Tutkimuksella älyn voittoon
20.11.2018 Blogi Anni Huhtala
Tutkimusinvestoinneilla halutaan luoda vaurautta; turvata hyvää elämää ja mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, millaiseen tutkimukseen tulisi panostaa, kirjoittaa Anni Huhtala.
Kuva: Gerard's World (Flickr, CC BY-NC-ND 2.0)
Mitä kirjainpari T & K – tutkimus ja kehitys – tuo mieleen? Osaamisen. Edistyksen. Uudistumisen? Tutkimukseen ja kehittämistyöhön liittyy yleensä jotain myönteistä. Ainakin ammattitutkijan mielestä.
Mutta meillä Suomessa T & K on assosioitunut murheeksi. On kannettu huolta siitä, että tutkimus- ja kehittämisrahoitusta on leikattu niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, mitä tutkimukseen ja kehitystyöhön panostamisella tavoitellaan.
Tutkimusinvestoinneilla halutaan luoda vaurautta; turvata hyvää elämää ja mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Tutkimus voi tuoda älyn voittoon. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, millaiseen tutkimukseen tulisi panostaa.
Yksi tapa tyypitellä tutkimusta on tehdä ero perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Perustutkimusta tehdään tiedon ja yleisen ymmärryksen kasvattamiseksi aiheesta tai asiasta, johon ei liity mitään etukäteiskäsitystä erityisestä sovellettavuudesta. Soveltava tutkimus sen sijaan vastaa suoraan johonkin havaittuun erityistarpeeseen, kysymykseen, joka pitää ratkaista.
Silloin kun yksityisillä yrityksillä tai valtioilla ei ole tutkimusrahaa rajatta käytettävissä, pitää päättää, minkä verran tulisi panostaa perus- ja toisaalta soveltavaan tutkimukseen. Tätä on pohtinut mm. Chicagon yliopiston professori Ufuk Akcigit kollegoineen äskettäisessä taloustieteellisessä tutkimuksessa.
Yhdysvaltojen ja Ranskan kaltaisissa tutkimukseen panostavissa suurissa maissa noin puolet koko tutkimusinvestoinneista suuntautuu perustutkimukseen. Ehkä yllättävänkin iso osa perustutkimuksesta näissä maissa tehdään yksityisissä yrityksissä, noin 15-20 %. Toki mitä isompi ja monialaisempi yritys on, sitä enemmän sen T & K -osastolla tehdään myös perustutkimusta. Mutta onko tämä optimaalinen tilanne?
Akcigitin ja kumppaneiden viesti on, että yhteiskunnan varoja tulisi satsata paljon enemmän perustutkimukseen kuin soveltavaan. Heidän perustelunsa on, että perustutkimuksen hyödyt läikkyvät yrityskenttään laajasti ja perustutkimus myös hyödyttää yritysten oman soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden tuottavuutta.
Päätöksentekijä, joka miettii, miten T & K -tuet tulisi jakaa, saa myös selvän varoituksen. Vaarana on, että soveltavaan tutkimukseen yli-investoidaan. Silloinkin kun lopullisena tavoitteena ovat hyödylliset ja hyödynnettävät innovaatiot, yhteiskunnan on paras täyttää tehtävänsä perustutkimuksen tukijana, koska siitä roolista hyötyvät viime kädessä kaikki. Myös ne yritykset, jotka laiminlyövät tutkimuspanostuksen.
Mikä olisi se Suomen innovaatiopoliittinen resepti, joka loisi uskoa älyn voittoon?
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 19.11.2018
Anni Huhtala
Blogi
Tiedote
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
hyvinvointi
innovaatiopolitiikka
innovaatiot
investoinnit
tutkimus&kehitys
