VATT 2020-luvulle tultaessa: Kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta
Anni Huhtala on toiminut VATT:n ylijohtajana vuodesta 2015. Tänä aikana julkaisun laatua painottavat tutkimustoiminnan indikaattorit ovat kehittyneet suotuisasti. ”Ylijohtajan tehtävä on luoda sellaiset puitteet, että tutkimusta on hyvä tehdä”, Anni Huhtala kuvailee rooliaan VATT:lla.
Kansainvälistä ja korkeatasoista
Toimiessaan vielä MTT:n (nykyisen Luonnonvarakeskuksen) professorina vuonna 2007 Anni Huhtala osallistui kansainvälisen arviointipaneelin jäsenenä VATT:n tutkimuksen tieteelliseen arviointiin. Arvion mukaan kehitettävää oli paljon, mutta sekä VATT:ssa että valtiovarainministeriössä (VM:ssä) ymmärrettiin korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen merkitys.
- Arviointipaneelissa kävimme tuolloin päämiehen eli VM:n kanssa keskustelua tieteellisestä tutkimuksesta. Silloin löytyi yhteisymmärrys, että kyse on laadunvarmistuksesta. Tieteellisyys on VATT:lle riippumattomuuden tae: tutkimuslaitoksella ei ole omaa politiikan agendaa vaan työ täyttää taloustieteellisen tutkimuksen kriteerit, ja päätöksentekijät voivat luottaa tutkimusten olevan asiallisesti tehtyjä, Huhtala sanoo.
Anni Huhtala tuli VATT:n tutkimusjohtajaksi vuonna 2011, ja vuodesta 2015 hän on toiminut VATT:n ylijohtajana. Ylijohtajuus alkoi epävarmoissa tunnelmissa: Vuosia valmisteltu sektoritutkimuksen ja rahoituksen uudistus toteutui, ja myös VATT:n budjettia ryhdyttiin leikkaamaan.
- Uusi strategiamme lähti siitä, että me pärjäämme täydentävän rahoituksen kilpailussa tekemällä yhteiskunnallisesti tärkeää riippumatonta tutkimusta. Tutkimuksen suuntaaminen tämän päivän yhteiskunnan ongelmiin oli koko sektoritutkimuksen idea ja myös peruste sille, miksi valtio ylläpitää tutkimuslaitoksia, hän kertoo.
- Kun VATT on uskottava toimija ja teemme uskottavaa tutkimusta, niin VATT on myös houkutteleva työpaikka hyville tutkijoille. Meillä on innostuneita tutkijoita, jotka ovat taitavia ja osaavat asiansa. Kun tutkijoiden kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja päätöksentekoon on kunnossa, johtajan rooli motivoida ja osoittaa tutkimuslaitokselle suuntaa on oikeastaan aika helppo, Huhtala kuvailee VATT:n menestyksen taustoja.
Huhtalan johtamistapa on hyvin orgaaninen. Ylijohtajan on tehtävä selväksi, että VATT:ssa arvostetaan sellaista tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka on oleellista päätöksenteolle.
- VATT:lle hakeutuu julkistaloudesta ja talouspolitiikasta kiinnostuneita taloustieteilijöitä. On tärkeää kannustaa vattilaisia seuraamaan aikaansa ja alansa kehitystä ja tutkimaan ympäröivän maailman polttavia kysymyksiä. Ylijohtajan tehtävä on luoda sellaiset puitteet, että tutkimusta on hyvä tehdä, hän kuvailee rooliaan VATT:n johtajana.
Huhtala suoritti taloustieteen jatko-opintonsa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa. Nuorelle tutkijalle maineikkaassa yliopistossa tutkimuksen korkeasta tieteellisestä tasosta ja kansainvälisyydestä tuli itsestäänselvyyksiä ja sitä ne ovat edelleen VATT:ssa.
- Suomessa ja maailmalla on kova kilpailu resursseista ja hyvistä taloustieteen tutkijoista. Siksi on tosi hienoa, että olemme VATT:ssa onnistuneet rekrytoimaan lahjakkaita tutkijoita myös ulkomailta. Mikä parasta, tutkijoidemme ansiosta meillä on yhteistyöpartnereina huippututkijoita, jotka tutkivat politiikkarelevantteja kysymyksiä suomalaisilla aineistoilla, hän kuvailee VATT:n kansainvälisyyden laajaa merkitystä.
Koronavirus- pandemia on vaikuttanut kansainväliseen yhteistyöhön.
- Kansainvälinen kanssakäyminen on VATT:lle hyvin tärkeää. Yleensä vähintään yksi tutkija on ollut vuosittain vierailulla ulkomaisessa yliopistossa. Pahimmillaan korona rajoittaa vuorovaikutusta, ja erityisen hankalaa tämä on nuorille tutkijoille. Uran alkuvaiheessa on hyvä henkilökohtaisesti tutustua ihmisiin ja päästä verkostoihin, Huhtala painottaa.
