Kuntaliitokset eivät tuoneet säästöjä mutta vaikuttivat palveluverkkoon
Vuonna 2009 voimaan tulleilla kuntaliitoksilla ei ollut vaikutusta kuntien kokonaismenoihin. Sen sijaan liitosten sisällä tapahtui merkittäviä palveluverkon muutoksia sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyessä pienistä liitoskunnista suuriin.
Kuva: Hämeenlinnan kaupunki / Helomedia
Vuoden 2009 alussa toteutettiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa. VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen uusi tutkimus osoittaa, että liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta (ks. kuvio 1). Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita.
Palveluverkko kuitenkin eriytyi sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyessä pienistä liitoskunnista suuriin. Eriytyminen oli yhteydessä alueelliseen poliittiseen edustukseen uusissa kunnanvaltuustoissa. Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella (ks. kuvio 2). Esimerkiksi vanhan kuntajaon kunnassa, joka sai vain 10 % paikoista uudessa valtuustossa, sote-työpaikat vähenivät kolmanneksen. Vastaavasti kunnassa, joka sai 90 % paikoista, sote-työpaikat lisääntyivät viidenneksellä.
”Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa”, Janne Tukiainen toteaa.
Samanlainen eriytyminen havaittiin myös kunnan hallintoon liittyvissä työpaikoissa. Liitokset eivät sen sijaan vaikuttaneet koulujen tai opetusalan työpaikkojen sijaintiin.
Sote-palveluiden eriytynyt kehitys ei heijastunut asukkaiden kokonaishyvinvointia kuvaaviin mittareihin, kuten asuntojen hintoihin tai muuttoliikkeeseen. ”Tämä sinänsä yllättävä tulos voi selittyä sillä, että vaikka pienten kuntien sote-palvelut siirtyivät kauemmaksi, niitä on nyt tarjolla isommassa ja kenties laadukkaammassa yksikössä. Toisaalta päivittäin käytettävien palveluiden, kuten koulujen sijaintiin, liitoksilla ei ollut vaikutuksia”, Tuukka Saarimaa kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen kuntatilastoja sekä Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoja eri sektoreiden työpaikkojen sijainnista (250 m x 250 m ruudut). Aineiston avulla työpaikkojen määrää voitiin seurata vanhalla kuntajaolla ennen ja jälkeen kuntaliitosten. Tutkimuksessa käytettiin myös kunnanvaltuutettujen osoitetietoja, joiden avulla pystyttiin selvittämään uuden valtuuston paikkajako vanhalla kuntajaolla.
Menojen osalta toteutuneita kuntaliitoksia verrattiin potentiaalisiin kuntaliitoksiin, jotka eivät toteutuneet. Työpaikkojen osalta pienten liitoskuntien kehitystä verrattiin sekä suuriin liitoskuntiin että vastaavanlaisiin pieniin kuntiin, jotka eivät tehneet liitosta.
Tutkimus:
Political Representation and Effects of Municipal Mergers. VATT Working Papers 98
Lisätiedot:
Tuukka Saarimaa, johtava tutkija, VATT, 0295 519 444, [email protected]
Janne Tukiainen, johtava tutkija, VATT, vieraileva apulaisprofessori, London School of Economics and Political Science, 0295 519 451, [email protected]
Oskari Harjunen, erikoistutkija, Helsingin kaupunginkanslia – kaupunkitutkimus ja -tilastot, 093 103 6398, [email protected]
Janne Tukiainen
Tuukka Saarimaa
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
julkiset palvelut
kunnat
kuntaliitokset
kuntatalous
paikallisdemokratia
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
sosiaali- ja terveyspalvelut
äänestäminen
