Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATTin perustamisvaiheet: työtä talouspoliittisen päätöksenteon taustalla

27.10.2020 Uutinen

Niin 1970-luvun talouskriisissä kuin 1990-luvun lamassakin ikäviä poliittisia päätöksiä saatiin tehtyä vasta selkä seinää vasten ja samalta näyttää meno nykypäivänäkin, sanoo Seppo Leppänen. Talousneuvoston pitkäaikainen pääsihteeri vaikutti vahvasti myös VATTin perustamisvaiheissa.

Seppo Leppänen.

Seppo Leppänen tietää mistä puhuu, sillä hän seurasi aitiopaikalta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista sekä talouden nousuja ja laskuja 1970-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Hänen vastikään julkaistu muistelmateoksensa Ajopuusta mallioppilaaksi. Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen avaa näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja talouspoliittiseen päätöksentekoon.

Talouspolitiikan ytimessä

Taloustieteen pariin ja talouspolitiikan näköalapaikalle maalaispoika Pohjois-Karjalan Nurmeksesta päätyi osittain sattumalta.

– Kotiseudulla tein metsähommia ja alun perin ajatuksena oli lähteä opiskelemaan maatalous- ja metsätieteelliseen. Sinne kuitenkin oli liian huonot paperit, joten valinta muodostui juridiikan ja taloustieteen välillä. Taloustiede oli näin jälkeen päin ajateltuna hyvä valinta.

Ensimmäinen työpaikka nuorelle taloustieteilijälle löytyi Suomen Pankin taloustieteellisestä tutkimuslaitoksesta.

– Suomen Pankissa tein rahoitustilastojen suunnittelua nelisen vuotta. Siinä heräsi kiinnostus talouspolitiikan seurantaan ja tutkimustyö jäi vähän taka-alalle, vaikka lisensiaatin työn samalla teinkin.

Leppäsen työura jatkuikin talouspolitiikan tekemisen ytimeen ja Talouden suunnittelukeskus TASKUun, joka teki talouspoliittiseen päätöksentekoon liittyvää selvitystyötä ja toimi myös talousneuvoston sihteeristönä. Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin, joka tarkastelee kansakunnan menestymisen kannalta keskeisiä talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.

VATT perustettiin tuottamaan korkealaatuista taloustieteen tutkimusta

Lokakuussa 1990 TASKU ja valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö SUSI yhdistettiin ja muodostettiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Leppänen oli 1989 aloittanut TASKUn johtajana ja hoiti VATTin ylijohtajan virkaa ensimmäisen vuoden ajan, sillä tehtävään valittu Reino Hjerppe ei heti päässyt aloittamaan uudessa virastossa. Myöhemmin Leppänen toimi VATTin tutkimusjohtajana ja vielä uudestaan ylijohtajana Hjerppen parivuotisen virkavapaan aikana.

– Erkki Liikanen oli VATTin perustamisen aikoihin valtiovarainministerinä. Hänen näkemyksensä oli, että organisaatiot pitäisi yhdistää. Taustalla oli ajatus tutkimuslaitoksesta ja korkealaatuisesta taloustieteen tutkimuksesta, Leppänen muistelee.

Leppänen teki VATTin alkuvaiheissa paljon työtä tehtävien organisoinnissa ja organisaatiokulttuurien yhteensovittamisessa. VATTissa tehtiin pitkän ajan kehitysarvioita ja laajoja talouspolitiikan taustaselvityksiä ja työ talousneuvoston parissa jatkui. Lisäksi tutkittiin globalisaatiota ja käytiin keskustelua sen merkityksestä Suomelle.

– Toisen ylijohtajasijaisuuteni jälkeen sattui sellainen hyvä sauma, että talousneuvoston pääsihteerin tehtävä päätettiin erottaa VATTin johtotehtävistä. 1995 eteenpäin keskityin kokonaan talousneuvoston työhön, mikä mahdollistikin entistä läheisemmän yhteistyön talousneuvoston puheenjohtajan eli pääministerin kanssa.

Erityisellä lämmöllä Leppänen muistelee Paavo Lipposen pääministeriaikaa 1995-2003.

– Lipponen piti talousneuvoston työtä ja sen kehittämistä arvossa. Hän oli pääministerinä ollessaan ainoastaan kahdesti pois talousneuvoston kokouksista.

Laman opit

Talousneuvoston työssä Leppänen seurasi näköalapaikalta käytännön talouspoliittista päätöksentekoa ja toi itsekin aktiivisesti näkemyksiään esiin erilaisten raporttien ja lehtikirjoitusten muodossa.

