Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Rahoituskorvausten yksityiskohdat tärkeitä sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta

5.4.2018 Uutinen Mika Kortelainen, Antti Saastamoinen, Tanja Saxell

Valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossaan VATT:n työryhmä painottaa rahoituskorvausten tärkeyttä valinnanvapausuudistuksen mahdollisten positiivisten ja negatiivisten vaikutusten kannalta.

Eri rahoitusmuotojen yhdistäminen

Valinnanvapautta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 16/2018) vähintään 2/3 suoran valinnan palveluntuottajien (pois lukien suun terveydenhuolto) saamista korvauksista tulee ns. kapitaatiomaksun eli asiakasmäärän perusteella tuottajille maksettavan tarvevakioidun kiinteän maksun kautta. Enimmillään 1/3 korvauksesta voidaan maksaa muilla perustein, kuten suorite- ja kannustinperusteisesti.

Kansainvälisten tutkimusten pohjalta voidaan todeta, ettei yhdellä rahoitusmuodolla ole mahdollista saavuttaa useita haluttuja tavoitteita. Pelkästään suoritteisiin perustuva malli johtaisi todennäköisesti suoritteiden määrän (ylihoito) ja kustannusten merkittävään kasvuun ja vastaavasti pelkkään kapitaatioon perustuva mallin heikkoutena olisi mahdollinen alihoito ja asiakkaiden valikointi. Tutkimuskirjallisuuden perusteella rahoitusmallissa onkin järkevää käyttää useita rahoitusmuotoja, ts. yhdistää ne ns. sekamalliksi (engl. mixed model), jotta voidaan taata sekä hoidon riittävä laatu että kustannussäästöt yhtäaikaisesti.

Kapitaatiokorvausten tarvevakiointi

Kapitaatiokorvausten yhtenä merkittävänä haasteena on se, että ne voivat kannustaa tuottajia kermankuorintaan eli valikoimaan asiakkaita, joiden keskimääräiset hoitokustannukset ovat korvauksiin nähden mahdollisimman alhaiset (Kortelainen ym. 2017). Ongelmaa voidaan lieventää hyvin toteutetulla tarve- tai riskivakioinnilla, joskin siitä on vaikeaa päästä kokonaan eroon.

Hallituksen esityksen mukaan kapitaatiomallin tarvetekijöinä huomioitaisiin asiakkaiden ikä, sukupuoli, sairastavuus, työssäkäynti sekä muut sosioekonomiset tekijät. Tässä vaiheessa on kuitenkin epäselvää esimerkiksi se kuinka hyvin korvausmallissa voidaan huomioida työterveyshuoltoa käyttävät asiakkaat ja korvaukset heistä. Käytännössä työterveyshuollon asiakkaista olisi välttämätöntä maksaa erisuuruiset korvaukset kuin asiakkaista, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Lisäksi korvausmallissa tulisi huomioida se, mitä palveluja työterveyshuolto kattaa kullakin asiakkaalla. Mikäli työterveyshuollon palveluita käyttäviä asiakkaita ei voida erottaa kapitaatiomallissa riittävän hyvin muista asiakkaista, tämä voi johtaa merkittävään asiakkaiden valikointiin sekä korkeampiin kustannuksiin päällekkäisten vakuutusten vuoksi.

Kannustinrahoitus

Rahoituskorvausten vaikutusten kannalta tärkeään rooliin nousevat myös mahdolliset kannustinkorvaukset. Kannustinrahoituksen rooli voi olla tärkeä, koska niiden avulla voidaan pienentää kapitaatiokorvausten riskiä siitä, että tuottajat tinkivät potilaalle tarpeellisen hoidon laadusta sekä kannustaa tuottajia panostamaan palvelujen vaikuttavuuteen. Toisaalta tutkimuskirjallisuuden perusteella kannustinkorvauksien vaikutukset terveyshyötyihin tai hoidon kustannuksiin ovat jossain määrin epäselviä, ja kannustinmallien huolelliseen suunnitteluun onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Kannustinrahoituksen suunnitteluun liittyvien haasteiden ja epäselvän tutkimusnäytön vuoksi kyseinen rahoitus tuleekin nähdä korkeintaan täydentävänä osana rahoituksen kokonaisuutta. Kannustinrahoitusta rakennettaessa voitaisiin kuitenkin kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, pystytäänkö rahoituksen avulla edistämään hoidon integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Lue koko lausuntomme:

VATT:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (3.4.2018)

Lausunnon kirjoittajat:

Mika Kortelainen, tutkimusohjaaja, johtava tutkija, 0295 519 421
Antti Saastamoinen, erikoistutkija
Tanja Saxell, erikoistutkija, 0295 519 460

Lue myös:

Kapitaatiomalli korvausmuotona terveydenhuollon tuottajille
(vertaisarvioitu artikkeli Lääkärilehdessä 23/2017)

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Uutinen Uutinen VATT julkiset palvelut julkisten palveluiden tehokkuus kannustimet kilpailu sosiaali- ja terveyspalvelut terveydenhuolto terveystaloustiede valinnanvapaus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla