Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Valinnanvapausuudistuksen vaikutukset riippuvat rahoituskorvauksista

24.3.2017 Blogi Mika Kortelainen, Tanja Saxell, Antti Saastamoinen

Soten valinnanvapautta koskevassa keskustelussa ei olla vielä päästy tärkeään pihviin: palveluntuottajille maksettaviin korvauksiin.

Kuva: Antti KyllönenKuva: Antti Kyllönen

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausuudistukseen liittyvä keskustelu on ollut viime viikkoina kiivasta. Valmisteilla olevaa uudistusta ovat kritisoineet asiantuntijat ja poliitikot. Mediassa ja erinäisissä blogikirjoituksissa on esitetty kriittisiä näkemyksiä valinnanvapauden vaikutuksista niin kustannuksien hillintään kuin terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.  

Uudistusta kritisoivissa saati sitä puolustavissakaan näkemyksissä on toistaiseksi harvoin huomioitu rahoituskorvausten merkitys uudistuksen vaikutusten kannalta. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella kuitenkin tiedämme, että valinnanvapausuudistusten vaikutukset riippuvat keskeisesti palveluntuottajille maksetuista korvauksista.

Hallituksen esittämässä palvelutuottajien korvausjärjestelmässä valtaosa (vähintään 80 %) tuottajien saamista korvauksista tulee kapitaation eli tuottajille asiakasmäärän perusteella maksettavan tarvevakioidun kiinteän maksun kautta. Vaikka optimaalista kapitaation osuutta rahoituskorvauksista on vaikea, jollei mahdoton määrittää, korkealle kapitaation osuudelle löytyy hyviä perusteluja.

Mikäli kapitaation osuus olisi selkeästi alhaisempi ja tuottajien rahoitus riippuisi enemmän palvelusuoritteiden määrästä, riskinä olisi, että palvelutuottajat alkaisivat ylihoitaa asiakkaita ja siten kustannukset kasvaisivat. Näin voi käydä, kun tuottajat ansaitsevat sitä enemmän mitä enemmän palveluita he tuottavat asiakkailleen.

Toisaalta kapitaatio-osuuden ollessa korkeampi potilaiden hoidon kustannukset lankeavat enemmän tuottajien maksettavaksi (ks. esim. Glied, 2000). Tutkimusten perusteella tämä voi kannustaa tuottajia alihoitamaan potilaita sekä valikoimaan niin sanottuja helppoja potilaita, joiden hoitokustannukset ovat kapitaatiokorvauksiin nähden alhaiset (Brown ym., 2014; Glied, 2000). Huonoimmassa tapauksessa korvauksiin nähden sairaiden ja kalliiden potilaiden olisi vaikeata saada laadukasta palvelua kilpailullisilta, voittoa tavoittelevilta tuottajilta. Näiden riskien vuoksi onkin tärkeää, ettei rahoituskorvaus määräydy täysimääräisesti kapitaation mukaan, vaan että osa rahoituksesta määräytyy palvelusuoritteiden sekä laatu- ja vaikuttavuustekijöiden perusteella.

Ehkä vieläkin tärkeämpi rahoituskorvauksiin liittyvä yksityiskohta koskee kapitaatiorahoituksen tarvevakiointia. Mikäli tarve- tai riskitekijät eivät huomioi riittävän hyvin niitä potilaita, jotka käyttävät palveluita paljon, rahoituskorvaukset eivät riitä korvaamaan kalliimpien potilaiden hoitokustannuksia ja tuottajille voi syntyä kannustin terveiden potilaiden valikointiin. Käytännössä tarvevakiointia on hankalaa suunnitella niin, ettei asiakasvalikointia tapahtuisi tarvekorjauksesta huolimatta.

Esimerkiksi Brownin ym. (2014) tutkimuksen mukaan asiakkaiden omaan terveydentilaan (esim. diagnoosit) pohjautuvan tarvevakioinnin käyttöönoton seurauksena yritykseen listautui aikaisempaa sairaampia potilaita, joilla oli alhaisemmat kustannukset kunkin riskikategorian sisällä. Tämä viittaa siihen, että yritykset eivät enää valikoineet mahdollisimman terveitä asiakkaita sairaiden sijaan vaan korvauksiin nähden mahdollisimman kannattavia asiakkaita kunkin riskikategorian sisällä (ks. Brown ym. 2014).

Se, kuinka kannattavaa terveiden potilaiden valikointi on, riippuukin olennaisesti siitä, miten yksityiskohtaisella tasolla tarvevakiointi tehdään, eli miten tuottajille kompensoidaan esimerkiksi vanhempien ja/tai sairaampien asiakkaiden hoito.

Hallituksen lakiluonnoksen perusteella Suomessa kansallisia tarvetekijöitä olisivat ikä, sukupuoli sekä työssäkäynti. On epäselvää kuinka hyvin nämä tekijät huomioisivat potilaiden terveydentilan sekä palvelujen käytön tarpeen ja siten potilaiden hoidosta tulevat keskimääräiset kustannukset.

On myös tärkeää huomata, että palvelutuottajien saamilla korvausperusteilla on todennäköisesti vaikutusta siihen, mille alueille tai kaupunginosiin tuottajat tai heidän toimipisteensä sijoittuvat.

Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa Anell ym. (2016) havaitsivat että, tarvevakioitu kapitaatiorahoitus kasvatti yksityisten tuottajien määrää eniten niillä alueilla, joissa sairastavuus (ns. sairastuvuusindeksin mukaan) oli korkeaa. Toisin sanoen rahoitus kannusti tuottajia sijoittumaan alueille tai kaupunginosiin, joissa oli suhteessa enemmän sairaampia ja todennäköisesti hoitokustannuksiltaan kalliimpia asiakkaita. Yleisemmin tutkimustulokset osoittavat sen, kuinka merkittävä vaikutus rahoituskorvauksilla voi olla valinnanvapauden positiivisten tai negatiivisten vaikutusten kannalta. 

Valinnanvapausuudistuksen jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota palvelutuottajien rahoituskorvauksiin. Erityisesti olisi tärkeää pohtia sellaisia rahoituskorvauksia, jotka kannustavat tuottajia hyväksymään asiakkaat heidän taustastaan riippumatta sekä kannustaa tuottajia sijoittamaan palveluyksikkönsä myös sellaisille alueille tai kaupunginosiin, joissa on keskimäärin enemmän haastavampia asiakkaita.

Korvausperusteissa ja erityisesti tarvevakioinnissa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää demografisten tekijöiden ohella myös potilastason tietoja kansallisista terveydenhuollon tietojärjestelmistä ja rekistereistä. Oikeanlaisilla rahoituskorvausjärjestelmillä voidaan edesauttaa sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita, palveluiden tasapuolista saatavuutta sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista.
 

Lähteet:

Anell, A., Dackehag, M., Dietrichson, J. (2016) Does risk-adjusted payment influence primary care providers' decision on where to set up practice? Working Paper, Department of Economics, Lund University 2016:2.

Brown, J., Duggan, M., Kuziemko, I., Woolston, W. (2014) How does risk selection respond to risk adjustment? New evidence from the Medicare Advantage Program. American Economic Review, Vol. 104, s. 3335-3364.

Glied, S. (2000) Chapter 13 – Managed care. Handbook of Health Economics, Vol. 1, Part A, s. 707-754.

Mika Kortelainen Tanja Saxell
Blogi Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote kannustimet kilpailu sosiaali- ja terveyspalvelut terveydenhuolto terveystalous terveystaloustiede valinnanvapaus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla