Tutkimus: Siirtohinnoittelua käytetään osana voitonsiirtoa monikansallisissa yrityksissä – yhteiskunta menettää verotuloja
Monikansalliset yritykset käyttävät siirtohinnoittelua pienentääkseen verotaakkaansa, osoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimus. “Tulokseni viittaavat siihen, että eniten sääntöjen vastaista siirtohinnoittelua tehdään suurissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla on veroparatiisiyhtiö”, sanoo tutkija Marika Viertola VATT:sta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkija Marika Viertola on havainnut 9. tammikuuta 2024 julkaistussa tutkimuksessaan Transfer (mis)pricing of multinational enterprises: evidence from Finland, että siirtohinnoittelua hyödynnetään osana voitonsiirtoa myös Suomessa toimivissa monikansallisissa yrityksissä.
Siirtohinnoittelulla (transfer pricing) tarkoitetaan samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelua.
”Kansainvälisten sääntöjen mukaan siirtohinnoittelun tulee olla markkinaehtoista – eli tuotteen tai palvelun hinnan yrityksen sisällä tulee olla sama, kuin hinta olisi kolmannelle osapuolelle”, selittää Marika Viertola.
Siirtohintojen manipulointi yrityksen eduksi (transfer mispricing) sen sijaan on verovälttelyä, jonka takia yhteiskunta menettää verotuloja.
Viertola osoittaa tutkimuksessaan, että myös Suomessa toimivat kansainväliset konsernit manipuloivat siirtohintojaan siirtääkseen voittojaan matalamman verotuksen maihin.
”Tutkimuksessani esitän todisteita siitä, että suomalaiset monikansalliset yritykset alihinnoittelevat vientiään alhaisen verotuksen kohdemaihin. Tällä tavalla yritykset saavat veroetua, kun suurempi osa konsernin voitoista verotetaankin matalammalla veroasteella”, Viertola sanoo.
Laaja aineisto vuosilta 2013–2019
Siirtohinnoittelu vaikuttaa olennaisesti monikansallisten yritysten verotukseen. Mihin valtioon yrityksen tulot ja menot kertyvät, määrää sen, missä valtiossa myös voittojen ja tappioiden verotus tapahtuu.
Marika Viertolan tutkimuksessa on tarkasteltu Suomessa toimivien yritysten harjoittamaa ulkomaankauppaa laajasti vuosina 2013–2019. Tutkimuksen päätarkasteluotos sisältää yli 400 000 vientiä. Otos on rajattu vienteihin, joissa viejänä on monikansallinen yritys eli yritys, jolla on vähintään yksi ulkomainen tytäryhtiö. Otos koostuu yli 1000 yrityksestä, jotka vievät tuotteita 135 maahan. Käytännössä tutkimus kattaa koko Suomen merkittävän tavaraviennin kuuden vuoden tarkastelujaksolla.
Pelkällä siirtohinnoittelulla saavutettu veroetu ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan kovin suuri.
“Tutkimuksessa tekemieni alustavien laskelmien mukaan yritykset, joilla on sekä vientejä että tytäryhtiö matalan verotuksen maassa, pienentävät Suomessa maksettavaa yhteisöveroaan vuosittain alle prosentin siirtohinnoittelun avulla”, Viertola sanoo.
Suomen vero keskitasoa
Erot yritysverojen tasossa eri maissa toimivat kannustimena sääntöjen vastaiselle siirtohinnoittelulle. Suomessa yritysten maksama yhteisövero laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014 (aiemmin taso oli 24,5 prosenttia). Suomen yhteisöveroasteen voi sanoa olevan tällä hetkellä karkeasti eurooppalaista keskitasoa.
”Yhden prosenttiyksikön lisäys yhteisöverojen erotukseen vähentää vietävien tuotteiden yksikköhintaa 1,2 prosenttia yrityksissä, joilla on tytäryhtiö viennin kohdemaassa. Kontrolliryhmänä toimivat yritykset, joilla ei ole tytäryhtiötä kyseisessä maassa. Tämä osoittaa yritysten alihinnoittelevan vientejään maihin, joissa niillä on tytäryhtiö”, Viertola selittää.
Eniten siirtohintoja alihinnoitellaan kooltaan suurissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla on veroparatiisiyhtiö.
”Tämä on tutkimukseni päätulos, joka koskee kaikkia yrityksiä. Teen erilaisia heterogeenisyystarkasteluja. Niiden perusteella suuremmat yritykset alihinnoittelevat siirtohintojaan enemmän. Lisäksi tutkimukseni osoittaa, että jo pelkkä tytäryhtiön olemassaolo veroparatiisissa voi viitata siihen, että konsernissa harjoitetaan aktiivista verosuunnittelua, mahdollisesti myös verovälttelyä”, Viertola kertoo.
Voitonsiirto on laajempi kokonaisuus
Vaikka tutkimuksen tulokset viittaavat yritysten siirtävän voittojaan, tavaraviennin siirtohinnoittelu ei ole voittojen siirtämisen kokonaisuudessa kovin merkittävä keino.
Voitonsiirto (profit shifting) on ilmiö, jossa monikansalliset yritykset siirtävät voittojaan matalan verotuksen maihin pienentääkseen verotaakkaansa.
Marika Viertola on selvittänyt aiemmassa tutkimuksessaan myös yritysten kokonaisvoitonsiirtoa Pohjoismaissa.
”Siinä pyrittiin tutkimaan voitonsiirtoa katsomalla, miten pohjoismaisten monikansallisten yritysten ulkomaiset tytäryhtiöt reagoivat veroasteessa tapahtuviin muutoksiin. Kävi ilmi, että yrityksen mukauttavat voittojaan veroasteen mukaan. Eli kun veroaste maassa nousee, yritysten voitot ennen veroja laskevat. Voittoja puolestaan vastaavasti raportoidaan enemmän maissa, joissa veroaste on laskenut.”
Lisätietoa löytyy Viertolan tutkimuksesta pohjoismaisten monikansallisten yritysten voitonsiirrosta (toukokuu 2023).
Siirtohinnoittelua on vaikea valvoa
Siirtohinnoittelua koskee lähes kaikissa teollisuusmaissa samantyyppinen lainsäädäntö, joka perustuu OECD:n sääntelyyn. Sääntöjen vastaisen tai laittoman siirtohinnoittelun todistaminen on viranomaisille tällä hetkellä ongelmallista. Verottajan voi olla käytännössä hyvin vaikea saada selville, onko sääntöjen vastaista eli ei-markkinaehtoista siirtohinnoittelua tapahtunut.
”Kolmansien osapuolien hintojen määrittely voi olla verottajalle todella vaikeaa. Verottaja ei näe, millä hinnalla tytäryhtiö myy tuotteensa eteenpäin. Kuinka paljon voittoa jokin tuote oikeasti tekee? Palvelujen ja patenttien hintojen määrittely on vieläkin vaikeampaa. Myös näiden aiheiden tutkiminen on hankalaa aineistojen saatavuuden vuoksi”, kertoo Marika Viertola.
Raportti:
Marika Viertola (2024). Transfer (mis)pricing of multinational enterprises: evidence from Finland. VATT Working Papers 162.
Marika Viertola
Tiedote
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
Yritystoiminnan verotus ja sääntely
kansainvälinen kauppa
markkinat
monikansalliset yritykset
vienti
yritykset
