaikkialla muualla maassa kuin Helsingissä. Helsinki jää noin kuuden prosentin verran jälkeen palkoissa verrattuna Itä-Uuteenmaahan ja Lappiin”, kertoo Lyytikäinen.

”Tulokset antavat osviittaa perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja viittaavat siihen, että ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ylitöillä ja paremmalla palkkauksella”, pohtii Lyytikäinen.

Erikoissairaanhoidossa tilanne on lähes päinvastainen. Palkat ovat Helsinkiä huonommat kaikkialla muualla maassa paitsi Uudenmaan hyvinvointialueilla.

Sosiaalitoimen henkilöstön palkoissa on myös merkittäviä eroja: ”Vanhustenhuollossa ja muussa sosiaalihuollossa Helsinki ja Uusimaa ovat palkkakärjessä ja muun maan tuntipalkat pääosin perässä jopa neljän prosentin verran”, selostaa Lyytikäinen tutkimustuloksia sosiaalitoimen osalta.   
Kun tarkastellaan yksityisen sektorin palkkaeroja, käy ilmi, että Helsingissä yksityisen sektorin sote-henkilöstön palkat ovat noin 5 prosenttia muuta maata korkeammat.

Ristiriita alueellisen tasa-arvon ja kustannusten hillitsemisen välillä

Palkkaerot vaikeuttavat sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamista: ”Palkkaerojen jättäminen huomioimatta olisi ongelma alueellisen tasa-arvon kannalta. Palkkaerojen huomioiminen taas olisi ongelma kustannusten hillitsemisen kannalta.

Jos valtio korvaisi palkkaerot täysin, johtaisi se siihen, ettei hyvinvointialueilla olisi kannustinta palkkamalttiin”, summaa Lyytikäinen perusongelman.

Valtioneuvostossa valmistellaan parhaillaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin parantamista.

Myös tutkimusraportti median saatavissa

VATT:n tutkijaryhmä (Teemu Lyytikäinen, Tanja Saxell, Markku Siikanen ja Max Toikka) kartoitti julkisen sektorin sote-ammattilaisten alueellisia palkkaeroja vuodet 2016-2018 käsittävän, laajan noin 460 000 palkkatiedon aineiston perusteella. Aineistossa ovat mukana lähes kaikki hyvinvointialueille siirtyvät sote-työntekijät. Vertailuryhmiä olivat mm. yksityisen sektorin sote-työntekijät ja julkisen sektorin muut kuin sote-työntekijät. Tutkimuksen tilaaja oli sosiaali- ja terveysministeriö ja sen on osa laajempaa, yhteistyössä THL:n kanssa tehtävää tutkimusta.

Median edustajat saavat halutessaan koko tutkimusraportin VATT:n viestinnästä Torsti Grönbergiltä (yhteystiedot alla).

Lisätietoja:

Alueelliset palkkaerot sosiaali- ja terveydenhuollossa - Lataa tutkimus

VATT:n johtava tutkija, tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen (+358 295 519 431 ja [email protected])

VATT:n viestintä / Torsti Grönberg (050 4636 859 ja [email protected]).

Markku Siikanen Max Toikka Tanja Saxell Teemu Lyytikäinen
Kunnat ja hyvinvointialueet Terveyspalvelut Tiedote Uutiset ja tiedotteet eriarvoisuus julkinen talous julkiset palvelut palkkaero sosiaali- ja terveyspalvelut terveydenhuolto työmarkkinat
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla