Kuntaliitokset vähensivät äänestämistä
Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset vähensivät äänestysaktiivisuutta merkittävästi pienissä liitoskunnissa. Suurissa liitoskunnissa äänestysaktiivisuus ei muuttunut.
Kuva: Popova Valeriya / Shutterstock.com
VATT:n Simon Lapointen, Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen uusi tutkimus osoittaa, että äänestysaktiivisuus laski selvästi pienissä liitoskunnissa verrattuna samankaltaisiin pieniin kuntiin, jotka eivät tehneet liitosta (ks. kuvio 1). Sen sijaan suurissa liitoskunnissa äänestysaktiivisuus kehittyi samalla tavalla kuin vastaavanlaisissa isoissa kunnissa, jotka eivät tehneet liitosta. (ks. kuvio 2).
Kuvioista nähdään kuntien äänestysprosenttien kehitys ennen (vaalivuodet 2000 ja 2004) ja jälkeen kuntaliitosten (vaalivuodet 2008, 2012 ja 2017). Vuoden 2008 kuntavaalit käytiin vuoden 2009 kuntajaolla.
Tutkimuksessa seurattiin äänestysaktiivisuutta viidessä kuntavaalissa 2000-2017. Tarkastelu tehtiin liitosta edeltävän kuntajaon tasolla. Kuntaliitos laski äänestysaktiivisuutta pienissä liitoskunnissa keskimäärin 69 prosentista 65:een.
Tutkijat pitävät neljän prosenttiyksikön laskua merkittävänä. Äänestäjien passivoituminen pienissä liitoskunnissa osaltaan lisää poliittisen edustuksen alueellista epätasa-arvoa suurten ja pienten liitoskuntien välillä. VATT:n aiempien tutkimusten mukaan juuri edustustaan menettäneiden pienten liitoskuntien paikallispalvelut heikkenivät.
”Äänestäminen ei vähentynyt ensimmäisissä liitostason vaaleissa, jotka käytiin ennen kuin äänestäjillä oli kokemuksia uuden kunnan toiminnasta. Äänestysaktiivisuuden lasku tapahtui vasta myöhemmin, kun kokemusta oli karttunut”, Janne Tukiainen toteaa.
Tulos voi selittyä sillä, että kunnan väkiluvun kasvaessa paikallisdemokratia kärsii ja luonnollisesti juuri pienet liitoskunnat kasvoivat liitosten takia suhteessa eniten. Isossa kunnassa äänestäjät voivat kokea olevansa etäällä päätöksenteosta, äänestäjät ja ehdokkaat tuntevat huonommin toisensa ja yhteisöllisyyden tunne voi olla heikompi.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että äänestysprosentti laski eniten niissä liitoskunnissa, missä asukkaat kokivat vaikutusmahdollisuutensa politiikkaan laskeneen eniten.
”Myös muista maista on saatu samankaltaisia tuloksia äänestysaktiivisuuden ja kansalaisten kokemien vaikutusmahdollisuuksien osalta”, Tuukka Saarimaa kertoo.
Tutkimus:
Effects of Municipal Mergers on Voter Turnout. VATT Working Papers 106.
Lisätiedot:
Simon Lapointe, erikoistutkija, 0295 519 501
Tuukka Saarimaa, johtava tutkija, 0295 519 444
Janne Tukiainen, johtava tutkija, 0295 519 451
Janne Tukiainen
Simon Lapointe
Tuukka Saarimaa
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
kunnat
kuntaliitokset
paikallisdemokratia
politiikan taloustiede
äänestäminen
