Rahoituskorvausten yksityiskohdat tärkeitä sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta

5.4.2018 Uutinen Mika Kortelainen, Antti Saastamoinen, Tanja Saxell

Valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossaan VATT:n työryhmä painottaa rahoituskorvausten tärkeyttä valinnanvapausuudistuksen mahdollisten positiivisten ja negatiivisten vaikutusten kannalta.

Eri rahoitusmuotojen yhdistäminen

Valinnanvapautta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 16/2018) vähintään 2/3 suoran valinnan palveluntuottajien (pois lukien suun terveydenhuolto) saamista korvauksista tulee ns. kapitaatiomaksun eli asiakasmäärän perusteella tuottajille maksettavan tarvevakioidun kiinteän maksun kautta. Enimmillään 1/3 korvauksesta voidaan maksaa muilla perustein, kuten suorite- ja kannustinperusteisesti.

Kansainvälisten tutkimusten pohjalta voidaan todeta, ettei yhdellä rahoitusmuodolla ole mahdollista saavuttaa useita haluttuja tavoitteita. Pelkästään suoritteisiin perustuva malli johtaisi todennäköisesti suoritteiden määrän (ylihoito) ja kustannusten merkittävään kasvuun ja vastaavasti pelkkään kapitaatioon perustuva mallin heikkoutena olisi mahdollinen alihoito ja asiakkaiden valikointi. Tutkimuskirjallisuuden perusteella rahoitusmallissa onkin järkevää käyttää useita rahoitusmuotoja, ts. yhdistää ne ns. sekamalliksi (engl. mixed model), jotta voidaan taata sekä hoidon riittävä laatu että kustannussäästöt yhtäaikaisesti.

Kapitaatiokorvausten tarvevakiointi

Kapitaatiokorvausten yhtenä merkittävänä haasteena on se, että ne voivat kannustaa tuottajia kermankuorintaan eli valikoimaan asiakkaita, joiden keskimääräiset hoitokustannukset ovat korvauksiin nähden mahdollisimman alhaiset (Kortelainen ym. 2017). Ongelmaa voidaan lieventää hyvin toteutetulla tarve- tai riskivakioinnilla, joskin siitä on vaikeaa päästä kokonaan eroon.

Hallituksen esityksen mukaan kapitaatiomallin tarvetekijöinä huomioitaisiin asiakkaiden ikä, sukupuoli, sairastavuus, työssäkäynti sekä muut sosioekonomiset tekijät. Tässä vaiheessa on kuitenkin epäselvää esimerkiksi se kuinka hyvin korvausmallissa voidaan huomioida työterveyshuoltoa käyttävät asiakkaat ja korvaukset heistä. Käytännössä työterveyshuollon asiakkaista olisi välttämätöntä maksaa erisuuruiset korvaukset kuin asiakkaista, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Lisäksi korvausmallissa tulisi huomioida se, mitä palveluja työterveyshuolto kattaa kullakin asiakkaalla. Mikäli työterveyshuollon palveluita käyttäviä asiakkaita ei voida erottaa kapitaatiomallissa riittävän hyvin muista asiakkaista, tämä voi johtaa merkittävään asiakkaiden valikointiin sekä korkeampiin kustannuksiin päällekkäisten vakuutusten vuoksi.

Kannustinrahoitus

Rahoituskorvausten vaikutusten kannalta tärkeään rooliin nousevat myös mahdolliset kannustinkorvaukset. Kannustinrahoituksen rooli voi olla tärkeä, koska niiden avulla voidaan pienentää kapitaatiokorvausten riskiä siitä, että tuottajat tinkivät potilaalle tarpeellisen hoidon laadusta sekä kannustaa tuottajia panostamaan palvelujen vaikuttavuuteen. Toisaalta tutkimuskirjallisuuden perusteella kannustinkorvauksien vaikutukset terveyshyötyihin tai hoidon kustannuksiin ovat jossain määrin epäselviä, ja kannustinmallien huolelliseen suunnitteluun onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Kannustinrahoituksen suunnitteluun liittyvien haasteiden ja epäselvän tutkimusnäytön vuoksi kyseinen rahoitus tuleekin nähdä korkeintaan täydentävänä osana rahoituksen kokonaisuutta. Kannustinrahoitusta rakennettaessa voitaisiin kuitenkin kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, pystytäänkö rahoituksen avulla edistämään hoidon integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Lue koko lausuntomme:

VATT:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (3.4.2018)

Lausunnon kirjoittajat:

Mika Kortelainen, tutkimusohjaaja, johtava tutkija, 0295 519 421
Antti Saastamoinen, erikoistutkija
Tanja Saxell, erikoistutkija, 0295 519 460

Lue myös:

Kapitaatiomalli korvausmuotona terveydenhuollon tuottajille
(vertaisarvioitu artikkeli Lääkärilehdessä 23/2017)

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Uutinen Uutinen VATT julkiset palvelut julkisten palveluiden tehokkuus kannustimet kilpailu sosiaali- ja terveyspalvelut terveydenhuolto terveystaloustiede valinnanvapaus