VATTin perustamisvaiheet: työtä talouspoliittisen päätöksenteon taustalla
Niin 1970-luvun talouskriisissä kuin 1990-luvun lamassakin ikäviä poliittisia päätöksiä saatiin tehtyä vasta selkä seinää vasten ja samalta näyttää meno nykypäivänäkin, sanoo Seppo Leppänen. Talousneuvoston pitkäaikainen pääsihteeri vaikutti vahvasti myös VATTin perustamisvaiheissa.
Seppo Leppänen tietää mistä puhuu, sillä hän seurasi aitiopaikalta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista sekä talouden nousuja ja laskuja 1970-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Hänen vastikään julkaistu muistelmateoksensa Ajopuusta mallioppilaaksi. Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen avaa näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja talouspoliittiseen päätöksentekoon.
Talouspolitiikan ytimessä
Taloustieteen pariin ja talouspolitiikan näköalapaikalle maalaispoika Pohjois-Karjalan Nurmeksesta päätyi osittain sattumalta.
– Kotiseudulla tein metsähommia ja alun perin ajatuksena oli lähteä opiskelemaan maatalous- ja metsätieteelliseen. Sinne kuitenkin oli liian huonot paperit, joten valinta muodostui juridiikan ja taloustieteen välillä. Taloustiede oli näin jälkeen päin ajateltuna hyvä valinta.
Ensimmäinen työpaikka nuorelle taloustieteilijälle löytyi Suomen Pankin taloustieteellisestä tutkimuslaitoksesta.
– Suomen Pankissa tein rahoitustilastojen suunnittelua nelisen vuotta. Siinä heräsi kiinnostus talouspolitiikan seurantaan ja tutkimustyö jäi vähän taka-alalle, vaikka lisensiaatin työn samalla teinkin.
Leppäsen työura jatkuikin talouspolitiikan tekemisen ytimeen ja Talouden suunnittelukeskus TASKUun, joka teki talouspoliittiseen päätöksentekoon liittyvää selvitystyötä ja toimi myös talousneuvoston sihteeristönä. Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin, joka tarkastelee kansakunnan menestymisen kannalta keskeisiä talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.
VATT perustettiin tuottamaan korkealaatuista taloustieteen tutkimusta
Lokakuussa 1990 TASKU ja valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö SUSI yhdistettiin ja muodostettiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Leppänen oli 1989 aloittanut TASKUn johtajana ja hoiti VATTin ylijohtajan virkaa ensimmäisen vuoden ajan, sillä tehtävään valittu Reino Hjerppe ei heti päässyt aloittamaan uudessa virastossa. Myöhemmin Leppänen toimi VATTin tutkimusjohtajana ja vielä uudestaan ylijohtajana Hjerppen parivuotisen virkavapaan aikana.
– Erkki Liikanen oli VATTin perustamisen aikoihin valtiovarainministerinä. Hänen näkemyksensä oli, että organisaatiot pitäisi yhdistää. Taustalla oli ajatus tutkimuslaitoksesta ja korkealaatuisesta taloustieteen tutkimuksesta, Leppänen muistelee.
Leppänen teki VATTin alkuvaiheissa paljon työtä tehtävien organisoinnissa ja organisaatiokulttuurien yhteensovittamisessa. VATTissa tehtiin pitkän ajan kehitysarvioita ja laajoja talouspolitiikan taustaselvityksiä ja työ talousneuvoston parissa jatkui. Lisäksi tutkittiin globalisaatiota ja käytiin keskustelua sen merkityksestä Suomelle.
– Toisen ylijohtajasijaisuuteni jälkeen sattui sellainen hyvä sauma, että talousneuvoston pääsihteerin tehtävä päätettiin erottaa VATTin johtotehtävistä. 1995 eteenpäin keskityin kokonaan talousneuvoston työhön, mikä mahdollistikin entistä läheisemmän yhteistyön talousneuvoston puheenjohtajan eli pääministerin kanssa.
Erityisellä lämmöllä Leppänen muistelee Paavo Lipposen pääministeriaikaa 1995-2003.
– Lipponen piti talousneuvoston työtä ja sen kehittämistä arvossa. Hän oli pääministerinä ollessaan ainoastaan kahdesti pois talousneuvoston kokouksista.
Laman opit
Talousneuvoston työssä Leppänen seurasi näköalapaikalta käytännön talouspoliittista päätöksentekoa ja toi itsekin aktiivisesti näkemyksiään esiin erilaisten raporttien ja lehtikirjoitusten muodossa.