Tutkimuslaitos ottaa tuloksillaan kantaa
Anni Huhtalan mielestä on tärkeää, että Suomessa on VATT:n kaltainen julkisen tahon rahoittama tutkimuslaitos, jota eivät ohjaa eri intressiryhmien näkökulmat. Hän on huolissaan kehityksestä, jossa viestintäkonsulttien odotetaan tuotteistavan tutkimustuloksia.
- Tutkimukselta vaaditaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mutta emmehän me voi mitenkään osoittaa kausaalisuutta VATT:n tutkimustulosten ja esimerkiksi eduskunnan päätösten välillä. Lopulliseen päätöksentekoon vaikuttaa niin moni asia. Meidän vastuumme päättyy siihen, kun päättäjät ovat tietoisia tuloksistamme, hän sanoo.
Huhtala pitää Twitteriä tärkeänä kanavana tutkimuslaitoksen viestinnälle, vaikka itse kaipaakin rauhallisempaa paikkaa analyysin esittelemiselle ja pitkäjänteisempää keskustelua.
- Sosiaalinen media on mullistanut viestintämaailman. Koska poliitikot ovat Twitterissä, niin siellä ovat myös politiikan toimittajat. Periaatteessa se on hirveän demokraattinen foorumi ja asiantuntijoilla on mahdollisuus nousta siellä näkyviin, hän pohtii.
Häntä kuitenkin epäilyttää Twitter tutkimuksen keskustelualustana. Monista asioista vallitsee suuri epävarmuus, mikä huutoäänestyksissä unohtuu.
- On kuitenkin hienoa, että VATT:n tutkijat osallistuvat Twitter-keskusteluun kertomalla meillä tehdystä tutkimuksesta ja osoittamalla, että monista asioista on tietoakin. Jos vain joku malttaisi siihen perehtyä, hän toteaa.
Omimmaksi opiksi ympäristötaloustiede
Opiskeluaikana Huhtalaa kiinnosti taloustieteessä erityisesti kehitysmaakysymykset, ympäristö, tasa-arvo ja naisten asema. Päästörajoitusten ja -verotuksen valikoituminen proseminaarin aiheeksi osoittautui kohtalokkaaksi valinnaksi, joka sitten pitkälti määritti myöhempiä kiinnostuksen kohteita tutkimuksessa.
- Jo perusopintovaiheessa kiinnostuin ympäristökysymyksistä taloustieteen näkökulmasta. Tämä kiinnostus varmaan määrittää sitä, miten olen maailmaa katsellut ja reflektoinut suhteessa talouspolitiikkaan ja talouteen, Anni Huhtala pohtii.
Huhtalaa kiehtoo taloustieteen abstrakti tapa jäsentää maailmaa.
- Taloustieteen lähtökohtana on hyvin yksinkertainen ajatus budjettirajoitteesta, jonka vuoksi ihmiset joutuvat tekemään valintoja. Meillä kaikilla on rajallinen määrä aikaa ja muita resursseja. Viime kädessä maapallollakin on rajallinen määrä luonnonvaroja, hän kuvailee.
Taloustieteilijöitä usein moititaan asioiden uhraamisesta tehokkuuden alttarille.
- Taloustiedettä ymmärretään vähän väärin. Tehokkuusajattelu on taloustieteen ytimessä, johtuen juuri resurssien niukkuudesta. Taloustieteilijöinä pohdimme miten yhteiskunnassa olisi parasta järjestää asiat rajoitteet huomioiden, jotta hyvinvointi maksimoituisi, hän selventää.
Mutta taloustiedekin kehittyy. Nykyään käyttäytymistaloustiede hyödyntää psykologian oppeja. Laajat väestötason aineistot puolestaan mahdollistavat käyttäytymisen havainnoinnin todellisissa talouden valintatilanteissa.
- Taloustieteen ytimessä ovat joustot eli abstraktiot siitä, miten muutoksiin reagoidaan: Jos palkat nousevat tai verotus kiristyy, miten työntekijät tai yrityksen reagoivat. Rekisteriaineistoja hyödyntäen nämä reaktiot voidaan kvantifioida. Taloustieteestä on hyötyä, kun suunnitellaan yhteiskunnallisia uudistuksia ja mietitään, miten kannusteiden pitäisi toimia, Huhtala sanoo.
Juuri abstrakti ajattelutapa kiehtoi Huhtalaa taloustieteessä.
- Mitä kauemmin olen alalla ollut, sitä enemmän olen alkanut arvostaa sitä, kuinka hienosti taloustieteen yksinkertainen teoriapohja kuitenkin jäsentää maailmaa. Taloustieteessä yhdistyvät yhteiskunnalliset asiat ja niiden analyyttinen matemaattinen kuvaus - voiko parempaa kombinaatiota olla?, hän kuvailee kiinnostustaan taloustieteeseen.
Taloustieteellisen tutkimuksen kannalta maailma muuttuu vain mielenkiintoisemmaksi.
- Osallistuin vuosi sitten tekoälyn filosofian johdantokurssille. On selvää, että AI tulee muuttamaan taloustiedettä. On jännittävää nähdä kuinka pian ja miten, Huhtala kertoo innostuneena.
Anni Huhtala
Uutinen
Uutiset ja tiedotteet
VATT
VATT 30 vuotta
vatt30
ylijohtajahaastattelut
