Tavoitteena syrjimätön työelämä: tutkittua tietoa nykytilasta ja keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Hankkeen ajankohta : 2020 - 2022

Tutkimuksessa tarkastellaan syrjintää Suomalaisilla työmarkkinoilla. VATT:n/PTn osuudessa tehdään kirjallisuuskartoitus rekrytointisyrjinnän vähentämiseen pyrkivien interventioiden vaikuttavuudesta. Lisäksi projektissa tehdään yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa ja toteutetaan kokeilu syrjinnän vähentämiseksi ja arvio sen vaikuttavuudesta. Lisäksi projektin THLn osuudessa tarkastellaan syrjinnän yleisyyttä ja tilannekuvaa hyödyntäen useita eri suomalaisia rekisteri ja kyselyaineistoja käyttäen.

nappulat

Oikeus elää ilman syrjintää on kirjattu sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin että kansalliseen lainsäädäntöön. Yhdenvertaisuuden periaate on määritelty Suomen perustuslaissa, ja sillä tarkoitetaan syrjinnän kieltoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki (6 §) kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain ja yhdenvertaisuuslain lisäksi syrjinnän kieltoa tarkennetaan myös rikoslaissa ja tasa-arvolaissa.

Väestötutkimukset ja kokeelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että syrjintää ilmenee eri tilanteissa työelämässä. Samaan aikaan suomalainen työvoima muuttuu jatkuvasti monimuotoisemmaksi, mikä nostaa syrjinnän potentiaalisia yhteiskunnallisia kustannuksia. Jotta kaikki tuottavat resurssit saadaan tehokkaasti hyödynnettyä ja syrjinnän aiheuttamaa eriarvoisuutta vähennettyä, on päätöksentekijöiden pyrittävä arvioimaan työelämässä tapahtuvan syrjinnän laajuutta ja keinoja sen vähentämiseen. Syrjintä työelämässä vaikuttaa merkittävästi syrjityn ihmisen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin toteuttaa toivomaansa työuraa. Syrjintää koskevalle tiedolle on tarvetta sillä, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintakertomuksessa (2018) arvioidaan, että suuri osa syrjinnästä jää piiloon. Myös esimerkiksi moniperusteisen syrjinnän tunnistamisessa on selviä puutteita (Oikeusministeriö 2019).

Tässä tutkimuksessa oli kaksi keskeistä osaa, joiden tavoitteena oli tuottaa päätöksentekijöille tietoa syrjinnästä työelämässä ja keinoista yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ensimmäisessä osassa selvitettiin työelämässä esiintyvän syrjinnän yleisyyttä ja ajankohtaista tilannetta tilasto-, viranomais- ja väestötutkimusaineistojen pohjalta. Syrjintää tarkasteltiin eri perusteiden näkökulmasta (esim. ikä, sukupuoli, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vamma, terveydentila tai muu henkilöön liittyvä syy). Toisessa osassa selvitettiin erityisesti työnhaussa ja rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää.

Lisäksi tutkimuksessa esitetään tutkimuskirjallisuuden pohjalta johtopäätöksiä syrjinnästä ja mahdollisista syrjinnän vastaisten keinojen vaikuttavuudesta. Lisäksi kuvataan, kuinka erityisesti anonyymi rekrytointi voidaan käytännössä toteuttaa suomalaisissa rekrytointijärjestelmissä ja kuinka sen vaikutuksia voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti.

Tuomo Virkola [email protected]

Tuomo Virkola Tulonjako ja eriarvoisuusTuomo VirkolaTyömarkkinatTyömarkkinat ja koulutusValtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta (VN TEAS)