Globaali minimiyritysvero ja maiden välinen verotusoikeusuudistus
6.7.2021 Blogi Jonatan Kanervo, Seppo Kari, Emma Tuomi ja Marika Viertola
G7-maat pääsivät kesäkuussa alustavaan sopuun globaalista minimiyritysverosta ja maiden välisen verotusoikeuden jakautumisen uudistuksesta. Heinäkuun G20-kokous tulee olemaan haastavampi. Pitkällä aikavälillä uudistus tuskin ratkaisee kansainvälisen yritysverotuksen ongelmia. Avaamme tutkimusblogissa uudistuksen taustoja ja vaikutuksia.
Kuva: Julius Jansson/Unsplash
G7-sopimuksen taustalla on OECD:n valmistelemat pilarit
G7-maiden yhteisymmärrys ei ollut yllättävä, sillä kaikkien näiden maiden voidaan nähdä hyötyvän uudistuksesta. Nyt saavutettu sopimus on ymmärrettävä lähinnä signaalina siitä, että G7-maat ovat valmiit ottamaan käyttöön jonkin version OECD:n uudistusesityksestä.
OECD:n valmistelema ehdotus sisältää kaksi sääntelykokonaisuutta, joita kutsutaan pilareiksi. Pilari 1 antaisi valtioiden verottaa niissä toimivien suurten digitaalisten yritysten voittoja. Pilari 2 asettaisi kansainvälisen minimiveron. OECD:n tasolla pilareiden toteutukseen liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, joista täytyy saada sovittua hankkeen 139 jäsenmaan välillä. Uudistus on tällä hetkellä kaukana valmiista.
Kansainvälinen yritysverotusjärjestelmä ei mullistu
Uudistusta ei voi pitää erityisen ”mullistavana”, sillä uudet säännökset tulevat nykyjärjestelmän päälle ja koskevat vain suurimpia yrityksiä. Kansainvälisen yritysverotuksen suurimmat ongelmat johtuvat lähdevaltioperiaatteesta, jonka mukaan yrityksen voitto verotetaan siinä valtiossa, mistä kyseinen voitto on peräisin. Tämä kannustaa yrityksiä siirtämään tulonsa matalan verotuksen maihin.
Nyt käsiteltävä uudistus ei muuta lähdevaltioperiaatetta, vaan pyrkii ainoastaan minimoimaan siitä seuraavia haittavaikutuksia, kuten voitonsiirtoa veroparatiiseihin. Kannusteet voitonsiirtoon pysyvät täten monelta osin ennallaan, vaikkakin sen yrityskohtaiset kustannukset saattavatkin kasvaa ja hyödyt pienentyä uudistuksen myötä. Voitonsiirron mahdollisuuden poistaminen vaatisi yritysverotuksen periaatteiden muuttamista, ja tähän uudistus ei pyri.
Minimiveroaste pyrkii vähentämään verokilpailua
Yksi uudistuksen tavoitteista on vähentää maiden välistä verokilpailua. Uudistus kannustaa minimitason alle jääviä valtioita nostamaan omaa veroastettaan, koska ne eivät enää saa kilpailuetua matalasta veroasteestaan. Minimitasoa matalampi veroaste tarkoittaisi vain, että kyseinen voitto verotettaisiin jossain muualla. OECD:n pilari 2 ei kuitenkaan pakottaisi kaikkia valtioita asettamaan tiettyä minimiveroa. Käytännössä, jos tytäryhtiön tai toimipaikan sijaintimaassa toteutuva veroaste olisi alle minimin, verotettaisiin tytäryhtiön tai kiinteän toimipaikan voitot monikansallisen yrityksen emoyhtiön tulona minimiverotasoon asti. Minimiveroaste on tarkoitus toteuttaa pitkälti olemassa olevien työkalujen avulla ja käyttää näitä laajemmin kansainvälisesti.
Uudistuksen merkitys Suomelle
Suomen verokertymän kannalta uudistusta on syytä katsella kokonaisuutena. Pilari 1:n verotusoikeusuudistus siirtäisi osan suurten digitaalisten yritysten voitoista verotettavaksi markkinavaltioissa, joissa niiden asiakkaat ja palvelujen käyttäjät asuvat. Suomessa toimii monia kansainvälisiä digitaalisia yrityksiä, joiden voitoista osa verotettaisiin Pilari 1:n myötä Suomessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että markkinavaltioille siirtyvä osuus voitoista olisi pieni – valtaosa suomalaisten suuryritysten voitoista verotettaisiin edelleen Suomessa. Mikäli Pilari 1:n vaikutus olisikin kaikesta huolimatta negatiivinen, kompensoisi Pilari 2:n minimiveron positiivinen vaikutus tämän Suomen verokertymään.
Lopuksi
Uudistuksen lopullinen menestys riippuu myös olennaisesti siitä, osallistuvatko kaikki valtiot uudistukseen vaiko eivät. Yksittäisillä mailla on arvioitu olevan kannustimia pysyä reformin ulkopuolella ja pitää veroasteensa alhaisena, ja näin houkutella puoleensa kansainvälisten yritysten pääkonttoreita.
Heinäkuun G20-kokouksesta odotetaan G7-kokousta vaikeampaa. Yksityiskohdista, kuten minimiverokannasta, sopiminen tulee olemaan sitä hankalampaa, mitä useampia ja erilaisempia maita keskusteluihin liittyy. Kaikille sopiva ratkaisu on kuitenkin vääjäämättä kompromissi. Pitkällä aikavälillä se tuskin ratkaisee kansainvälisen yritysverotuksen ongelmia.
Lähde:
Valtiovarainministeriö (2021). Valtiovarainministeriön selvitys valtiovarainvaliokunnalle OECD:n kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishankkeesta.
Lisätietoja:
Johtava tutkija Seppo Kari, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, [email protected], +358 295 519 419 (tavoitettavissa parhaiten 12.7. jälkeen)
Apulaistutkija Marika Viertola, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, [email protected]
Marika Viertola
Seppo Kari
Blogi
Blogit
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
kansainvälinen kansantaloustiede
kansainvälinen kauppa
kansainvälinen yritysverotus
kilpailu
markkinat
monikansalliset yritykset
sääntely
verokilpailu
verotus
yritykset
