Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Näyttöä pohjoismaisten monikansallisten yritysten voitonsiirrosta

16.5.2023 Tiedote

Pohjoismaiset monikansalliset yritykset reagoivat tytäryhtiöidensä sijaintimaiden yhteisöveroasteessa tapahtuviin muutoksiin ja siirtävät voittojaan alhaisemman verotuksen maihin. Yhteisvaluutta helpottaa suomalaisyritysten voitonsiirtoa euroalueen sisällä.

satama Helsinki

Maiden väliset erot verotuksessa kannustavat monikansallisia yrityksiä siirtämään voittojaan kevyemmän verotuksen maihin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitetään, miten muutokset tytäryhtiöiden sijaintimaiden yhteisöveroasteessa vaikuttavat pohjoismaisten monikansallisten yritysten näissä maissa raportoimiin voittoihin ennen veroja. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia monikansallisia yrityksiä ja heidän ulkomaisia tytäryhtiöitään vuosina 2012–2017.

Tutkimuksen perusteella yhden prosenttiyksikön korotus ulkomaisen tytäryhtiön ja emoyhtiön yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee tytäryhtiön sijaintimaassa raportoituja voittoja 0,7–1,3 prosentilla.

"Tutkimuksen perusteella pohjoismaiset monikansalliset yritykset näyttäisivät siirtävän voittoja matalamman verotuksen maihin", tutkija Marika Viertola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta tiivistää tutkimuksen tulokset.

Yhteisvaluutta ja EU:n sisämarkkinat helpottavat voitonsiirtoa

Yritykset, joiden emoyhtiön sijaintimaa oli euromaa Suomi, reagoivat tytäryhtiöiden sijaintimaissa tapahtuviin yhteisöveronmuutoksiin muita pohjoismaisia yrityksiä voimakkaammin. Ilmiö korostuu tytäryhtiöissä, jotka sijaitsevat myös euromaissa.

Yhden prosenttiyksikön korotus yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee suomalaisten tytäryhtiöiden raportoimia voittoja 2,7 prosentilla. Kun myös tytäryhtiö sijaitsee euromaassa, laskevat voitot ennen veroja yli 3 prosentilla.

"Yritykset, joiden kotipaikka on euromaassa, hyötyvät eurosta ja EU:n sisämarkkinoista: Euro poistaa voitonsiirtoon liittyvän valuuttakurssiriskin ja sisämarkkinat tullimaksut. Jäsenvaltioiden välillä on myös merkittäviä eroja yhteisöveroasteessa. Yrityksillä on sekä mahdollisuuksia että kannustimia siirtää voittoja", Marika Viertola kertoo.

Tarve kattavammalle kansainväliselle veroaineistolle

Tutkimuksen antamat arviot yhteisöveronmuutosten vaikutuksista voitonsiirtoon ovat todennäköisesti aliarvioita. Haasteena tutkimuksessa ovat aineistojen rajoitteet. Tutkimuksessa käytetystä aineistosta vain 0,7 prosenttia havainnoista tulee veroparatiiseista. Suuret konsernit ovat olleet velvollisia raportoimaan veroviranomaisille maakohtaisesti toiminnoistaan EU:ssa vuodesta 2017 alkaen, mutta Suomessa näitä maakohtaisen raportoinnin aineistoja ei ole vielä saatu tutkimuskäyttöön.

"Tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että suomalaiset yritykset osallistuvat voitonsiirtoon. Ilmiön laajuuden kartoittamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden arvioimiseksi tarvitaan tarkempaa ja kattavampaa aineistoa suomalaisten konsernien tytäryhtiöistä", sanoo Marika Viertola.

Aikaisempien tutkimusten perusteella voitonsiirto ja siitä aiheutuva veropohjan rapautuminen vähentäisivät vuotuisia yhteisöverotuloja maailmanlaajuisesti 10 prosentilla ja 8–13 prosentilla Pohjoismaissa.

Kansainvälisen verotuksen periaatteena on, että verot maksetaan siellä, missä voitto ja arvo syntyvät. Voitonsiirto on usein lainmukaista verosuunnittelua, jossa verovelvollinen valitsee verolainsäädännön mukaisista toimintatavoista sen, josta seuraa pienimmät verot. Haitallisella voitonsiirrolla viitataan verosuunnittelustrategioihin, jotka hyödyntävät keinotekoisin järjestelyin esimerkiksi eri valtioiden verosäännösten aukkoja ja keskinäistä yhteensopimattomuutta. Tutkimuksessa käytetyllä aineistolla ei ole mahdollista tarkastella sitä, miltä osin havaittu voitonsiirto oli lainmukaista verosuunnittelua ja miltä osin ei.

Raportti:
Marika Viertola (2023) Profit shifting of multinational enterprises: evidence from the Nordics. VATT Working paper 155.

Lisätietoja:    
Tutkija Marika Viertola, VATT, puh. 0295 519 516, [email protected]

Marika Viertola
Elinkeinopolitiikka Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Yritystoiminnan verotus ja sääntely kansainvälinen yritysverotus verotus yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot