Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
Sähköinen resepti paransi potilaiden lääkityksen hallintaa ja johti lääkehoidon laadun paranemiseen. E-reseptin ansiosta haitallisten lääkeyhdistelmien määrääminen väheni merkittävästi maaseutumaisissa kunnissa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Kuvituskuva
VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Pennsylvanian yliopiston (University of Pennsylvania) tutkijoiden laajoihin rekisteriaineistoihin pohjautuva tutkimus osoittaa sähköisen reseptin hyödyt lääkehoidon laadun parantamisessa. Lääkemääräysten tallentuminen kansalliseen sähköiseen reseptitietokantaan helpottaa terveydenhuollon toimijoiden välistä tiedonkulkua niin, että lääkevirheet ja haitalliset lääkeyhdistelmät voidaan välttää.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yleisen verenohennuslääkkeen varfariinin käyttäjiä ja heille määrättyjä tulehduskipulääkereseptejä vuosina 2007-2014. Varfariinin ja tulehduskipulääkkeidenyhdistelmä on yksi yleisimmistä haitallisista lääkeyhdistelmistä. Hoitosuositusten perusteella näitä lääkkeitä ei tulisi käyttää yhtäaikaisesti kasvaneen verenvuotoriskin vuoksi.
- Tutkimuksemme on selvä osoitus e-reseptin mahdollisuuksista parantaa lääkehoidon laatua. Maaseutumaisissa kunnissa haitallisten lääkeyhdistelmien reseptimääräykset vähenivät merkittävästi uudistuksen myötä, erikoistutkija Tanja Saxell VATT:sta toteaa.
Lääkehoidon laadussa suuria alueellisia eroja
Varfariinin ja tulehduskipulääkkeiden yhteiskäyttö oli aineiston perusteella yleistä ennen e-reseptin käyttöönottoa. Haitallisten lääkeyhdistelmien osuus kuntatasolla oli tällöin keskimäärin 6 prosenttia ja lääkehoidon laadussa oli suuria alueellisia eroavaisuuksia (2-19 prosenttia). Heikoimpaan neljännekseen kuuluvista kunnista peräti 80 prosenttia oli maaseutumaisia kuntia.
Tutkimuksen perusteella e-reseptin käyttöönotto vähensi haitallisten varfariini- ja tulehduskipulääkeyhdistelmien määräyksiä peräti 35 prosentilla maaseutumaisissa kunnissa. Muutos johtuu erityisesti erikoistumattomien lääkäreiden antaman lääkehoidon laadun paranemisesta näissä kunnissa. Kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa vastaavia hyötyjä ei havaita.
- Tulokset voivat selittyä osittain alueellisilla eroilla lääkäreiden kokemuksessa ja tiedoissa. Erikoislääkäreiden puute suurten kaupunkien ulkopuolella vaikuttaa paitsi hoidon saatavuuteen myös lääkäreiden mahdollisuuksiin konsultoida erikoislääkäreitä, tohtorikoulutettava Mikko Nurminen Turun yliopistosta pohtii.
E-resepti parantaa tiedonkulkua lääkäreiden välillä
Sähköinen reseptijärjestelmä yhtenäistää eri toimijoiden käytössä olevia tietoja potilaiden lääkityksestä. Tutkimus osoittaa, e-resepti parantaa tiedonkulkua potilasta hoitavien lääkäreiden välillä. Maaseutumaisissa kunnissa sähköinen resepti vähensi haitallisten lääkeyhdistelmien määräämistä merkittävästi, kun nämä lääkemääräykset tulivat eri lääkäreiltä. Vaikka parantunut tiedonkulku helpottaa päätöksentekoa ja koordinaatiota, on nykyjärjestelmässä tulosten valossa vielä parantamisen varaa.
- Nykyinen järjestelmä voisi hyötyä lisäominaisuuksista, jotka helpottaisivat ajantasaisen kokonaislääkityksen seurantaa ja tukisivat haitallisten lääkeyhdistelmien ehkäisyä nykyistä paremmin, tutkijatohtori Liisa T. Laine Pennsylvanian yliopistosta toteaa.
- Suomen terveydenhuolto- ja informaatiojärjestelmät ovat pirstaleisia. Myös lääkäreiden saatavuus ja pysyvyys vaihtelee alueellisesti. Tutkimuksemme perusteella terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistäminen kansallisella tasolla on merkittävä keinohoidon laadun varmistamisessa, erityisesti harvaanasutuilla alueilla, tutkijat sanovat.
Suomi on yksi maailman johtavista maista terveydenhuollon sähköisessä tiedonhallinnassa ja digitalisaatiossa. Kansalliseen reseptitietokantaan perustuva sähköinen e-reseptijärjestelmä on hyvä esimerkki tästä.
E-resepti otettiin Suomen kunnissa käyttöön vaiheittain vuosina 2010-2014.
- Käyttöönoton vaiheittaisuus mahdollistaa lääkehoidon laadun vertailun muuten samankaltaisissa kunnissa, joissa uudistus toteutettiin eri ajankohtina. Näin e-reseptin vaikutuksista saadaan luotettavaa tietoa, professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Tutkimus:
Petri Böckerman, Liisa T. Laine, Mikko Nurminen ja Tanja Saxell (2020) Information Integration, Coordination Failures, and Quality of Prescribing. VATT Working Papers 135.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Tanja Saxell, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. +358 295 5192 460
Tutkijatohtori Liisa T. Laine, University of Pennsylvania, p. +1 607 901 8474
Tohtorikoulutettava Mikko Nurminen, Turun yliopisto
Professori Petri Böckerman, Jyväskylän yliopisto, p. 0400 913189
Tanja Saxell
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Terveyspalvelut
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
julkiset palvelut
julkisten palveluiden tehokkuus
lääkehaitta
lääkemarkkinat
sosiaali- ja terveyspalvelut
sähköinen resepti
terveydenhuolto
terveystalous
terveystaloustiede
