VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi
Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.
VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) nosti nämä kolme teemaa esille lausunnossaan valtiovarainministeriön asettamalle kasvutyöryhmälle. Työryhmän tarkoitus on tarjota tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin eväitä vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa julkista taloutta. VATT:n lausunnon laativat johtava tutkija Elias Einiö, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sekä johtava tutkija Hanna Pesola.
Yritystukien tehokkaampi käyttö
Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovaatioiden julkiset tuet lisäävät tutkimusten mukaan merkittävästi talouskasvua ja hyvinvointia. Yritystukien vaikuttavuuden tutkimukseen erikoistunut VATT:n johtava tutkija Elias Einiö esittelee yritystukien vaikuttavuuden lähtökohdat.
”Yritysten innovaatiotuilla on oikein toteutettuina merkittävä myönteinen vaikutus talouskasvuun. Tuet voivat olla suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettuja tai yleisiä verotukia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Osa nykyisistä yritystuista ei kohdistu aidosti tuottavuutta lisäävään toimintaan vaan päinvastoin ne ovat tuottavuuskasvua hidastavia, niin sanottuja säilyttäviä tukia. Yritystukien onnistunut uudelleen kohdentaminen olisi budjettineutraali tapa lisätä tuottavuutta, talouskasvua ja hyvinvointia. Tarkastelussa olisi syytä katsoa samanaikaisesti sekä yritysten suoria tukien että verotusta ja muuttaa kokonaisuutta uudistumista kannustavampaan suuntaan”, erittelee johtava tutkija Elias Einiö.
Työvoiman laadun parantaminen
Ripeä talouskasvu edellyttää osaavan työvoiman kasvua. Suomessa työvoima vähenee vauhdilla väestön voimakkaan ikääntymisen takia. Siksi työvoiman tarjontaa pitäisi pyrkiä kasvattamaan kaikin mahdollisin eri keinoin.
”Talouskasvu edellyttää työvoiman laadun parantamista. Se tarkoittaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä. Opiskelupaikkoja tulisi lisätä aloille, joiden työllisyyden odotetaan kasvavan. Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on kasvanut hitaammin kuin useimmissa muissa OECD-maissa”, toteaa tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Työvoiman määrän kasvattaminen
Koska syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisin keinoin, työikäisten määrää kannattaa pyrkiä kasvattamaan työperäisellä maahanmuutolla. Oleskelulupien saamista on jo sujuvoitettu, mutta erityisasiantuntijoita lukuun ottamatta oleskelulupien saaminen on vielä melko hidasta. Potentiaalista lisätyövoimaa ovat Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat, joista tutkimusten mukaan Suomeen jää noin 60 prosenttia.
”Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyydessä on parantamisen varaa. Tutkimusten perusteella kotouttamistoimet ovat olleet kustannustehokkaita julkisia investointeja, joiden voi odottaa maksavan itsensä takaisin säästyneiden tukien ja lisääntyneiden verojen kautta. Ongelmana on, että käytettävissä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitkä kotoutumista edistävät toimenpiteet toimivat parhaiten kenellekin. Luotettavin tapa saada tällaista tietoa olisi verrata vaihtoehtoisia kotoutumistoimenpiteitä hyvin suunniteltujen satunnaistettujen kokeiluiden avulla”, kertoo johtava tutkija Hanna Pesola.
Lausunto VM:lle
Elias Einiö
Hanna Pesola
Tomi Kyyrä
Elinkeinopolitiikka
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Työmarkkinat
Uutiset ja tiedotteet
Yritystoiminnan verotus ja sääntely
julkistalous
työmarkkinat
yritystuet