– 1989 talousneuvosto määräsi perustetavaksi työryhmän selvittämään vaihtotaseen ongelman Suomessa. Olin silloin ollut yhden päivän TASKUn johtajana. Teimme selvityksen, jossa käytiin läpi, millaiseen kriisiin Suomi oikein voisi joutua. Julkaisuaikaan raporttia ei oikein otettu tosissaan, mutta lopulta laman todellisuus oli paljon karumpi kuin mitä raportissa olimme kuvanneet.
Yksi Leppäsen muistelmateoksen aiheista onkin Suomen ajautuminen 1990-luvun alun lamaan ja siitä selviäminen. Näitä vaiheita hän todisti lähietäisyydeltä VATTissa ja talousneuvostossa. 1989 vaihtotaseraportin lisäksi hän osallistui kriisin ratkaisu- ja korjaustoimiin raporttien ja selvitysten tekijänä ja työryhmien vetäjänä.
– Sekä 1970-luvun talouskriisissä että 1990-luvun lamassa ikäviä päätöksiä viivytettiin ihan viime tippaan, kunnes niitä jouduttiin tekemään selkä seinää vasten. Sitten kun on paljon työttömyyttä ja aliresursointia, joudutaan päätösten tuloksia odottamaan jonkin aikaa.
Globaalissa taloudessa ei myöskään voi pysähtyä nauttimaan työn hedelmistä, sillä maailma menee jatkuvasti eteenpäin.
– Ennen 1990-luvun lamaa lähtökohdat olivat hyvät: devalvaatioiden ansiosta Suomen hintakilpailukyky oli hyvä ja julkinen talous hyvällä tolalla, mutta 1991 mennessä tämä kaikki oli täysin romuna.
Hyvinvointivaltion asialla
Seppo Leppäsen uran alkuajat 1970-luvulla olivat kiivasta hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. Sittemmin talouden taantumat ja Suomen ikärakenne ovat pakottaneet miettimään sen tulevaisuutta. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen ja varmistaminen ovatkin olleet keskeinen teema läpi Leppäsen työuran.
– Julkinen talous oli vahvasti ylijääminen vielä 1980-luvulla, mutta aivan kuralla 1990-luvun alussa. Tasapaino saavutettiin vasta 1995. Ongelmana 1990-luvun laman jälkeen oli myös pitkäaikaistyöttömyys. Yhtäkkiä tarvittiinkin aivan erilaista työvoimaa kuin aiemmin.
Toisin kuin 1990-luvun laman aikaan, korot ovat nyt nollissa, eikä Leppänen sikäli näe koronakriisin myötä kasvanutta julkista velkataakkaa suurena ongelmana. Enemmän huolettaa väestön ikääntyminen ja huoltosuhde, josta Leppänen kirjoitti raporteissa jo 1990-luvulla.
– Suomen ikärakenne on aika jyrkkä. Rahastoiva eläkejärjestelmä hiukan helpottaa tätä ongelmaa, mutta kyllähän meidän lapsenlapsemme tulevat olemaan melkoisessa liemessä. Toivottavasti päätöksentekijöillä olisi kykyä toimia ennen kuin ollaan taas selkä seinää vasten -tilanteessa.
Valtiotieteiden lisensiaatti Seppo Leppänen (s. 1939) työskenteli urallaan tutkimus- ja suunnittelutehtävissä Suomen Pankissa, Tilastokeskuksessa, Taloudellisessa suunnittelukeskuksessa (TASKU), Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) ja valtioneuvoston kansliassa, josta hän jäi eläkkeelle Talousneuvoston pääsihteerin toimesta vuonna 2003. VATTin johtotehtävissä hän toimi vuosina 1990-1995. Sekä työssään että taloustieteellisissä ja talouspoliittisissa kirjoituksissaan hän on käsitellyt erityisesti julkisen talouden tasapainon ja hyvinvointiyhteiskunnan kysymyksiä.
Leppäsen muistelmateos Ajopuusta mallioppilaaksi. Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen vaurauteen avaa näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja talouspoliittiseen päätöksentekoon 1970-luvulta aina 2000-luvun alkuvuosiin.
Julkaisu:
Seppo Leppänen: Ajopuusta mallioppilaaksi. Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen
verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-262-9
painettu julkaisu saatavissa kirjoittajalta 20€ hintaan (tilaukset sähköpostitse: antti.leppanen(@)gmail.com) tai Booky.fi-verkkokaupasta
Uutinen
Uutiset ja tiedotteet
VATT
VATT 30 vuotta
vatt30
ylijohtajahaastattelut