– 1989 talousneuvosto määräsi perustetavaksi työryhmän selvittämään vaihtotaseen ongelman Suomessa. Olin silloin ollut yhden päivän TASKUn johtajana. Teimme selvityksen, jossa käytiin läpi, millaiseen kriisiin Suomi oikein voisi joutua. Julkaisuaikaan raporttia ei oikein otettu tosissaan, mutta lopulta laman todellisuus oli paljon karumpi kuin mitä raportissa olimme kuvanneet.

Yksi Leppäsen muistelmateoksen aiheista onkin Suomen ajautuminen 1990-luvun alun lamaan ja siitä selviäminen. Näitä vaiheita hän todisti lähietäisyydeltä VATTissa ja talousneuvostossa. 1989 vaihtotaseraportin lisäksi hän osallistui kriisin ratkaisu- ja korjaustoimiin raporttien ja selvitysten tekijänä ja työryhmien vetäjänä.

– Sekä 1970-luvun talouskriisissä että 1990-luvun lamassa ikäviä päätöksiä viivytettiin ihan viime tippaan, kunnes niitä jouduttiin tekemään selkä seinää vasten. Sitten kun on paljon työttömyyttä ja aliresursointia, joudutaan päätösten tuloksia odottamaan jonkin aikaa.

Globaalissa taloudessa ei myöskään voi pysähtyä nauttimaan työn hedelmistä, sillä maailma menee jatkuvasti eteenpäin.

– Ennen 1990-luvun lamaa lähtökohdat olivat hyvät: devalvaatioiden ansiosta Suomen hintakilpailukyky oli hyvä ja julkinen talous hyvällä tolalla, mutta 1991 mennessä tämä kaikki oli täysin romuna.

Hyvinvointivaltion asialla

Seppo Leppäsen uran alkuajat 1970-luvulla olivat kiivasta hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. Sittemmin talouden taantumat ja Suomen ikärakenne ovat pakottaneet miettimään sen tulevaisuutta. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen ja varmistaminen ovatkin olleet keskeinen teema läpi Leppäsen työuran.

– Julkinen talous oli vahvasti ylijääminen vielä 1980-luvulla, mutta aivan kuralla 1990-luvun alussa. Tasapaino saavutettiin vasta 1995. Ongelmana 1990-luvun laman jälkeen oli myös pitkäaikaistyöttömyys. Yhtäkkiä tarvittiinkin aivan erilaista työvoimaa kuin aiemmin.

Toisin kuin 1990-luvun laman aikaan, korot ovat nyt nollissa, eikä Leppänen sikäli näe koronakriisin myötä kasvanutta julkista velkataakkaa suurena ongelmana. Enemmän huolettaa väestön ikääntyminen ja huoltosuhde, josta Leppänen kirjoitti raporteissa jo 1990-luvulla.

– Suomen ikärakenne on aika jyrkkä. Rahastoiva eläkejärjestelmä hiukan helpottaa tätä ongelmaa, mutta kyllähän meidän lapsenlapsemme tulevat olemaan melkoisessa liemessä. Toivottavasti päätöksentekijöillä olisi kykyä toimia ennen kuin ollaan taas selkä seinää vasten -tilanteessa.

Valtiotieteiden lisensiaatti Seppo Leppänen (s. 1939) työskenteli urallaan tutkimus- ja suunnittelutehtävissä Suomen Pankissa, Tilastokeskuksessa, Taloudellisessa suunnittelukeskuksessa (TASKU), Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) ja valtioneuvoston kansliassa, josta hän jäi eläkkeelle Talousneuvoston pääsihteerin toimesta vuonna 2003. VATTin johtotehtävissä hän toimi vuosina 1990-1995. Sekä työssään että taloustieteellisissä ja talouspoliittisissa kirjoituksissaan hän on käsitellyt erityisesti julkisen talouden tasapainon ja hyvinvointiyhteiskunnan kysymyksiä.
Leppäsen muistelmateos Ajopuusta mallioppilaaksi. Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen vaurauteen avaa näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja talouspoliittiseen päätöksentekoon 1970-luvulta aina 2000-luvun alkuvuosiin.

Julkaisu:
Seppo Leppänen: Ajopuusta mallioppilaaksi. Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen
verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-262-9
painettu julkaisu saatavissa kirjoittajalta 20€ hintaan (tilaukset sähköpostitse: antti.leppanen(@)gmail.com) tai Booky.fi-verkkokaupasta

 

 

 

Uutinen Uutiset ja tiedotteet VATT VATT 30 vuotta vatt30 ylijohtajahaastattelut
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla